Työttömyys ja stressi

En ollut oikein ajatellut, että se voisi osua omalle kohdalle. Ei ainakaan enää, kun taskussani oli korkeakoulututkinto ja työkokemusta omalta alalta. Mutta silti se osui. Olin työttömänä seitsemän kuukautta. Vaikka se on tänä päivänä vielä lyhyt aika, työttömyyteni oli silti melkoinen stressitesti.

Työttömyyteni aikana minulla oli moni asia erittäin hyvin. Sain ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, en joutunut käymään läpi potkujen tuomaa henkistä kipua, (koska projektiluonteinen työni päättyi jo äitiyslomallani), enkä joutunut luopumaan mistään olennaisesta, kuten asunnosta tai ravitsevasta ruuasta.

Silti työttömyysaika oli henkisesti raskaampaa ja uuvuttavampaa, kuin mitä olisin ikinä uskonut. Tunsin häpeää, vaikka järjellä tiesin, että mitään hävettävää ei ollut. Tunsin epäonnistuneeni ammatillisesti. Tuntui, että olin irtolainen, joka ei kuulunut mihinkään. Mietin pääni puhki erilaisia työllistymisen tapoja, ja kävin jopa ammatinvalintapsykologilla. Erityisen tuskaisena koin sen, että en tiennyt milloin työttömyys loppuisi.

Suhtautumiseni työhön muuttui tuona aikana. Olen joka päivä kiitollinen ja onnellinen työstäni ja toisaalta tiedän, että työttömäksi voi jäädä ihan kuka tahansa. Seuraavat asiat helpottivat omaa tuskaista työttömyysaikaani:

1. Tee itsellesi suunnitelma. Ei kannata räiskiä paniikissa hakemuksia joka suuntaan, vaikka olisi kuinka paniikissa. Mieti rauhassa, millaista työtä tekisit mieluiten. Mitkä ovat vahvuuksiasi? Voisitko yhdistää harrastuksiasi ja työtä? Millaiset työt ovat olleet sinulle aiemmissa pesteissä mieluisia? Entä millaiset työt aiheuttivat ahdistusta?

Käytä kartoituksessa apunasi Lauri Järvilehdon kirjaa Upeaa työtä! tai kahlaa kirjaan perustuva samanniminen sivusto läpi. Tee sitten suunnitelma. Aseta pieniä konkreettisia ja saavutettavia tavoitteita, jotka vievät kiinnostavan työn suuntaan.

2. Tarkista suunnitelma aika ajoin. Voi olla, että sinulla on tarkasti mielessä, mitä haluat tehdä. Niin minullakin oli. Silti työpaikkojen ovet eivät avautuneet siltä suunnalta, josta olin suunnitellut. Jossain vaiheessa on hyvä tehdä b-suunnitelma. Upeaa työtä! -kirjassa ja -sivustolla Lauri kertoo, kuinka pilkkoa ja edelleen yhdistellä mielekkäitä tekemisiä niin, että sinulle aukeaa suurempi vaihtoehtojen avaruus.

Aloin itsekin listaamaan, mitkä työn tekemisen tavat olisivat minulle mielekkäitä (kuten itsenäinen työskentely, neuvonta, päivätyö, ei matkustelua). Kun yhdistin nämä asiat siihen, että halusin organisaation edistävän arvojeni mukaista asiaa, vaihtoehtoja alkoi tulla kivasti lisää.


3. Ota yrittäjäasenne. Kuvittele itsesi yrittäjänä, joka painaa parastaan yrityksensä menestymisen eteen. Tässä tapauksessa yritys olet sinä ja sinun tietotaitosi. Pohdi, millä eri tavoin voisit myydä ja markkinoida tietotaitoasi. Tee itsestäsi ”paketti” tai ”tuote” ja mieti, mitä tietoja, taitoja ja piirteitä se sisältää. Huolehdi, että toimit ja esiinnyt linjassa tämän luomasi tuotteen kanssa. Jos selkeys ja laatu ovat tuotteesi kulmakiviä, et voi lähestyä mahdollista työnantajaa kilometrin pituisella hakemuksella, jossa on kirjoitusvirheitä. Myös pukeutumisesi ja elekielesi ovat osa tätä pakettia.

Joidenkin lähteiden mukaan 70% työpaikoista ovat ns. piilotyöpaikkoja, jotka eivät ikinä päädy julkiseen hakuun. Piilotyöpaikkojen hakemiseen saat vinkkejä vaikka seuraavasta: Opas piilotyöpaikan etsijälle.


4. Kiinnitä itsesi johonkin joukkoon. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan työttömän henkisesti raskain taakka on se, että menettää työyhteisön. Kotona yksin töitä tehnyt työttömäksi jäänyt freelancerkin voi kokea, että ei kuulu enää esim. toimittajien joukkoon. Työttömän on erittäin tärkeää etsiä oma heimonsa, vaikka sitten jonkun harrastuksen tai vapaaehtoistyön kautta. Ihmisen hyvinvoinnille on oleellista, että hän tuntee kuuluvansa johonkin joukkoon, vaikka se olisi virtuaalinen yhteisö. Toinen tärkeä asia mielen hyvinvoinnille on, että kokee itsensä tarpeelliseksi. Tee mitä vain, missä koet olevasi hyödyksi.


5. Muista levätä ja ottaa lomaa.
En tiedä, olenko ikinä tehnyt yhtä paljon ja yhtä stressaavaa työtä, kuin mitä työttömänä tein. Työn hakeminen on totista työtä. Ero palkkatyön tekemiseen näkyy siinä, että vaikka olet kuinka tehnyt työtä ja panostanut hakuprosessiin, voit silti saada kylmää kyytiä ja lukemattomia ei kiitos -kirjeitä. Jos todella panostat työnhakuun, olet samalla tavalla välillä loman ja levon tarpeessa, kuin työssäkäyvä. Työtön voi ajaa itsensä uupumukseen yhtä lailla, kuin ansiotyötä tekevä (jos ei jopa helpommin). Ja uupuneena et ole kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Loman ottaminen ja lepääminen ei tarkoita välttämättä ulkomaanreissua tai pötköttelyä, vaan se voi olla jotain sellaista tekemistä, jonka koet piristävän itseäsi ja joka kohottaa mielialaasi.


6. Puhu tunteistasi ja suunnitelmistasi muille. Työttömyyteen ja työn hakemiseen liittyy paljon erilaisia tunteita, eivätkä ne läheskään aina ole positiivisia. Muille puhuminen auttaa sinua jäsentämään omia suunnitelmiasi. Tunteista puhuminen sekä helpottaa oloasi että auttaa läheisiäsi tai ammattilaista huomaamaan, jos alat olemaan liian uupunut. Olin itse välillä melkoisessa epätoivon suossa. Silloin läheisteni ja ammatinvalintapsykologin sanat olivat ne, jotka saivat itseni huomaamaan oman tilani.


7. Suhteuta ongelmasi isompaan ongelmaan ja mieti, mitkä asiat ovat hyvin. Yritin itse muistaa joka päivä ajatella kaikkia niitä asioita, jotka elämässäni oli hyvin. Sillä niitä asioitahan oli todella paljon! Saatoin myös pohtia, kuinka pieniä murheeni olivat verrattuna vakavasti sairaisiin tai sodan keskellä eläviin. Minähän elin suorastaan luksuselämää.

Ja vielä viimeiset tärkeät:

Keskity tähän hetkeen. Mielesi vetää sinua koko ajan ajattelemaan tulevaisuutta ja mahdollisia ongelmia, jos työttömyytesi pitkittyy. Palauta ajatuksesi uudestaan ja uudestaan tähän hetkeen. Ota kaikki irti siitä hetkestä, jossa kulloinkin olet.

Älä ikinä, ikinä lakkaa yrittämästä. Karu totuus on, että sinä päivänä kun lakkaat yrittämästä, peli on menetetty.

Kuva täältä.

Kommentit

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *