Tiedätkö mistä eri lähteistä stressiä voi kasautua?

Stressi tuntuu olevan nykyajan suuri vitsaus, joka voi salakavalastikin uuvuttaa. Stressistä ei missään nimessä kuitenkaan kannata stressata. Kuten olen aiemminkin todennut, sitä voi pitää kuin hyvänä ystävänä, joka kertoo missä mennään ja milloin pitäisi tehdä muutoksia. Terve ihminen kestää hyvin hetkittäistä kovaakin stressiä. Mutta jos stressi jatkuu pitkään ja kasautuu useasta eri lähteestä, kokonaiskuormitus voi olla niin keholle kuin mielellekin liian suuri.

Pitkässä juoksussa tärkeintä on jonkinlaisen tasapainon ylläpitäminen. Tasapaino ei tarkoita sitä, että kaiken pitäisi olla tasaista aina kaiken aikaa. Eihän sellainen elämä ole edes mahdollista, eikä ehkä kovin nautinnollistakaan. Vaihtelu nimittäin virkistää aivojammekin.

Tasapaksun elämän tavoittelemisen sijaan huomiota kannattaa kiinnittää kahteen asiaan:

1) Kasautuuko stressiä useammasta lähteestä yhtä aikaa?

2) Onko palautuminen riittävää?

Alle on listattu joitain fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia stressin aiheuttajia. Listassa punaisella on merkitty yleisimpiä stressitekijöitä Firstbeatin mukaan.

Fyysisiä stressitekijöitä  

  • alkoholi ja muut päihteet ja piristeet
  • kova treenaaminen
  • fyysisesti raskas työ
  • heikko fyysinen kunto
  • univaje ja uniongelmat
  • melu
  • saasteet
  • infektiot
  • sairaudet
  • kipu
  • uupumus
  • liian vähäinen nesteytys
  • liian alhainen energiansaanti

Psykologisia ja sosiaalisia stressitekijöitä

  • työstressi
  • jatkuva kiire
  • pelko, viha
  • innostus
  • jatkuvat kielteiset ajatukset
  • psyykkiset sairaudet
  • traumaattiset tapahtumat
  • ihmissuhdeongelmat
  • esityksen pitäminen
  • sosiaalisten tilanteiden pelko
  • sosiaalisen tuen vähäinen määrä
  • äkilliset elämänmuutokset

Mitä useammasta eri lähteestä stressiä tulee, sitä kovempi on kuormitus. Esimerkiksi hieman flunssainen, työstressiä kokeva lähtee treenaamaan ja juo saunasiiderit illan päätteeksi. Kuormitusta tulee niin paljon, että yöuni ei välttämättä enää palautakaan.

Mitä kovempi kuormitus, sitä huolellisemmin pitäisi kiinnittää huomiota palautumiseen. Palautumisella tarkoitetaan vireystason laskua rauhoittumisen ja rentoutumisen tai unen avulla. Palautumisesta kannattaa huolehtia joka tasolla:

Tunti- ja päivätaso. Tietoisuus kehon stressireaktioista ja niiden pysäyttäminen hengityksen avulla. Hengitysharjoituksia kannattaa tehdä, vaikka stressi ei olisikaan juuri sillä hetkellä niskassa. Säännöllisesti tehtynä hengitysharjoitukset tasoittavat autonomisen hermoston toimintaaTässä eräs tehokas ja helppo hengitysharjoitus:

Vuorosierainhengitys:

Hengitä vuoronperään eri sieraimilla pitäen toista sierainta suljettuna.

Tai

Hengitä hetken aikaa toisella sieraimella, toinen sierain suljettuna. Vaihda, ja hengitä hetken aikaan toisella sieraimella.

Työpäivän jälkeen on hyvä etsiä hetki rauhoittumiseen. Rentoutuminen voi olla yhtä hyvin aktiivista tekemistä (kävely, taide, käsityöt, lukeminen jne.). Rauhoittuminen ennen yöunia auttaa myös saamaan unen päästä kiinni.

Viikko- ja vuositaso. Lepo- ja lomapäiviin ei kuulu kiirehtiminen ja suorittaminen, vaan tekeminen joka virkistää ja rentouttaa. Jos loman jälkeen palaa töihin virkeänä ja energisenä, loma on ollut palauttava. Suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan liikunnallinen aktiivisuus edistää myös kehon palautumista stressistä. Huomioitavaa kuitenkin on, että ylikuormittunut tai sairas keho ei kestä rankkaa liikuntaa.

Kuormituksen ja palautumisen muistisääntönä voi käyttää vesilasivertausta: Mitä enemmän stressitekijöitä, sitä enemmän lasista poistuu vettä. Palautuminen lisää lasiin raikasta, puhdasta vettä. Jos stressitekijöitä on paljon, eikä niitä voi poistaa, veden lisääminen lasiin säännöllisesti auttaa jaksamaan.

photo-by-jez-timms

Lähteenä käytetty:

Stress and Recovery Analysis Method Based on 24-hour Heart Rate Variability. Firstbeat Technologies Ltd.

Firstbeat hyvinvointianalyysi. Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille.

Kuva: Jez Timms

Kommentit
  1. 1

    Mia sanoo

    Mielestäni erittäin ajankohtainen kirjoitus. Pimeä vuodenaika tuntuu aiheuttavan ympärillä vähintään väsymystä. Tätä eri tekijöiden kerrostavaa vaikutusta stressaantumiseen pitäisi enemmän korostaa!

    • 1.1

      Sanna sanoo

      Hei Mia! Samaa mieltä olen. Itselläkin meinaa välillä unohtua, että kuormitusta voi tulla kuin varkain useastakin eri lähteestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *