Stressin fysiologiaa

Aiemmin suuntasin suurimman osan huomiostani stressin psykologiaan. Mitä enemmän stressiin aiheena tutustuin, sitä mielenkiintoisemmaksi alkoi käydä stressin fysiologia. Esimerkiksi se, miten keho reagoi stressireaktion aikana tuottamiin hormoneihin pidemmällä aikavälillä. Ymmärsin, että nämä samat hormonit jylläävät myös silloin, kun olemme syystä tai toisesta kiihtyneessä tilassa.

Tietysti koko sopassa kaikkein mielenkiintoisinta on se, että psykologiset tekijät vaikuttavat kehomme fyysiseen tilaan ja fysiologiset reaktiot taas psyykkisiin toimintoihin:


Voimme ajatella itsemme fysiologiseen stressitilaan ja toisaalta pitkittyneen stressin aiheuttamat fyysiset muutokset johtavat mm. muistin heikkenemiseen. 

Stressin fysiologiasta on kiinnostunut myös Joni Kettunen, joka on ollut perustamassa Firstbeat-nimistä narikkaa. Kettunen on kumppaneineen kehittänyt laitteen, jolla mitataan sydämen sykevälivaihtelua. Tällä mittauksella tehdään näkyväksi muun muassa se, kuinka usein ihminen on päivän mittaan stressitilassa ja kuinka hyvin hän palautuu siitä. Näiden mittausten avulla mitattava saa konkreettista tietoa siitä, onko stressinhallinta hyppysissä.

Mittaukset ovat oiva keino saada aineistoa omasta fysiologiastaan. Mutta ne eivät kuitenkaan muuta sitä käyttäytymistä ja niitä tapoja, joita piuhoissa olevan tulee tehdä parantaakseen terveyttään.

Jos et nyt pääse mittauttamaan fysiologiaasi millään laitteella, niin karvalakkikeinoksi suosittelen oman käyttäytymisen ja fyysisen tilan tarkkailemista. Itse havahduin tällaiseen tarkkailuun kokeillessani ensi kertaa erästä mindfulnessin eli tietoisuustaitojen menetelmää:

Tarkkaile itseäsi ikään kuin ulkopuolisin silmin pitkin päivää. Keskity käsillä olevaan hetkeen, ja kiinnitä huomiosi kehosi tuntemuksiin. Oletko päivän mittaan jatkuvasti kiihtynyt, jännittynyt, kärsimätön?

Tällä keinolla huomasin, että saatoin säntäillä päivän mittaan päättömällä vauhdilla askareesta toiseen. Kaikkein ällistyttävintä oli huomata, että kun aloin tekemään samoja tehtäviä rauhallisemmalla tahdilla, sain aivan yhtä paljon aikaiseksi, jos en jopa enemmän.

Fysiologisesti stressinhallinnan kannalta on myös oleellista liikkua säännöllisesti ja nukkua riittävästi. Näistä vielä lisää myöhemmin. 






Ei kommentteja.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *