Sisäinen motivaatio tuo energiaa ja mielekkyyttä elämään

Muistan ajan, jolloin ajattelin jotenkin näin: Työelämässä on tärkeää, että työ on ulkoisesti tarkasteltuna hieno. Eli mitä parempi status, sitä hienompi työ. Samaan aikaan pidin tavoiteltavana sitä, että ulkoisesti istuin hyvin tähän tyyliin. Kallis merkkilaukku oli siis ehdottomasti must. Nyt, noin 15 vuotta myöhemmin, tuollaiset ajatukset nolostuttavat. Toisaalta ymmärrän, että olin nuori ja naiivi, enkä todellakaan tiennyt, millaisista palasista todellinen hyvinvointi koostuu.

Edellä kuvatussa nuoruuden vuosissani elin nimenomaan ulkoisesti motivoituneena. Imin silloisesta työympäristöstäni ja lehdistä sen, millä tavalla kuului elää. Siis ulkopuolelta määriteltynä. Muistan kuinka tunsin epämääräistä pahaa oloa välillä, kun valitsin kursseja ja suunnittelin uraani. Tunsin varmaan jo silloin takaraivossani, että tämä ei ole minun tieni.

Pikku hiljaa vuosien saatossa aloin vaihtamaan suuntaani. Muistan vieläkin sen hetken kun ymmärsin, että haluan ehdottomasti tehdä työtä, jonka voin kokea merkitykselliseksi. Irtisanouduin silloisesta työstäni ja pääsin harjoitteluun unelmieni paikkaan. Vaikka työpaikat ovat sen jälkeen vaihtuneet, suunta on edelleen sama. Olin päässyt kiinni johonkin, jota kutsutaan sisäiseksi motivaatioksi.

Mistä sisäinen motivaatio koostuu?

Frank Martela ja Karolina Jarenko ovat kirjoittaneet kirjassaan Draivi sisäisestä motivaatiosta. Heidän mukaan sisäinen motivaatio koostuu sellaisista ihmisen psykologisista perustarpeista, jotka synnyttävät innostusta, merkityksellisyyden kokemusta ja tekemisen halua. Kun nämä psykologiset tarpeet tyydyttyvät, ihmisen toiminta pohjautuu vankemmin hänestä itsestään lähteville vahvuuksille. Sanomattakin on varmaan selvää, että sisäisesti motivoitunut ihminen myös voi paremmin.

Sisäinen motivaatio sisältää seuraavia psykologisia perustarpeita:

1.Vapaaehtoisuuden ja autonomian tarve

Vapaaehtoisuudessa ja autonomiassa on Martelan mukaan kyse itsemääräämisestä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koemme tavoitteemme omiksemme ja sellaisiksi, joihin haluamme panostaa ja joita aidosti haluamme tavoitella. Vapaaehtoisuuden tarve koskee niin työelämää kuin vapaa-aikaakin.

Jos esimerkiksi työn tavoitteet ovat jatkuvasti ristiriidassa niiden asioiden kanssa, joita itse pidämme tärkeinä ja joita arvostamme, kuinka motivoituneita oikeastaan olemme tavoittelemaan sellaisia asioita? Tai valitsemmeko tietyn liikuntalajin harrastukseksemme, elokuvan tai tv-ohjelman katseltavaksemme tai kirjan luettavaksemme, koska suurin osa niin tekee? Tällöin tavoitteet ovat nimenomaan ulkoapäin tulevia.

2. Kyvykkyyden ja aikaansaamisen tarve

Tärkeä osa sisäistä motivaatiota on myös se, että koemme suoriutuvamme tehtävistämme ja että koemme saavamme asioita aikaan. Kyvykkyyden tarpeessa on kysymys myös omasta osaamisestamme. Paljon puhutulla epämukavuusalueella kehittyminen tuo onnistumisen ja kyvykkyyden kokemuksia, kunhan epämukavuusalue ei lipsahda paniikkialueeksi. Liian vaikeiden tai liian jännittävien uusien asioiden tekeminen puoliväkisin saattaa pikemminkin uuvuttaa, kuin kehittää.

3. Yhteenkuuluvuuden ja hyväntekemisen tarve

Ihmisellä on tarve olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että etsimme ihmisiä, jotka jakavat samat arvot ja joilla on samoja mielenkiinnon kohteita, kuin itsellämme.

Meillä on myös tarve kokea olevamme hyödyksi yhteisöllemme. Yhteisö voi olla vaikka perhe, naapurusto, työyhteisö, harrastusporukka tai suurempikin ihmisjoukko. Hyväntekeminen liittyy vahvasti sisäiseen motivaatioon, sillä kun teemme hyvää toisille, tunnemme myös itse mielihyvää, ja motivaatiomme kasvaa edelleen.

Miten vahvistaa sisäistä motivaatiota?

Niin kuin niin moni muukin asia, myös sisäisen motivaation vahvistaminen alkaa itseensä tutustumisesta. Parasta on esittää itselleen tiukkojakin kysymyksiä ja vastata niihin raatorehellisesti. Mihin suuntaan haluan kulkea ja miksi? Valitsenko suunnan itse, vai annanko muiden näyttää tien?

Kun on saanut selville sellaisen suunnan ja tavoitteet, jotka kokee mielekkääksi ja jota kohti haluaa kulkea, työskentely sen eteen tuntuu palkitsevalta. On myös huikea tunne, kun huomaa oman osaamisensa kehittyneen juuri sillä alueella tai niillä alueilla, jotka kokee itselleen tärkeiksi. Teemme joka päivä pieniä valintoja, jolloin myös jokaisena päivänä on mahdollisuus valita asioita. Mitkä ovat ne, vaikka pienetkin, askeleet ja tehtävät, joilla voin kulkea valitsemaani suuntaan?

Sisäinen motivaatiomme vahvistuu edelleen, kun valjastamme tekemisiämme siten, että niistä on iloa myös muille ihmisille. Voimme esimerkiksi pohtia, voisiko työmme tai harrastuksemme olla avuksi tai iloksi joillekin. Tai voimme lisätä arjen vuorovaikutustilanteisiin ystävällisyyttä ja kuuntelevaa otetta, mikä tekee hyvää kenelle tahansa. Yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy, kun arvostamme toisia ihmisinä ja saamme samanlaista arvostusta itsekin. Millä tavoin voisin tehdä muille ihmisille hyvää ja lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta?

Sisäisen motivaation vahvistaminen tai sitä kohti pyrkiminen ei tarkoita, että elämässä ei olisi mitään ulkoisen motivaation lähteitä. Sisäinen ja ulkoinen motivaatio sekoittuvat pakostakin ja ihmisten on usein ainakin osittain esimerkiksi tehtävä työtä myös ulkoisten motivaatiolähteiden takia (=raha). Sanoisin kuitenkin, että sisäistä motivaatiota kannattaa vahvistaa niin paljon kuin mahdollista. Oman ja muiden hyvinvoinnin vuoksi.

Lue myös:

Merkityksellinen elämä tyydyttää syviä tarpeitamme.

Näytöselämää vai merkityksellistä elämää?

Omannäköinen elämä on paras elämä. 

sisäinen motivaatio

Lähde: Frank Martela & Karoliina Jarenko. Draivi. Voiko sisäistä motivaatiota johtaa?

Kuva: Natalia Luchanko

Ei kommentteja.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *