Nämä ovat yleisiä stressin oireita kehossa

Pitkään jatkunut stressi voi oireilla eri tavoin kehossa. Jos olemme tarkkaavaisia, voimme huomata, kuinka kehomme yrittää viestiä liiallisesta stressistä. Aluksi se voi kuiskailla hienovaraisesti pienellä päänsäryllä, huonosti nukutuilla yöunilla tai vatsavaivoilla. Jos emme reagoi näihin vienoihin viesteihin, seuraavaksi keho korottaa ääntään. Tuskaisat selkäkivut, unettomuus tai kova päänsärky voivat olla kehonmme tapa huutaa, että nyt pitäisi oikeasti tehdä stressille jotain. Jos vieläkin ohitamme nämä viestit, jossain vaiheessa kroppa viheltää pelin poikki ja sairastumme niin, että meidän on pakko tehdä jotain.

Tyypillisiä työperäisen stressin kehollisia oireita ovat lääkäri Lissa Rankinin mukaan nämä:

Selkäkivut

Stressin ja selkäkipujen yhteys voi johtua siitä, että toistuvat stressireaktiot tyhjentävät kortisolivarastoja ja suurentavat prolaktiini-hormonin määrää veressä. Tämän myötä kehon kipuherkkyys lisääntyy, kun elimistön tulehdusreaktio voimistuu ja immuunijärjestelmän toiminta heikentyy.

Päänsärky

Päänsärkyä voi esiintyä stressaavina aikoina siksi, että aivojen kipua välittävät hermoyhteydet tulevat yliherkiksi. Myös verenpaineen nousu saattaa tuntua ikävänä paineena päässä.

Unettomuus

Stressi on todennäköisesti suurin yksittäinen syy menetettyihin yöuniin. Erään teorian mukaan stressihormonitason suureneminen pienentää kehon melatoniinipitoisuutta, jota tarvitaan rauhalliseen yöuneen.

Väsymys

Yöunien häiriintyminen vaikuttaa tietysti väsymyksen lisääntymiseen. Mutta vaikka nukkuisi hyvin, stressaavina aikoina väsymys voi olla suurta.

Huimaus

Joillekin stressi aiheuttaa huimausta. Tämä voi olla yhteydessä sympaattisen hermoston kiihtymiseen ja hengitysrytmin muutoksiin. Stressaantuneena hengitämme usein pinnallisesti ja liian paljon.

Muutokset ruokahalussa

Stressi voi joko lisätä tai hillitä ruokahalua. Tunneperäiset stressitekijät voivat saada aivomme vapauttamaan sellaisia hormoneja, jotka johtavat ruokahalun menetykseen. Toisaalta sympaattisen hermoston kiihtyminen voi saada mahan erittämään greliini-aminohappoa, mikä tekee nälkäiseksi.

Ruoansulatuselimistön ongelmat

Stressi johtaa usein erilaisiin ruoansulatuselimistön ongelmiin. Tyypillisiä ovat vatsakivut, pahoinvointi, närästys ja ärtyvän suolen oireyhtymä.

Jos stressi jatkuu pitkään, keho ei enää pysty pitämään yllä sisäistä tasapainotilaa. Krooninen lihasjännitys ja tulehdusreaktio johtavat erilaisiin kipuihin ja tuki-ja liikuntaelimistön sairauksiin. Kortisolin liikaeritys altistaa kehon tulehduksille ja syövälle. Verenpaineen toistuva nousu tekee tuhoa verisuonten seinämissä.

Kehon välittämiin hiljaisempiin viesteihin kannattaa siis yrittää kiinnittää ajoissa huomiota. Mitä aiemmin vähennät stressiä, sitä todennäköisemmin pystyt välttämään sellaiset vakavammat sairaudet, joiden syntyä stressi edesauttaa.

P.S. Muita stressin oireita löydät täältä. 

kuva4

 Kuva: Dan Carlson

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *