Merkityksellinen elämä tyydyttää syviä tarpeitamme

Jos viettää jatkuvasti tuskaisia työpäiviä, suorituskeskeistä vapaa-aikaa tai unettomia öitä, muutosten tekeminen elämän peruspalikoihin kannattaa ehdottomasti panna alulle. Meillä on ihmisinä kaksi suurta tarvetta: tulla nähdyksi ja arvostetuksi omana itsenämme ja olla hyödyksi yhteisöllemme. Kun nämä tarpeet tulevat tyydytetyiksi, elämä alkaa tuntua merkityksellisemmältä.

Tule nähdyksi ja arvostetuksi

Et välttämättä voi vaikuttaa siihen, miten muuta sinut kohtaavat, mutta jotain voit tehdä. Voit ensinnäkin arvostaa ja kunnioittaa itse itseäsi. Se miten ajattelet itsestäsi, heijastuu myös ulospäin. Uskalla olla oma epätäydellinen itsesi. Epätäydellisyys ei tarkoita sitä, että voi käyttäytyä miten sattuu tai että ei tarvitse kasvaa ihmisenä. Epätäydellisyys on sitä, että uskaltaa olla haavoittuva ja aito itsensä. Aidot, epätäydelliset ihmiset ovat aina helpommin lähestyttäviä, kuin täydellisyyden haarniskaan pukeutuneet. Toiseksi, voit yrittää kohdata muita ystävällisesti ja rakkaudella. Vihamielinen ihminen karkottaa helposti toisia kauemmaksi, eikä välttämättä tule nähdyksi vihaisen kilven takaa.

Jos joudut jatkuvasti sellaisiin sosiaalisiin kohtaamisiiin, joissa et tule arvostetuksi, etsiydy toisaalle. Jokaiselle löytyy tästä maailmasta oma heimo, jossa saa olla juuri sellainen kuin on. Heimo voi tarkoittaa eri asioita. Se voi olla perhe, ystävät, puolitutut tai tuntemattomat ihmiset, joilla on jotain yhteistä kanssasi. Pääasia on, että tunnet olevasi kokonainen ja arvostettu. Sinulla on oikeus valita ne ihmiset, joiden kanssa haluat vapaaehtoisesti viettää aikaasi. 

Ole hyödyksi yhteisöllesi

Sillä että saa olla tavalla tai toisella hyödyksi muille, on iso merkitys hyvinvointiin. Yhteisö voi yhtä hyvin olla perhe, työyhteisö tai vaikka koko maapallon ihmiset. Jotta voisit olla hyödyksi yhteisöllesi ja samalla nauttia itse, on olennaista löytää kiinnostuksen kohteensa ja jakaa siitä muille.

Aika ajoin voi pysähtyä miettimään, mitkä ovat itselle tärkeitä asioita. Mistä tekemisestä pitää? Mitä asioita haluaa elämässään edistää?

Joskus mieleemme on sekoittunut kaikenlaisia ympäristömme luomia odotuksia ja toiveita. Jotta saisit selvyyden siitä, onko mieleesi tulevat asiat todella omia toiveitasi ja lähtevätkö ne aidosti sydämestäsi, voit käyttää apuna tätä Sarah McLeanin testiä:

Kun sinulle avautuu jokin mahdollisuus vaikka työelämässä tai opiskeluissa tai puntaroit kahden vaihtoehdon välillä, huomioi millainen intuitiivinen reaktiosi eri mahdollisuuksiin on. Onko ensireaktio Nam vai Yök? Jos reaktiosi on vahva Yök, suunta on väärä. Jos se taas on selvä Nam, sitä kohti kannattaa edetä.

Lisäisin testiin vielä Tahdon maistaa -mahdollisuuden. Silloin et ole aivan varma, onko kyseessä Nam vai Yök. Kokeilemisen jälkeen sitten tiedät, miltä asia maistui.

Kun olet selvittänyt itsellesi tärkeät asiat, kiinnostuksen kohteet ja sen, miten voisit jakaa niistä muille, tee näistä asioista itsellesi kompassi. Tämän kompassin avulla on helpompi tehdä valintoja sen suhteen, mihin käyttää aikaansa ja mitä tavoittelee. 

Tutkija ja kirjailija Brené Brown kertoo, kuinka hän teki miehensä kanssa perheen yhteistä listaa asioista, joita he pitivät tärkeänä, merkityksellisinä ja iloa tuottavina. He pohtivat, miltä näyttäisi, kun perheessä asiat olisivat todella hyvin. Lista sisälsi mm. tarpeeksi unta, liikuntaa ja ravitsevaa ruokaa. Lasten kanssa oleilua, merkityksellistä työtä, viikonloppu-matkoja ja tarpeeksi vapaa-aikaa. Kun he sitten katsoivat aiemmin tekemäänsä unelmalistaa, sieltä löytyi lähinnä saavutuksia ja hankintoja: suurempi talo, palkkatavoitteita, uratavoitteita. Esimerkki havainnollistaa hyvin, että ilman kompassia unelmat voivat olla jotain sellaista, jotka eivät loppujen lopuksi tuokaan iloa ja hyvää oloa arkeen, eivätkä tyydytä syvimpiä tarpeitamme.

Sen, että tekee valintoja omasta kompassistaan ja sydämestään käsin, ei pitäisi tarkoittaa kiihtyvää rytmiä arjessa, vaan enemminkin rauhaa, levollisuutta ja tyydyttävää elämää. Saattohoitolääkäri Juha Hänninen kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa osuvasti omista havainnoistaan:

Yleinen suuntaus on, että pitää tehdä töitä, pidentää työuria ja repiä itsestään enemmän suorituksia. Loppumetreillä näillä asioilla ei olekaan kauheasti merkitystä. Meillä on paljon syöpäpotilaita ja syöpähän usein tulee siinä iässä, kun ihmiset jäävät eläkkeelle. Jos on satsannut kaiken sinne, ajatellut, että nyt painetaan täysillä työtä ja sitten ruvetaan elämään, tulee helposti katkeraksi, kun suunnitelmat eivät toteudukaan.

photo-by-mayur-gala

Ei kommentteja.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *