Herkkyys on vahvuus ja mahdollisuus

Olen aina ollut herkkä. Aistin helposti ihmisten tunnetiloja, herkistyn nyyhkyttämään ihan-missä-tahansa elokuvassa, enkä siedä kovia ääniä hyvin. Nykyään pidän herkkyyttäni ehdottomasti vahvuutena, mutta aina ei näin ole ollut. Olen saanut myös kärsiä siitä, koska herkkä ihminen (ja etenkin herkkä lapsi) kokee vahvasti ja voimakkaasti myös kielteiset asiat.

Psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin kuvaa herkän lapsen olotilaa näin:

Toisaalta herkkä lapsi voi helposti joutua perheessään toisten tunteiden kokijaksi ja kantajaksi. Perheissä, joissa on vaikeuksia tunnesäätelyn  ja vaikeiden kokemusten käsittelyn kanssa, tunnelmien kantajaksi valikoituu usein juuri herkkä lapsi. Tämä altistaa lasta liian suurelle vastuulle ja kuormitukselle. Lapsi valpastuu entisestään ja oppii poimimaan pienimmätkin viestit tunnelman vaihtelusta.

Tämä katkelma on kovin tuttua ja pystyn samaistumaan siihen täysin. Oli keksittävä keinoja selviytyä ahdistavista tunteista ja tunnelmista. Lapsena keinojani olivat myötäileminen ja mahdollisimman neutraalina oleminen. Itsensä näkymättömäksi tekeminen. Nyt aikuisena ymmärrän, miksi koin lapsena sellaisia tunteita ja pelkoa kuin koin ja ymmärrän myös, että herkkyyteni lisäsi niitä.

Herkän lapsen tragedia on se, että kun on lapsena oppinut jännittämään synkän ilmapiirin ja tunneilmaston nyansseja, ne seuraavat aikuisuuteen asti. Martin kuvaa asiaa näin:

Tämä näkyy kehollisessa valpastumisessa ja hengityksen muutoksissa. Tällainen olemisen tapa jää monesti päälle, vaikka ihminen olisi jo irtautunut kotoa ja itsenäistynyt. Kodissaan herkistynyt poimii myöhemmin tunnelmia ympäristöstä, tulkitsee, valpastuu ja hätääntyy silloinkin, kun mitään hätää ei ole.

Olen tehnyt todella paljon töitä itseni kanssa, että olen päässyt automaattisesta valpastumisreaktiosta irti. Että en pelkää, jännitä ja reagoi silloin, kun siihen ei ole mitään syytä.

Olen aikuisena pyrkinyt tietoisesti huomioimaan, milloin kehoni reagoi suotta tietynlaisissa tilanteissa ja rauhoittanut silloin sekä kehon että mielen. Turhan valpastumisreaktion voi sammuttaa hengittämällä rauhallisesti ja ymmärtämällä, että tämä ei ole sama tilanne kuin lapsena ja että mitään hätää ei ole. Kun tällaisia kokemuksia kertyy tarpeeksi, automaattinen stressireaktio pikku hiljaa vaimenee. Herkällä ihmisellä voi tulla myös helpommin raja vastaan siinä, kuinka paljon negatiivista käytöstä pystyy toiselta sietämään. Olen kirjoittanut aiemmin energiaa vievistä ihmissuhteista.

Herkkyyttä ei tarvitse piilottaa ja sulloa väkisin vahvaan kuoreen. Mutta miten herkkyyttä voi käyttää vahvuutena?

1.Kun huomaa tunnetiloja herkästi, pystyy lukemaan toisia ihmisiä helpommin. Sanallinen viestintä voi olla hyvin paljon ristiriidassa sen kanssa, mitä ihmisen tunnetila ja elekieli kertoo. Tätä voi käyttää hyväksi vuorovaikutustilanteissa. Mitä ihminen oikeasti viestittää?

2. Koska en halua synkkänä vellovaa ilmapiiriä kotiini, harmittavat asiat keskustellaan mahdollisimman pian, eikä niitä jätetä ilmaan roikkumaan.

3. Vaikka saatan kokea kielteiset asiat voimakkaasti, vastapainona otan myönteiset asiat suurella kiitollisuudella vastaan. Herkän ihmisen elämässä on useita värejä.

4. Herkkyys lisää kykyä tuntea empatiaa toisia ihmisiä kohtaan.

Haluan siis ehdottomasti pitää herkkyyteni, mutta en halua pelätä sitä, mitä ei tarvitse pelätä.

DSC02633

Katkelmat Minna Martinin kirjasta Hengitys virtaa. Kohti kehon ja mielen tasapainoa.

Ei kommentteja.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *