Lentokoneajatuksia
Sokeriton syyskuu alkaa lähenee loppuaan- kommentoikaa kaikki ketkä olivat mukana onnistuitte tai epäonnistuitte. Tämä on tosi mielenkiintoista kuulla, miten onnistumiset koettiin, tuliko parempi ja puhtaampi olo, oliko vaikeaa.. Myös minua kiinnostaa miten epäonnistumisen jälkeen elämä jatkui, jatkuiko herkuttelu kuten ennen vanhaan. Kaikki tänne vaan niin saan kirjoitettua sen pohjalta uutta motivoivaa tekstiä. Jaossa myös luvattu yllätyspalkinto 🙂
Pure-treeni on mulle kuin ”vauva”, näin yksi ystävistänikin totesi. Otan sen niin tosissaan ja se on mulle todella tärkeä juttu. Olen haaveillut siitä pitkään (talvella tulee 3 vuotta), mutta nyt koen, että olen tarpeeksi vahva, mutten kova, vaan herkkä ja inhimmillinen, ymmärrän paremmin muita kun aiemmin. Mulla on aina ollut tosi kova tarve auttaa muita ja en tiedä mistä johtuu, mutta aina kun jollain ystävälläni on sydänsuruja tai mitä vaan mielen päällä, olen siellä heti auttamassa ja kannustamassa. Koen sen mun elämäntehtäväksi, nähdä joku voivan paremmin ja auttaa, jos siihen pystyn. Mulle pelkästään PT-työssä ja ryhmäliikunnan ohjaamisessa ei ole kyse siitä, että ulkoisesti asiakkaani voivat paremmin. Henkinen puoli on kaikista tärkein kaikessa ja siihen vaikuttaminen on se tärkein juttu. Pure-treenin avulla pääsen lähelle asiakkaitani ja haluan luoda todella lämpimät ja rehelliset välit. Ei ole mitään mitä ei voisi sanoa ääneen. Urheilu on auttanut minua niin paljon nuoruuden henkisissä kriiseissä, opettanut minulle niin paljon, ettei myöskään sen tärkeyttä voi korostaa liikaa.
Istun tällä hetkellä lentokoneessa, kun tätä tekstiä kirjoitan. Olen matkalla Göteborgista Suomeen. Onneksi lentomatka on vain 1h5min, joten tämä on helppoa matkustamista. Rahallisesti tietysti kallista, mutta onneksi molemmat siskoni ovat lentoemäntiä ja olen saanut toiselta ID-oikeuden. Tulin Suomeen, koska toinen siskoni lähti työmatkalle Intiaan ja tulin hoitamaan hänen kahta maailman rakkainta ipanaa, Dania ja Cessiä. He ovat mulle kuin omia lapsia ja ovat olleet syntymästä saakka. Heidän kanssa vietän viikonlopun ja sitten alkuviikosta hoidan muutaman työjutun plus hammaslääkärin. Mä vihaan hammaslääkäreitä, mutta Sirpa Vesanen, meidän perhetuttu, on maailman lempein hoitaja!! Mua ei sattunut yhtään mikään ja hän on niiiiiiin varovainen, hellä ja mukava!! Jos on mitä vaan hampaisiin liittyvää niin suosittelen menemään Sirpalle! Hänen vastaanotot ovat Kalliossa ja Keravalla. Googlen kautta varmasti löytää. Eikä ole mikään maksettu mainos 🙂 En ole vaan ikinä lähtenyt hammaslääkäristä niin onnessani kuin Sirpan luota.
Nyt näköjään alamme laskeutumaan ja täytyy laittaa kone kiinni. Kaunis auringonlasku näkyy ikkunasta. Nautitaan ihanasta aurinkoisesta syksystä. Käykää myös seuraamassa Puretreeniä instagramissa, siellä jaetaan muutama viikko nyt ilmaisia aamutreenivinkkejä! 🙂
Tehkää tästä päivästä elämänne paras päivä!
-Nanna
Hei!
Itse aloitin tämän sokerittoman kuukauden hiukan myöhässä, sillä aloitin 6.9. Mutta siitä asti en ole syönyt karkkeja ja keksejä niin, kuin aiemmin söin. Saatoin napata muutaman keksin ja sillä korvata se vaiva, että laittaisin ruokaa tai edes lämmittäisin mikrossa valmista ruokaa. Laiska mikä laiska. Mutta otin lopulta itselleni tavoitteeksi sen, että pyrin olemaan alkuun edes viikon syömättä herkkuja.. lopulta se muuttui kahdeksi.. sitten kolmeksi ja nyt mennään jo yli kolmatta viikkoa. Ajattelin alkuun, että jos tuntuu liian vaativalta, niin en aseta liian tiukkoja sääntöjä. Mutta lopuksi se sujuikin ihmeen helposti. Tietysti suurin syy on se, että kun asettaa itselleen tavoitteet. Asetin itselleni sellaiset tavoitteet, että kuukauden päästä olisin edes jonkin verran kiinteytynyt.
Lisäsin treenaamista taas mukaan, välillä se on itsensä potkimista, että saa motivaation päälle, mutta sitten taas ollaan tyytyväisiä, kun on edes hetken aikaa hikitreenannut. Lisäksi huomannut, että varsinkin silloin kun jokin asia ottaa päähän, niin treenitkin sujuu ns. akressiivisena paremmin 😀 Seuraavana päivänä sitten huomaakin, että on tullut treenattua taas jotain eri liikkeitä, kuin aiemmin.
Kiitos oikein paljon mielenkiintoisesta blogista, sekä hyvistä liike vinkeistä. Auttaa tälläistä kotimammaa joka treenailee kotona omilla välineillään.
Moikka Kati,
Todella hienosti oot onnistunut ja varsinkin, kun olet saanut sen sujumaan noin kivuttomasti! 🙂 Älä katkaise hyvää menoasi nyt millään 🙂
Lisäpotku treeneihin on aina hyvä, tulee se sitten kikusta, hyvästä musiikista, uusista treenivaatteista jopa, mutta aina välillä on hyvä vetää vähän normaalia kovempaa 🙂
Kiitos kivasta palautteesta, laitetaan jatkossakin treenivinkkejä!
Mun sokerittomuuslakkoni koki takaiskun.. Repsahdin pari kertaa :/ johtui todella huonosta päivästä ja huonoista uutisista jolloin mä tuudittauduin syöppöilyyn :/ eihän siitä hyvä olo tai mieli tullut, mutta yleensä olenkin tämmöisissä asioissa todella päättäväinen ja vedän homman loppuun.. Välillä pitää muistutella itseään että mäkin olen ihminen ja teen välillä virheitä. Morkkiksesta huolimatta seuraava päivä mentiin taas normaalisti terveellisesti syöden 🙂 se mitä noi syömiset vaan aiheuttaa niin sen että tekee vaan entistä enempi mieli herkkuja seuraavina päivinä :p
Moikka Krisse,
Niinkuin itse sanoit, niin yleensä seuraavana päivänä tekee enemmän mieli. Toi on sitä todellista voittamista jatkoakin ajatellen, että pystyy jatkamaan normaalisti seuraavana päivänä 🙂 Eli siis se ei ole vakavaa jos välillä syö herkkuja, mutta juuri tuo seuraava päivä on se tärkein. Olet siis onnistunut 🙂