Kätilö kylässä <3

Olen suhtautunut raskauteen hyvinkin rennoin ottein. Jopa ehkä liian huolettomasti, koska tosiaan tiettyjä asioita on hyvä tietää ennen synnytystä. Tässä on jäljellä laskettuun aikaan vajaat 4 viikkoa, joten on hyvä tietää mitä tulee tapahtumaan. Onneksi ystäväni pitävät minusta huolta 🙂 Anni puhui hänen ystävästään Emmistä, joka tarjoaa yksilöllisiä kätilön ja doulan palveluita. Niimpä keitin heille kahvit, Anni toi ihanat Goodion raakasuklaat ja Emmi kertoi minulle kaikkea uutta. Pyysin Emmiä kirjoittamaan vielä jälkikäteen minulle asioita ylös, joita kävimme läpi. Tässä tärkeimmät:

Kun tavattiin toissapäivänä, puhuttiin paljon synnytyksen fysiologiasta ja luonnollisesta synnytyksestä. Synnytys on luonnollinen asia. Nainen ja hänen kehonsa osaa kyllä synnyttää. Naisen mieli on se, joka ei välttämättä pysy mukana synnytyksen edetessä. Hyvästä fyysisestä kunnosta ja henkisestä mielentasapainosta on aina hyötyä synnytyksestä. Vaikka nainen ja keho kestäisi kivun ja pitkän synnytyksen niin usko voi loppua ja luottamus itseensä rakoilla. Näin tulee tunne, että ei kestä kipua ja epätietietoisuuden tunnetta. Siksi fyysisen valmistautumisen lisäksi täytyy muistaa henkinen valmistautuminen. On hyvä harjoitella esimerkiksi hengittämistä, äänen käyttöä ja erilaisia avautumis- ja ponnistusvaiheen asentoja jo ennen synnytystä ja muutenkin miettiä synnytystoiveita. Puoliso on hyvä ottaa mukaan ”suunnitteluun”. Puolison kanssa on hyvä keskustella tulevasta synnytyksestä ja kertoa hänelle toiveet ja pelot. Näin puoliso pystyy paremmin tukemaan sinua koko synnytyksen ajan.

Supistuskivut ja synnytys

Olisi hyvä, jos ajatukset ja mielen pystyisi pitämään positiivisena kipeistä supistuksista huolimatta. Synnytyksen aikana kannattaa elää hetkessä ja ottaa vastaa yksi supistus kerrallaan. Jos vastustaa supistusta, kipu kasvaa. Antaudu supistukselle ja sen voimalle. Mieti jotain asiaa mistä tulee mieleen avautuminen, esimerkiksi ruusun nuppu, se kuvaa hienosti kohdunsuun avautumista. Supistus kannattaa pitää kaverina ja miettiä, että supistuskipu on hyvää kipua ja jokainen supistus tuo vauvaa lähemmäksi sinua. Puhuttiin paljon myös luottamuksesta itseensä ja kehoonsa. Synnytyksen aikana on hyvä kuunnella kehoa ja tehdä juuri sitä mikä tuntuu hyvälle. Jos jossain asennossa on huono olla, niin asento tulisi vaihtaa. Luota siihen mitä keho sinulle viestittää.

Puhuimme siitä, kuinka synnytystä ei voi kontrolloida niin kuin ei elämääkään. Kätilönä ohjeistan antautumaan synnytykselle ja ottamaan vastaan se mitä synnytyksen aikana tulee eteen. Se, että on valmistautunut synnytykseen ja ottanut asioista selvää sekä miettinyt itselle tärkeitä asioita helpottaa ottamaan vastaan, jos joku ei mene kuten on toivonut.

Synnytyksen alkaminen

Kävimme läpi synnytyksen kestoa ja sitä millä tavalla se alkaa. Synnytys voi siis käynnistyä joko lapsivedenmenolla tai supistuksilla. Yleisesti toivotaan, että synnytys käynnistyisi supistuksilla. Joskus ennakoivia supistuksia voi olla päivä ennen synnytystä. Joskus menee ensin lapsivedet ja supistuksia jäädään odottelemaan. Kun synnytys alkaa supistuksilla, ne tulevat usein ensin epäsäännöllisesti ja ne ovat kestoltaan lyhyitä. Hiljalleen supistukset voimistuvat, pitenevät ja tulevat säännöllisemmin. Supistusten alkaessa kannattaa jatkaa normaalia elämää. Hiljalleen huomaa, että supistusten aikana täytyy pysähtyä ja keskittyä hengittämiseen, tekee mieli esimerkiksi pyörittää lantiota, ehkä samalla kun hengität suustasi pääsee matalaa aa-äännettä. Alkuvaiheessa on muistettava myös levätä koska ensisynnyttäjän synnytys saattaa olla pitkä.

Oksitosiini, endorfiini ja adrenaliini

Hormonitoiminta ohjaa synnytystä. Oksitosiini on rakkaushormoni, joka saa aikaan supistuksia. Kun synnytys on alkanut, kannattaa pitää huolta, että oksitosiini saa jyllätä rauhassa. Oksitosiinia erittyy, kun mieli on hyvä ja synnyttäjä tuntee olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi. Olisi myös hyvä, että ympärillä olisi rauhallista. Endorfiini taas on luonnon omaa kipulääkettä. Se auttaa synnyttäjää jaksamaan. Myös liikunnan jälkeen erittyy samaa endorfiini-hormonia. Endorfiini saa synnyttäjän menettämään jossain vaiheessa ajan ja paikan tajun ja hän vaipuu ns. synnytyskuplaan eli synnytysregressioon.

Alkuvaiheessa adrenaliini häiritsee synnytystä, jos sitä erittyy. Kun adrenaliinia erittyy, oksitosiinin eritys pysähtyy, supistukset heikkenevät tai jopa lakkaavat. Adrenaliinia erittyy esimerkiksi, jos synnyttäjä pelkää, pelästyy, olo on turvaton tai hänellä on esimerkiksi kylmä tai nälkä. Loppuvaiheessa synnytystä adrenaliinille on paikkansa, jotta synnyttäjä jaksaa synnytyksen loppuun ja jaksaa viimeisen- eli ponnistusvaiheen.

Epiduraali ja spinaali

Kun päädytään epiduraali- tai spinaalipuudutukseen, niin oma luontainen synnytyshormonien toiminta häiriintyy ja sen vuoksi puudutuksen kylkiäisenä joudutaan hyvin usein turvautumaan keinotekoiseen oksitosiiniin. Mikäli toivoo puudutusta, niin suosittelisin valmistautumaan siten että yrittäisi pärjätä mahdollisimman pitkään ilman ja ottamaan puudutuksen vasta kun synnytys on todella hyvin käynnissä ja synnytys on edennyt jo hyvään vaiheeseen.

Kotona ollessa kipua voi helpottaa liikkumisella ja miellekäillä pystyasennoilla. Jumppapallo on hyvä väline koko synnytyksen aikana. Sen päällä voi istua jolloin lantion asento on optimaalinen tai siihen voi nojata. Kauratyynyä voi joko lämmittää tai laittaa pakkaseen. Toiset tykkää kylmästä ja toiset lämpöisestä. Kauratyynyä voi laittaa esimeriksi alavatsalle tai selälle. Muita luonnollisia kivunlievitysmuotoja on hieronta, suihku, amme ja synnytys tens-laite. Tens-laitetta voi vuokrata tai sen voi ostaa ja sitä voi käyttää koko synnytyksen ajan. Äänenkäytöllä eli synnytyslaululla on tutkitusti hyvä vaikutus kivunlievitykseen. Tällä tarkoitetaan, että supistusten aikana ulos hengittäessä sanotaan hyvin matalaa esimerkiksi aa-äännettä.

Asennot

Puhuimme paljon aktiivisuudesta ja pystyssä olosta ja niiden eduista. Pystyssä olleessa lantio on optimaalisessa asennossa, jolloin vauva pääsee hyvin laskeutumaan lantioon. Koska lantio on joustava, niin sen kannattaa antaa olla vapaana koko synnytyksen ajan ja liikuttaa lantiota esimerkiksi pyöritelleen, heijaten tai vaikka kävellen. Maaten supistukset tuntuvat usein kivuliaammilta ja lantio ei pääse hyödyntämään sen joustavuutta. Pystyssä ollessa myös painovoimasta on hyvä apu vauvan laskeutumiselle. Koska sinulla on todella hyvä fyysinen lihaskunto, niin on tärkeää, että jo raskausaikana yrität harjoittaa lantiopohjanlihasten rentoutumista. Kun sinulla supistaa yritä viedä keskittyminen nimenomaan siihen, että mietit lantiopohjan rentoutumista. Lantiopohja pysyy rentona, kun leuka on rentona. Eli joka supistuksella mieti sitä, että pidät leuan ja kasvot rentona, siinä myös synnytyslaulu auttaa hyvin. Puoliso voi myös muistuttaa leuan rentoutumisesta.

Avautumisvaiheen lisäksi myös ponnistusvaiheen aikana kannattaa suosia pystyasentoja. Lantion tilavuus kasvaa ja ponnistaminen on helpompaa, kun ei tarvitse ponnistaa vauvaa ”ylämäkeen”. Voi ponnistaa seisten, kontillaan tai vaikka synnytysjakkaralla. Ponnistusvaiheen asentoja voi ja kannattaakin vaihtaa.
Mikäli synnytyksen aikana päätyy esimerkiksi epiduraali puudutukseen niiin sen laiton jälkeen kannattaa jälleen hakeutua pystyyn. Näin voi ennaltaehkäistä esimerkiksi vauvan tarjontavirheen ja synnytyksen pitkittymisen.

Milloin sairaalaan:

Ota HETI yhteys sairaalaan jos:

• Sinulla tulee kova äkkinäinen kipu vatsan alueelle.
• kipu ja verinen vuoto yhtä aikaa
• lapsivetesi menee ja se on väriltään vihreää tai veristä
• sinulla tulee reilusti veristä vuotoa, (vereslimainen vuoto synnytyksessä supistusten yhteydessä on normaalia).

Ota yhteys synnytyssairaalaan jos:

• Et ole tuntenut vauvan liikkeitä. Jos liikkeitä ei ole tuntenut kannattaa itse syödä ja juoda ja siirtyä kylkiasentoon seuraamaan vauvan liikkumista. Tunnin aikana pitäisi tuntea vähintään 10 liikettä.
• lapsivetesi menee normaalin värisenä.
• Sinulla on supistanut säännöllisesti 1-2h ajan ja supistukset tulevat 5 min välein ja ovat kestoltaan 1 minuutin mittaisia.
• tulee äkillisiä oireita kuten kova päänsärky, näköhäiriöt, ylävatsakipu, voimakas kutina esim. jalkapohjissa, kämmenissä, vatsalla

Toivottavasti tästä oli apua kaikille, jotka odottavat lasta. Itse ajattelen ainakin niin, että synnytyksestä tulee elämäni hienoin hetki. Kuitenkin on hyvä tietää tiettyjä asioita, vaikkei sitten loppupeleissä synnytyksestä ei voi tietää mitään ennen kuin sen kokee. 🙂 Emmin käynti kuitenkin antoi minulle paljon ja uskon, että hänen opit, ihanat sanat ja neuvot auttavat minua tuona kauniina päivänä.