Onko soijan syöminen vaarallista?

Monia ihmisiä mietityttää soijan turvallisuus elintarvikkeena. Onko soijan syöminen haitallista hormonitoiminnalle? Entä mitä geenimuuntelu aiheuttaa soijalle? Avaan näitä väitteitä hieman tässä tekstissä.

Edamame

Mistä väitteet soijan vaarallisuudelle kumpuavat?

Soijaan liitetään usein väitteitä, että se vaikuttaa haitallisesti ihmisen hormonitoimintaan. Hormoniväitteet juontavat juurensa soijapavun sisältämistä isoflavoneista. Isoflavonit voivat sitoutua elimistön estrogeenireseptoreihin, minkä takia niitä kutsutaan myös kasvi- eli fytoestrogeeneiksi. Soijan vaikutuksista estrogeenin tasoon on ristiriitaisia väitteitä. Aasiassa, jossa soijaa käytetään paljon, on todettu olevan vähemmän rintasyöpäpotilaita, ja yhtenä ehkäisevänä tekijänä on pidetty soijaa. Jotkut tutkimukset  väittävät, että soija voisi ehkäistä naisten vaihdevuosioireita, osteoporoosia, sekä eturauhassyöpää. Toisaalta soijan isoflavonit on yhdistetty myös kilpirauhasen heikentyneeseen toimintaan.

Tutkumustulokset puoltavat soijan turvallisuutta elintarvikkeena

Koska tutkimustulokset soijan vaikutuksista ovat maailmanlaajuisella tasolla vähäisiä, ei niistä voida vetää länsimaalaisia koskevia johtopäätöksiä. Soijan mahdollisten estrogeeniyhteyksien ei myöskään ole osoitettu vaikuttavan mieshormonien tuotantoon. Joten on aivan turvallista syödä soijaa ja siitä valmistettuja tuotteita, kuten tofua! Itse kannatan ruoka-aineiden vaihtelevaa käyttöä niin kasviproteiinien osalta kuin muutenkin. Mitään ruoka-ainetta ei kannata suosia muiden kustannuksella, vaan syödä mahdollisimman monipuolisesti oman ruokavalion sallimissa rajoissa.

Suurin osa ravitsemustieteilijöistä pitää puhtaan soijan käyttöä täysin turvallisena ja terveellisenä osana monipuolista ruokavaliota. Esimerkiksi Jalotofun tuotteille on myönnetty suomalainen Sydänmerkki. Sydänmerkki kertoo, että tuote on omassa tuoteryhmässään parempi valinta sydämen terveyden kannalta.

jalotofu-pehmea

Mitä tarkoittaa GMO?

Geenimanipulaatio tai geenimuuntelu tarkoittaa geeninpätkän keinotekoista rakentamista laboratorio-olosuhteissa. Siirtogeeniin laitetaan pätkä bakteerin DNA:ta, viruksen DNA:ta ja kasvin DNA:ta. Geenimuuntelulla pyritään parantamaan tuotteen ominaisuuksia.  Satokasveissa, kuten esimerkiksi maississa tai soijassa, tavoitteena on usein parantaa niiden sietokykyä säätilanvaihteluita tai tuholaisia vastaan. Toinen tavoite voi olla maksimoida määrää ja siten tuottoa, eli kasvattaa satoa. Koska geenimuuntelu on verrattain uusi prosessi, sen vaikutuksista ihmiskehoon ei voida olla varmoja.

Mistä tunnistan terveellisen soijan?

Markkinoilla on myynnissä sekä geenimanipuloitua että manipuloimatonta soijaa. Luomusoijapavuista valmistetut soijatuotteet ovat aina geenimanipuloimattomia, sillä luomutuotannossa geenimanipulaatio ei ole sallittua. Suosi siis luomutuotteita! Esimerkiksi suomalainen Jalotofu tuottaa soijasta luomutofua.  Muista, että jos ostat ulkomaista tofua, niin kannattaa tarkistaa onko se luomua tai siinä on maininta gmo-free tai vastaava merkintä.

Geenimanipuloimattoman soijan tunnistaa merkinnästä siis GMO vapaa tai GMO free. Luomulaatuisissa soijatuotteissa geenimanipulaatio ei ole sallittua, eli pelkkä luomumerkintäkin riittää.

Summasummarum

  • Valitse ostoskoriisi GMO-vapaita tuotteita.
  • Suosi luomua.
  • Käytä vaihdellen eri kasviproteiinin lähteitä, kuten soijaa, tofua, papuja, hamppua, herneitä, nyhtökauraa, härkistä, quornia jne.

Vegan-protein-foods

Maistuvaa päivää!

screenshot-2016-11-09-09-44-46

EDIT: Lähteenä käytetty:

Kannattaisiko miesten vältellä soijaa?

http://vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/soijan-terveysvaikutukset

http://www.tiede.fi/keskustelu/56300/ketju/soijan_hyodyt_ja_haitat

http://kemikaalicocktail.blogspot.fi/2009/04/ristiriitainen-soija.html

 

 

 

Kommentit
  1. 1

    Katju sanoo

    Hei

    On ihan kiva, että yrität kirjoittaa hieman tieteellisempiä tekstejä, ja erityisesti tämä soija-aihe itseä kiinnostaa, koska soijaa tulee jonkin verran käytettyä. Minua kuitenkin sekä huvittaa, että ärsyttää mm. seuraavat lauseet: ”Koska tutkimustulokset soijan vaikutuksista ovat maailmanlaajuisella tasolla vähäisiä, ei niistä voida vetää länsimaalaisia koskevia johtopäätöksiä. // Joten on aivan turvallista syödä soijaa ja siitä valmistettuja tuotteita, kuten tofua!” Kumoat tässä hienosti omat kirjoituksesi; ei ole tutkimuksia, joten on turvallista!! Eikös tämä ole varsin epäloogista ja harhaanjohtavaa? Kaikki on turvallista, kunnes toisin todistetaan – näinkö ajattelet? Eikös näin ole ajateltu mm. tupakasta takavuosina 😀 Voisit muutoinkin tekstissäsi tuoda selvemmin esille, että tässä on kuitenkin kyse vain sinun omasta mielipiteestäsi, eikä millään tasolla tieteelliseen tietoon perustuvasta faktasta. Tässä ei ole mitään viittauksia lähteisiin, eikä myöskään yhtään arvioitu ”lähteiden” luotettavuutta (tutkimusten reliabiliteetti, otoskoko, validiteetti).

    No mutta joka tapauksessa, itse jatkan soijan käyttämistä, mutta en suhtaudu asiaan niin sinisilmäisesti kuin sinä vaikutat suhtautuvan.

    • 1.1

      lindakovanen sanoo

      Moi Katju! Kiitos palautteestasi. Myönnän, että lähteet olivat unohtuneet artikkelistani täysin ja lisäsin ne nyt tekstin loppuun. Tutustuin muutamaan eri lähteeseen aiheesta ja perustuen lukemiini artikkeleihin tein johtopäätöksen, että soijaa on turvallista syödä satunnaisesti. Olisi varmaan ollut hyvä, että olisin ilmaissut asian vielä tarkemmin kuten, että tämä oli minun tulkintani soijan terveellisyydestä. Jokaisella on tietysti vapaus tehdä omat tulkinnat lukemansa perusteella. Olin kuitenkin tutustunut aiheeseen ja ikävää, että teksti vaikutti mielestäsi epäloogiselta ja sinisilmäiseltä. Aina teksti ei avaudu lukijalle, kuten kirjoittaja sen on ajatellut. En ole ammattikirjoittaja ja harjoitus tekee tässä varmasti mestarin..Armoa, pliis!

      Summaan nyt vielä tähän, että mielestäni soijan satunnainen käyttö on turvallista, mutta kannattaa suosia luomua sekä gmo-vapaita tuotteita.
      -Linda

  2. 2

    Jenna sanoo

    Hei!

    Mun on pakko vähän yhtyä ylempään kommentoijaan. Kirjoitit välillä ristiriitaisesti ja pari lähteistä ei ole hyviä, enemmänkin mielipiteitä. Musta on kuitenkin hyvä, että tätä aihetta tuodaan esille, varsinkin kun selitit mitä geenimanipulaatio on. Paras kohta teksitäsi oli kuitenkin, kun painotit monipuolista syömistä eikä minkään yhden ruoka-aineen suosimista.

    Henkilökohtaisesti mulla ei ole oikeen soijan terveellisyydestä mielipidettä suuntaan tahi toiseen. Syön jos on tarjotaan, mutta en itse osta soijatuotteita kuin aniharvoin, koska en pahemmin pidä mausta. Enemmänkin mua häiritsee se että monesti ihmiset pitää soijaa jotenkin super eettisenä vaihtoehdolle lihansyönnin sijaan… Mutta sun teksti ei liittynyt siihen mitenkään, joten en paasaa 😀

    • 2.1

      lindakovanen sanoo

      Kiitos palautteestasi Jenna! Hyviä kommentteja sinultakin. Mietin jatkossa pari kertaa missä muodossa asiatekstiä kirjoitan, jos kirjoitan..Parempi varmaan pysytellä reseptiikassa tai jos kirjoittaa muista aiheista, niin sitten kirjoittaa niistä omista kokemuksista käsin. -Linda

  3. 3

    R sanoo

    Moikka!

    Mun mielestä oli kyllä hyvä postaus, kiitos 🙂 Kysyisin vielä, että tiedätkö soijaproteiinijauheesta..? Onko sitä ok käyttää päivittäin?

    • 3.1

      lindakovanen sanoo

      Kiitos palautteestasi Roosa!

      Ravitsemusterapeutti ja terveystieteiden maisteri ja Trainer4you:n pääkouluttaja Mikko Rinta kirjoittaa Syö liiku kehity- kirjassaan soijasta näin: ”Eläimille tehdyissä tutkimuksissa kasviestrogeeni on aiheuttanut mm. testosteronitasojen laskua ja jopa rintasyöpäriskin lisääntymistä. Ihmisillä tehdyt tutkimukset eivät ole kuitenkaan osoittaneet testosteronitasojen laskua eivätkä tue yhteyttä rintasyöpään. Eläinkokeet eivät siis aina anna totuudenmukaista tietoa siitä, miten ihmiselimistö reagoi ruoka- ja ravintoaineille. Soijaa voi huoletta käyttää proteiinin lähteenä vaikka päivittäin.”

      Jos tarkastelee soijaproteiinijauheen aminohappokoostumusta on se kasviproteiineista paras valinta. Kasvikunnan tuotteista soijapapu ja siitä jalostetut valmisteet, kuten tofu, sisältävät kaikkia elimistölle välttämättömiä kahdeksaa aminohappoa. Soijapavun ainut heikkous on, että se sisältää niukasti mm. metioniini-nimistä aminohappoa. Tämän voi täydentää nauttimalla esim. viljavalmistetta samalla aterialla. Myös hamppu-, -herne-ja riisiproteiinit ovat hyviä valintoja proteiinijauheiksi. Kasvisruokailija voi turvata riittävän välttämättömien aminohappojen saannin koostamalla ateriansa monipuolisesti useista eri proteiininlähteistä esim. nauttimalla samalla aterialla viljoja, papuja ja siemeniä tai pähkinöitä. Itse suosittelisin käyttämään myös proteiinijauheita vaihdellen, jos haluaa välttää soijan mahdolliset terveyshaitat. Kaappiin voi hankkia vaikka miedonmakuista riisiproteiinia soijaproteiinin kaveriksi tai vaikka uutta suomalaista valmistetta Puhtikaura!

      Proteiinivalmisteita on muuten kahdentyyppisiä: konsentraatteja ja isolaatteja. Soijaisolaatti sisältää enemmän proteiinia kuin konsentraatti. Hydrolysoitu proteiini taas tarkoittaa sitä, että proteiinia on esipilkottu paremmin imeytyvään muotoon. Hydrolysoidut proteiinijauheet ovat kalliimpia kuin muut valmisteet. Niiden paremmuudesta suhteessa muihin ei ole kuitenkaan varmaa näyttöä, mutta ne voivat sopia paremmin esim herkkävatsaiselle treenaajalle. Voi itse miettiä, että maksaako tästä ominaisuudesta. Toivottavasti tästä teksistä oli sinulle hyötyä?

  4. 4

    sanoo

    Lähteet ovat hyvinkin kyseenalaisia, ainakin mitä olen Kemikaalicoctail blogia lukenut. Joku tieteellinen tutkimus olisi tuonut luotettavuutta tekstiin, jos haluaa että artikkeli on ns. ”tietoisku” eikä pelkkä oma mielipide eri lähteistä.

    Miksi suosit GMO:ta? Se tulee tekstissä pariinkiin kertaan esille. GMO-tuotteissa ei lisätä mitään kasviin mitään myrkkyä. Ne ovat usein jalostettu kestävimmistä ja parhaimmista lajikkeista vain järjestelemällä jo luonnon omia geenejä: emäksiä ja aminohappoja erilaiseen järjestykseen. Tuntuu, että gmo on myytti, jonka sisältöä ei ymmärretä. Se tuo usein kasvista esille vain sen parhaansa, ihan ilman mitään mikä olisi ihmiselimistölle haitallista.

    • 4.1

      lindakovanen sanoo

      Moi Anna! Kemikaalicocktailin Noora on tehnyt paljon tutkivaa journalismia ja perehtynyt huolella ruoan turvallisuuteen. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjankin (Marjoja ja mascaraa) , joten pidän hänen kirjoituksiaan melko luotettavana lähteenä.

      On totta että geenimuuntelussa ei käytetä mitään myrkkyä, mutta on kyseenalaista, että millaisia vaikutuksia tällä kasvien geenien manipuloinnilla on luontoon ja ihmisiin. Eläinkokeissa on todettu kasvainten kasvua geenimuunneltua ruokaa syövillä koe-eläimillä ja esim. geenimuunnellut kalat kasvavat ennätyssuuriksi ja ovat uhka muiden kalojen monimuotoisuudelle, gm-rehulla voi olla myös haitallisia vaiktuksia sillä ruokittuihin eläimiin ja sitä kautta myös meihin ihmisiin, jotka syömme tuota gm-rehulla kasvatettua lihaa.

      Euroopan komission tutkimusraportissa geenimuunnelluista tuotteista todetaan, että tutkitut ruoka-aineet eivät ole tähän mennessä aiheuttaneet haittoja, vaikka samalla myönnetään, että pitkän aikavälin vaikutuksia ei vielä tiedetä.

      Geenimuunnellun ruoan puolestapuhujat muistuttavat, että ruoantuotantoa joudutaan tehostamaan ihmiskunnan kasvun vuoksi tulevaisuudessa, ja geenitekniikka voisi olla sen yksi väline. Geenimuuntelun avulla voidaan tuottaa esimerkiksi juuri suurempia kaloja, ja viljelykasveja saadaan kasvamaan ja menestymään myös heikommissa oloissa. Näin ruokaa saataisiin riittämään suuremmille ihmismäärille esimerkiksi kehitysmaissa. Mutta onko edes järkevää pohtia, että miten ruokkia näin suurta ihmismäärää, joka maapallolla tällä hetkellä on ja väkiluku kasvaa edelleen? Itse näkisin ratkaisujen nälänhätään olevan jossain ihan muualla kuin geenimuunnellun ruoan tuotannossa, esim. lihansyönnin vähentämisessä länsimaissa ja kulutuksen vähentämisessä ylipäätään..

      Samaan hengenvetoon voisi todeta, että geenimuunneltu ruoka on verrattain uusi ilmiö eikä sen vaikutuksia ihmisen terveydelle tai haittoja ympäristölle voida ennustaa. Geenimuuntelulla listataan olevan mm. seuraavia uhkia (lähde kemikaalicocktail sekä gmo-vapaa.fi):

      – geenimuuntelu köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta,
      saman lajin eri lajikkeet häviävät ja sato on herkempi tuholaisille ja ilmastonvaihtelulle
      – uudet allergiat
      – ennustamattomuus
      – ristiriitaiset koetulokset
      – teollisuus rahoittaa tutkimusta
      – tiedonpuute
      – elintarviketuotanto suuryrityksillä
      – peruuttamattomuus

      Itse haluan kyllä välttää tutkimattoman geenimanipuloidun ruoan syömistä ja syöttämistä omalle jälkikasvulleni ja pitää luonnon mahdollisimman monimuotoisena ja hyvinvoivana vielä heidänkin lapsilleen.
      – Linda

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *