Kun opettaja loikkasi yrittäjäksi

Moi! Siirryin vastikään toisesta blogiyhteisöstä tänne Kauneuden ja terveyden blogiyhteisöön. Ajattelin, että olisi ehkä aika esitellä teille lukijoille itseni. Olen helsinkiläinen kahden lapsen äiti ja ammatiltani hyvinvointialan yrittäjä. Vapaa-ajalla käyn treenaamassa Tfw Helsingin salilla ja puuhastelen lasten kanssa kaikkea leipomisesta metsäretkiin.

Vegetreenari-blogin synty

Perustin Vegetreenari-blogini pari vuotta sitten sähköiseksi ruokakirjaksi itselleni. Koin, että terveellisiä kasvisruokaohjeita liikunnallisille ihmisille ei ollut tarjolla, joten aloin itse kehittelemään niitä. Ensimmäinen ruokakirjani Vegeä liikkujan kasvisruokaa, ilmestyi viime syksynä. Toinen ruokakirjani, Juures arjen voimaruokaa ilmestyy nyt syyskuussa ja antaa inspiraatiota juuresten monipuoliseen käyttämiseen raaka-aineena. Reseptiikan lisäksi jaan blogissani ravitsemusasiaa ja hyvinvointivinkkejä.

Opettajasta yrittäjäksi

Olen peruskoulutukseltani kasvatustieteen maisteri, kotitalouden opettaja. Opettajan töitä olen tehnyt valmistumiseni jälkeen yhteensä noin viisi lukuvuotta kolmessa eri peruskoulussa. Valmistuttuani sain huomata, että vakituisen työn saaminen ei ollutkaan niin helppoa kuin olin kuvitellut. Viran vei usein kokeneempi opettaja tai minulle tarjottu työ oli äitiyslomasijaisuus, minkä päätyttyä jäin nuolemaan näppejäni. Koin, että oli raskasta pienten lasten äitinä aloittaa aina uudessa työpaikassa ja opetella koulun käytännöt. Elämä toi eteeni vaikeita aikoja myös henkilökohtaisessa elämässä ja tuolloin pohdin paljon ja hartaasti, että mitä minä oikesti haluan elämälläni tehdä. Päätin tehdä peliliikkeen ja kouluttautua lisää ja luoda itse itselleni työpaikan. Kaipasin haasteita ja vapautta ja halusin sellaisen työpaikan, missä voisin hyödyntää monipuolista osaamistani. Näin minusta siis tuli yrittäjä, tryer in english.

Ihana, kamala yrittäjyys

Yrittäjyys on tuonut minulle valtavasti iloa ja onnistumisen kokemuksia, mutta myös huolta ja riittämättömyyden tunnetta. Olen saanut tutustua huikeisiin ihmisiin ja päässyt kokemaan asioita, jotka eivät opettajan työssäni olisi olleet mahdollisia. Kaipaan ajoittain tuttua ja turvallista työyhteisöä ja työskentelyä nuorten kanssa ja sitä tunnetta, kun työpäivän sisältö oli ennalta määritelty. Yrittäjällä on suuri vastuu itsensä ohjaamisesta ja työn aikatauluttamisesta. Yrittäjän täytyy osata priorisoida töitään ja sanoa joskus myös työtarjouksille EI vaikka se pelottaisikin.

Bloggaaja, valmentaja, ruokakirjailija, ruoka-alan ammattilainen, niillä sanoilla esittelen itseni ammatillisesti. Kouluttaudun parhaillaan personal traineriksi Personal trainer akatemialla, sekä opiskelen yrittäjyyttä aikuiskoulutuksena. Vuoden loppuun mennessä nämä koulutukset ovat toivottavasti kunnialla hoidettu ja voin keskittyä täysillä työn tekoon. Tykkään siitä, että minulla on monta rautaa tulessa, mutta nyt tuntuu, että on aika vähän rauhoittaa ja karsia töitä ja pitää tauko ainakin ruokakirjojen tekemisestä.

Täytän pian 35-vuotta ja voin todeta, että matkalle on mahtunut iloa ja surua, epätoivon hetkiä ja autuasta onnea, valvottuja öitä ja seesteisiä sunnuntaiaamuja, elämää sen kaikissa väreissä. Kokemukseni tekevät minusta juuri sellaisen henkilön ja valmentajan, kuin nyt tällä hetkellä olen ja olen siitä kiitollinen. Osaan kohdata ihmiset kokonaisina ja auttaa heitä monipuolisesti elämän eri osa-alueilla. Koen, että minulla on valmentajana paljon annettavaa ja on ollut hienoa huomata, että voin auttaa ihmisiä löytämään heidän omat voimavaransa ja ohjata heitä heidän matkallaan. Keskeneräisiä me kaikki olemme ja hyvä niin.

Mitä haluaisit lukea blogistani?

Sinulla on nyt mahdollisuus vaikuttaa blogini sisältöön! Haluaisitko lukea asiasisältöä vai kaipaatko ennemminkin reseptiikkaa? Mitä liikuntaa, ravitsemukseen ja kasvisruokaan liittyviä aiheita haluaisitte blogistani lukea? Kommentoi alle, kiitos!

                                                                            Ihanaa syksyä!

                                           Seuraatko minua jo instagramissa? #vegelinda