Miten yrittäjyys muutti minua ja elämääni

Kirjoitin juuri yrittäjyydestä ja siitä, miten hyppy tuntemattomaan kannatti. Rohkeus oli hyvä päätös, niin kuin se usein on. Mutta miten yrittäjyys on ihan konkreettisesti vaikuttanut arkeeni? Miten se on muuttanut mua ja elämääni?

thumb_IMG_7253_1024Kirjanpitäjästäni on tullut yksi elämäni tärkeimmistä henkilöistä
Vähän pilkettä silmäkulmassa tuossa, mutta täytyy sanoa, etten kovin monen tyypin kanssa ole niin paljon tekemisissä kuin hänen. En tiedä lehmänhermoisempaa tyyppiä kuin kirjanpitäjäni. Jaksaa aina vastailla kysymyksiini täsmällisesti ja ystävällisesti. Silloinkin kun kysyn neljättä kertaa samaa asiaa, koska en vain voi muistaa tai ihan aina ymmärtääkään.

Olen puhunut puhelimessa enemmän kuin koskaan
Olen soitellut ympäriinsä ja onneksi myös mulle on soiteltu. Palaveripuheluihin on vierähtänyt kelpotovi ja puhelinlaskut ovat välillä huutaneet hoosiannaa. Terveisiä puhelinyhtiölle.

Arkeni on yhtä aikataulullista vuoristorataa
Välillä painetaan niska limassa viisitoistatuntisia päiviä. Niitä voi kertyä kuusi tai seitsemän päivää viikossa. Olen kyllä yrittänyt tehdä itselleni lupauksen, että pitäisin aina vähintään yhden vapaapäivän viikossa. Useimminten se onnistuu, ihan aina ei. Välillä juoksen hurruutan taksilla minuuttiaikataululla ympäriinsä palaverista toiseen ja kolmanteen. Välillä on hetkiä, että töitä on vain kolmena päivänä viikossa. Haasteena on oppia relamaan ja nauttimaan näistä viikoista ja niistä vapaapäivistä. Tasapaino on välillä kateissa.

thumb_IMG_7272_1024

thumb_IMG_7287_1024Epävarmuus on läsnä kaiken aikaa
Moni on sitä mieltä ettei vakitöissäkään voi ottaa iisisti, koska yt:t, yt:t ja yt:t. Mutta kyllä mä sanon, että yrittäjänä elämä on vielä jännempää. Viime syksynä olin sillä tapaa onnekkaassa tilanteessa, että kalenteri oli seuraavan vuoden juhannukseen saakka täysin kiinni, finito ja varattu. Tänä vuonna en vielä viikko sitten tiennyt yhden yhtä hommaa ensi vuodelle. Sen mä olen jo oppinut, että yleensä kaikki tapahtuu aina yhtä aikaa ja sitten mikään ei tapahdu silloin, kun sitä odottaa.

Olen joutunut kasvattamaan malttiani
Olen huono paitsi sietämään epävarmuutta, myös sietämään rauhallisuutta. Olen suunnattoman malttamaton ja haluaisin tietää kaiken varmuudella hetiäkkiäjustiinsa. Parempi nyt kuin myöhemmin, olen aina ajatellut. Ja yhtäkkiä olenkin voimattomana odottelemassa päätöksiä sieltä täältä ja isojen renkaiden pyörähtelyitä. Puuuuuh. On saanut hengitellä ja laskea kymmeneen moneen otteeseen. Ehkä mun hermo ja maltti tästä venyvät? Välillä ne ainakin paukkuvat.

Ehdin entistä useammin juoda jättikupin kahvia aamuisin.
Ennen ryystin kahvikoneesta hurauttamani aamukahvin kierteellä puoliväliin kuppia ja lensin jo töihin. Tai itseasiassa viimeisen vuoden skippasin aamukahvin kotona ja join vasta duunissa, kun aamuradiossa piti paikalla olla viimeistään 5.30. Kunnon Nespressot nautiskelin vasta töiden jälkeen. Nyt olen kasvattanut pienen kahvikuppini jättiläismäiseksi, sillä aina kun mahdollista, vältän aikaisia aamupalavereita ja ehdin juoda kaksi tai kolme kupillista kaikessa rauhassa.

thumb_IMG_7243_1024

thumb_IMG_7258_1024Aamut ylipäätään sujuvat paljon leppoisammin
Ei aamupalavereita, jos ei ole ihan pakko. Ei töitä aamukasilta, jos ei ole ihan pakko. Sata torkkua, kiitos. Ja rauhallinen aamupala hiljaisessa kodissa.

Illat venähtävät töiden kanssa
Kello on nyt 22.11 ja kirjoittelen vielä blogitekstejä ja meilejä. Ei ole yksi tai kaksi iltaa, kun töitä on tehty vielä puolen yön jälkeen. Tästä en ole ylpeä, mutta toisaalta ajattelen, että välillä on venyttävä. Venyminen on myös kivempaa, sillä kaiken työn tekee vain itseään varten.

Olen vapaampi kuin koskaan
Vapaus tarkoittaa samalla, että olen oman onneni seppä. Kuulostaa aika juhlalliselta. Tai aikuiselta. Vastuulliseltakin. Mulle tämä vapaus tarkoittaa, että kalenteriin saa tai oikeammin pitää ihan itse vetää ruksit niiden viikkojen yli, kun aikoo pitää lomaa. Suunnitelmassa kannattaa pysyä, muuten tulee burn out. Vapaus tarkoittaa sitä, että voin ainakin osittain valita itse missä, miten ja milloin työskentelen. Raamit tulevat tietty pomoilta eli työnajantajilta eli tilaajilta. Jos ennen piti pokkuroida yhtä tyyppiä niin nyt esimiehiä on siellä täällä. Kaiken aikaa pitää käyttäytyä. Tai siis pitäisi.

thumb_IMG_7248_1024Yrittäjyys on ihanaa ja kamalaa. Yrittäjyys on kamalan ihanaa.

nimmari
Kuvat otti superihana Ketter Michelle.

Mun vaatteet kuvauslaianssa Second Female / Dots…
Nuo paita ja housut on ihan syksyn must-hankintoja! Rakastuin ja paita tuli uniinkin!

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *