Tässä mä nyt olen!

Ihanaa, mä hihkaisen! Muutto on nyt tehty! Tällä kertaa yhden yhtä laatikkoa ei kasaantunut raahattavakseni, eikä television johtoja tarvinnut viritellä tai lamppuja asennella. Naps vaan ja teknikka hoiti homman – kerrankin. Yleensä se ei ole minun heiniäni. Jo NRJ-aikoinani studiovuoro sattui aina jotenkin onnekkaasti minulle juuri silloin, kun lähetys katkesi tai tekniikka petti. Sattumaa varmaankin.

Olen aikas innoissani uudesta kodistani. On suorastaan kunnia päästä mukaan Kauneuden ja Terveyden perheeseen. En aio pitää puhetta (puhetyöstäni huolimatta vihaan niiden pitämistä ja olen myös suunnattoman surkea puheiden pitäjä), mutta muutama esittelysananen lienee paikallaan. Ainakin toivon, että täältä löydän monta uutta tuttavuutta!

tuija-pehkonen-s-4

Olen siis 31-vuotias juontaja-toimittaja-mediaihminen ja radiotaipaleeni alkoi lahtelaisen Radio Voiman paikallisradion jälkeen NRJ:llä, josta jo mainitsinkin. Siellä työskentelin aikanaan kuusi vuotta. Pitkä aika ja rakas, opettavainen paikka mulle. Olin yliopiston puolen välin paremmalla puolella opinnoissani, kun radiokärpänen puraisi kunnolla. Siitä ei ollut paluuta, vaikka välillä itselleni niin uskottelinkin. Lopulta pääsin NRJ:lle ensin kesätöihin ja tuurailemaan ja sitten oman ohjelman pariin iltapäiviin. Ja onneksi sain myös graduni huhkittua kasaan ja paperit ulos. Tuntuu muuten, että tuosta on ikuisuus!

NRJ-vuodet opettivat ihan hullusti. Ne opettivat, että sinnikkyys ja ahkeruus todella palkitaan. Ja että työt eivät tekemällä lopu. Ne muistuttivat, että kukaan muu kuin minä itse ei voi pitää minusta huolta ja pitää minun puoliani. Ne näyttivät, että paskiaisiakin täällä riittää. Ne opettivat, että elämää ei kannata suunnitella liian pitkälle, sillä se ei kuitenkaan noudata suunnittelemaasi kaavaa – lähimainkaan. Päinvastoin. Välillä se juonii ja punoo koukkuja selkäsi takana ja nauraa hykertelee kippurassa keksimilleen yllätyksille. Ne opettivat, että kiltteys tai ystävällisyys ei tarkoita, ettenkö voisi olla päämäärätietoinen ja tavoitteellinen. Ne olivat ihan hullu(n hieno)ja vuosia ne!

tuija-pehkonen-s-3

Sitten mä päätin lähteä. Tunsin, että tämä tie oli tallattu loppuun. Otettu välillä askeleita sivuun ja tultu takaisinkin päin, mutta nyt oltiin tienhaarassa. Harkitsin lopulta kaikkine koukeroinensa melkein vuoden asiaa ja kesällä 2015 irtisanouduin vakkariduunistani, aamujuontajan pestistä. Voi sitä vapauden ja pelon määrää! Ajatukset juoksivat ristiin rastiin, enkä oikein itsekään meinannut pysyä perässä. En ollut osannut varautua tunneryöppyyn ja hässäkkään, jonka lähtöni sai aikaan.

Säikähdin myös ihmisten odotuksia siitä, että tokihan minulla oli suunnitelma B valmiina takataskussa. Minä kun en varsinaisesti ollut tunnettu impulsiivisuudesta tai heittäytymisestä. Päinvastoin. Ehdin jo miettiä, etten tosiaan saisi mistään töitä, kun kaikki olettivat minulla niitä jo olevan.

tuija-pehkonen-s-2

Onneksi mitään näistä ei tarvinnut miettiä Perun vuoristossa. Se reissu, Huippujengin kuvausmatka oli nimittäin ainoa kalenterimerkintäni vuoden 2016 loppuvuodelle. Ja tuo reissu muutti elämäni suunnan.

Kun palasin kotiin, kalenterini oli yhtä tyhjä kuin lähtiessäni. Pääni sen sijaan oli täynnä intoa, odotusta ja ideoita, joita lähdin toteuttamaan. Nyt puolitoista vuotta myöhemmin olen päässyt tekemään ihan huimia juttuja ja toteuttamaan unelmiani. Yksi niistä alkaa lauantaina, kun Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman tiimoilta Maikkarin lauantai-illoissa starttaa Tuija Tähtien Kanssa -ohjelma! Kyllä, se on yksi toteutunut unelma.

Niistä muista – toteutuneista ja toteutumattomista lisää asiaa jatkossa. Mutta nyt mä haluaisin myös tietää, mitä muuta sä haluat tietää minusta kuin unelmani? Mistä haluaisit, että kirjoittelen ja millaisia juttuja luet kaikkein mieluiten? Jos sinulla on jotain erityistä kysyttävää, nyt siihen on mahdollisuus!

 

Ihanaa, että olet täällä! Pysytään kuulolla!

nimmari

Kuvat: Karoliina Jääskeläinen
MUAH: Taru Vuonamo-Pallasvirta

Kommentit
    • 1.1

      Tuija Pehkonen sanoo

      Heips Laura,

      Arvaa vaan! Tuo mekko on löyty Pariisin second hand -putiikista. Maksoi 12 euroa, joten oli tosiaankin löytö! Alkujaan on muuten Zarasta. Olen käyttänyt jo nyt sitä ihan hulusti.

      🙂
      Tuija

  1. 2

    Metz sanoo

    Hi Tuija,

    Though my Finnish is limited, I feel your energy and excitement, watching you on tv or reading some of your writings. congratulations on your new ”home”!

    I hope you keep smiling. It’s infectious 🙂

    Good luck with your projects.

    • 2.1

      Tuija Pehkonen sanoo

      Thank you so much for your kind words, Mertz! This made my day!

      🙂
      Tuija

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *