Mikä tässä syksyssä on ihaninta?

Aika moni tuttu on haikein mielin ehtinyt harmitella liian nopasti ohi hurahtanutta kesää. Ja olenhan minäkin ehtinyt mennyttä kesää hehkuttaa, siitä iloita ja hihkua. Oli se ihana, vaikkei aurinko paljon lämmittänytkään. Onneksi ehdin piipahtaa sillä legendaarisella Barcelonan reissulla keräämässä paitsi upeita (noloja?) muistoja myös hankkimassa vähän brunaa.

DSC_7632Mutta on tässä syksyssä jotain taikaa. Mulla on sellainen olo, että haluaisin laitella kaiken ihan tismalleen tarkasti paikoilleen, saada kuntoon, korjata ja fiksata. Tiedätkö, kunnostaa kodin jokaisen pikkuisen sopen ja myös tän neidon jokaisen vähän repsottavan tavan ja tottumuksen. Olen varannut tälle viikolle hammaslääkärin, kampaajan ja vyöhyketerapian (jossa käyn tosin säännöllisesti – auttaa mulla ainakin vähän kaikkeen ja toimii melkein terapeuttisena istuntona). Olen laittanut vakuutusasioita kuntoon, kerännyt ylimääräisiä vaatteita pois kaapista ja lajitellut niitä UFFille ja kirppikselle. Olen listannut todo-listaan hirveän määrän rästihommia, jotka aion lähiviikkoina (tai ainakin kuukausina) saada tehtyä. Miten mulla esimerkiksi vieläkin on kolme Ikea-hyllykköä kasaamatta? Miten ne jäävätkin tuonne sängyn alle pölyttymään niin järjettömän helposti, jos ei heti kaupasta kotiuduttua ole nikkarifiiliksellä? Jännä homma, että mä en ole ollut…

Mä inhoan pyykinpesua, imurointia, roskien kantamista, pullojen viemistä ja paperikasojen selvittelyä. Näissäkin olen tsempannut viime viikkoina ihan hurjasti. Oikein tunnen, miten olen vastuullinen ja järkevä aikuinen. Jotenkin mä olen nauttinut kaikesta siitä tuon hullunkurisen hulttiokesän jälkeen.

DSC_7638Mä aloin käydä uudella salilla, johon ihastuin jo ensivisiitillä. Olen muuttanut alkukesästä, joten lempi- ja vakkarimestoja ei vielä ole ehtinyt muodostua montaakaan oikein millään saralla. Onneksi Core ja Tumpin tappotreenit vakuuttivat mut.

Ja Levainissa mä tulen viihtymään syksyn pimeinä iltoinakin. Tai ehkä ennemmin aamuina. Silloin se on parhaimmillaan. Pitkääkin tutustua tän syksyn aikana kunnolla Punavuoren raflatarjontaan. Mä olen ihan turisti täällä vielä.

Ai että. Tää syksy on niin ihanaa aikaa.

Muistatko, kun sanoin kesällä odottavani sadepäiviä, että saisin hyvällä omatunnolla maata sisällä katsoen Netflixiä? Syksyllä tätä ei tarvitse edes toivoa. Näitä päiviä tulee pyytämättä. Ja yrittäjyydessä on se hyvä puoli, että silloin tällöin voi päättää vaikka sään mukaan, että tänään on syy pitää rokulipäivä. (Ja kyllä, se tieternkin tarkoittaa sitä, että seuraavat päivät painetaan duunia entistä pidempään. Mutta siltikin välillä on hyvä muistaa ihan vain rokuloida.)

Entä sitten syysneuleet? Mä pinosin omani kahteen kauniiseen kasaan samalla, kun järjestelin vaatekaappini. Tietenkin järjestelin, koska syksyllä kaappien on syytä olla järjestyksessä.

DSC_7653

DSC_7627Onni on neljä vuodenaikaa. Olen jouluihminen henkeen ja vereen ja talvinen, lumen tupruttama maisema on mielestäni kauneinta maailmassa. Keväällä mä herään henkiin ja tunnen, miten energia alkaa virrata. Mä saan eniten aikaan keväisin. Ja tottakai rakastan lämpöä, aurinkoa ja kesän mukanaan tuomia hymyjä. Mutta silti mä taidan olla syysihminen, joka istuu niin kovin mielellään villasukat jalassa kynttilän valossa.

Nautitaan.

nimmari

Kuvat otti iiiiihana Tickle Your Fancyn Sara.

Ps. Unohdinko mä jotain ihanaa syksystä? Kerro, mikä sun mielestä on ihaninta.

Supernopea, supertehokas treeni

Lupasin jakaa yhden mun suosikkitreenin. Sellaisen supernopean ja tehokkaan. Harvalla meistä kai sitä vapaa-aikaa liiaksi on. Ja mun mielestä treenaamisessa kaikkein parasta on, että siitä on aina hyötyä! Vaikka jumppaisi vain ihan pikkiriikkisen kerrallaan. Sekin on parempi kuin maata sohvan pohjalla. Siksipä siis tämä treeniohje:

En ole varma, olenkohan joskus jakanut tän? Tää on jokatapauksessa mun suosikkitreeni silloin, kun aikaa on vain puolituntinen ja haluaa silti saada itsensä rättipuhkipoikki. Treenin voi tehdä vaikka kotona, jos ei ehdi salille. Tää on lyhyt mutta tehokas. Se on kakskymppistreenin idea ja lupaan, että homma toimii aina. Liikkeitä voi vaihtaa, kunhan vain ovat riittävän kokonaisvaltaisia. Ei mitään pipertelyä.

Adidasheimo_O9Q6567_Photo_PasiSalminen_comKakskymppistreeni toimii näin:
1. Valitaan kaksi kokonaisvaltaista liikettä. Mä otan usein kertaa jännehypyn tai burpeen ja vatsalinkkarin.
2. Tehdään näitä kahta liikettä jokaisella kierroksella yhteensä 20 ja kierroksia yhteensä 20. Mahdollisimman lyhyillä tauoilla, mieluiten kaikki putkeen. (Jos pystyt viimeksimainittuun, olet jäätävässä kondiksessa.)
3. Hikoillaan ja puristetaan ja lopuksi voidaan ollaan tyytyväisiä itseemme. Varsinkin jännehyppytreenin kohdalla kahden päivän päästä on odotettavissa “pienehköä jäykkyyttä”.

Selvennykseksi vielä:
Ekalla kierroksella tehdään siis 19 hyppyä + 1 linkkari,
tokalla kierroksella 18 hyppyä + 2 linkkaria,
kolmoskiekalla 17 hyppyä + 3 linkkaria jne…
.
.
.
Vikalla kierroksella tehdään 1 hyppy + 19 linkkaria.

Adidasheimo_5D38241_Photo_PasiSalminen_com

Adidasheimo_5D38057_Photo_PasiSalminen_com (1)

Hyviä treenejä!

nimmari

Kuvat: Ihania muistoja Adidasheimon ajoilta. Salmisen Pasin ottamia.

Metsän keskelle, luonnon helmaan

Mä lähden nyt metsään! Me suunnataan Aamukahvilla-Henriikan kanssa pariksi päiväksi telttailemaan. ”Ai sullon taas jokin työproggis?” moni on kysellyt. Ei ole! Mä haluan mennä metsään, kaipaan luontoon.

thumb_DSC04052_1024Haluan olla vähän kylmissäni ja kääriytyä sitten lämpimään makuupussiin. Haluan vetään keuhkot täyteen raitista ilmaa ja puhista rinkka selässä eteenpäin. Haluan syödä marjoja suoraan puskasta ja keittää kahvit nuotiolla. Haluan saada kierrokset alas ja rauhoittua. Ja sitä metsän hiljaista huminaa, sitä mä haluan kuunnella.

thumb_DSC04007_1024

thumb_DSC04034_1024Haluan muistuttaa itselleni, miten pienistä, arkisista jutuista voikaan nauttia. Haluan katsella, miten meidän upea luonto on todellinen etuoikeus. Haluan rauhoittaa omaa ajatusvilinääni, hengitellä, puhaltaa syvään sisään ja ulos. Haluan muistaa, miten ihan lähellä voikin päästä aika kauas.

thumb_DSC04033_1024

thumb_DSC04014_1024En ole varsinainen eräjorma. Gröhöm. Mutta onneksi Henriikka teki minulle monisivuisen muistilistan siitä, mitä kaikkea metsään tarvitaan. Hän on listannut kaiken rakkolaastareista villahousuihin ja vesitiiviiseen pussiin pakatusta vessapaperista henkkareihin. Urgh, mihin henkkareita metsässä tarvitaan…

thumb_DSC04054_1024Mä tuun parin päivän päästä takas toivottavasti levänneenä ja mieli virkeänä. Rentouttavaa sunnuntaita, missä ikinä sen vietätkin.

nimmari

Kuvat otettu Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa, jossa kävin ottamassa pienen varaslähdön luonnon keskelle.