Elämäni toukokuu

Mihin toukokuu oikein katosi? Yhtäkkiä onkin kesä, ihan virallisesti. Sitähän kesäkuu tarkoittaa. Huomenna se jo on. Aamuisin saa itsensä jos nyt ei helposti, niin ainakin helpommin ylös sängystä, kun ei tarvitse herätä säkkipimeään. Illalla voi lähteä lenkille vielä puoli ysin aikaan. Terassilla voi piipahtaa keskiviikkona ja hymyjä tulee vastaan muuallakin kuin baarin narikassa.

18817819_10156159148947542_900920787_o

18817948_10156159148872542_783433287_oTämä kuukausi on ollut mulle töiden osalta vuoden ja ehkä koko elämäni kiireisin, mutta ei missään nimessä raskain. Päinvastoin. Sain ladata akut Rodoksen reissulla kuun vaihteessa ja tuntuu, että vieläkin riittää virtaa tuon reissun jäljiltä.

Tuntuu, että olen oppinut ihan hirveästi. En mä oikein itsekään ymmärrä, miten paljon olen päässyt kokemaan ja näkemään. Kuvataan uutta projektia, josta päällimmäisenä käteen on jäänyt kiitollisuus. Lupaan palata tähän vielä myöhemmin, pian.

Kesän lomakin häämöttää jo. On paljon ajatuksia, mitä kaikkea haluaisin tehdä ja mitä aion. En vielä ole tarkemmin ehtinyt miettiä tai suunnitella kuitenkaan. Ehkä se tärkein aikominen on ihan vaan oleminen ja löhöily. Sitä aion tehdä lomalla kaikista eniten.

18836151_10156159146497542_869939542_o

18836244_10156159144407542_205855287_oAi niin. Mähän myös muutin. Uusi koti on ihana. Tuntuu kodilta jo nyt, vaikka Punavuori vierastutti aluksi. En millään jaksaisi laitella kaikkia viimeisiä nippeleitä ja nuppeja paikoilleen, telkkarikin on vielä ilman johtoja. Näinkin tämä koti toimii kotina, vaikka kaikki ei ole vielä ihan justiina. Pari hyllyä puuttuu seinältä ja kenkälaatikotkaan eivät ole kiinni, vaatekaapista puuttuu sisukset. Ei haittaa.

Ihana, ihana, ihana toukokuu. Tämä ennustaa ihanaa kesää ja hyvää loppuvuotta!

nimmari

Mekko: Gina Tricot

Hotellisuosituksia Rodokselle

Kerroin jo aiemmin ihanan rentouttavasta Kreikan lomastani Rodoksella ja lupasin vinkata ihanasta hotellista, jossa yövyimme. Casa Cook Rhodes sijaitsee siis Rodoksen Kolymbiassa, rauhallisella alueella. Pieni varoituksen sana, että tästä hotellista saat takuuvarmasti pureman sisustuskärpäseltä, ja pakkomielteen laittaa koti Suomeen palauttuasi täysin uuteen uskoon. Jotain maanläheistä, rauhoittavaa, kuitenkin tyylikkyyttä henkivää, sitä kotiinkin tarvitaan. Jestas, mä en meinannut malttaa odottaa uusien sisustusideoiden toteuttamista. #vararikko

thumb_image00049_1024

thumb_image00009_1024

thumb_image00013_1024Casa Cookilla vallitsee seesteinen, rauhallinen ilmapiiri. Tarjolla on joogatunteja ja tietenkin viiden tähden hotellista löytyy pieni kuntosali. Huoneesta voi suoraan pulahtaa omaan pikkupooliin, jonka vesi tosin ei ollut lämmitettyä.

Yövyimme sviitissä (koska viivyteltyämme varauksen kanssa, se oli ainokainen huone, joka oli jäljellä.) Suosittelen. Hinta kirpaisee, mutta huone on todella jokaisen euron väärti. Kuvat puhukoon puolestaan tämän hotellin kohdalla.

thumb_image00001_1024

thumb_image00002_1024

thumb_image00004_1024

thumb_image00005_1024Plussapisteet vilisevät silmissä Casa Cook Rhodesin kohdalla ja miinuksia saa todella hakemalla hakea. Ehkä ravintolahenkilökunnan leppoisa työtahti voisi olla sellainen. Kahvin tuominen kesti pienen ikuisuuden ja parina aamuna sen perään sai kysellä uudemman kerran. Aion silti antaa komeille tarjoilijapojille uuden mahdollisuuden ja palata tänne jonakin päivänä. Paikka oli lumoavan kaunis.

thumb_image00105_1024   thumb_image00103_1024

thumb_image00011_1024

thumb_image00104_1024

thumb_image00008_1024

thumb_image00007_1024

thumb_image00047_1024

thumb_image00050_1024 thumb_image00010_1024Ja pieni vinkki vielä vanhassa kaupungissa yöpyville. Ensinnäkin, siellä todellakin kannattaa käydä. Paikka on upea ja jokainen valokuvauksesta inspiroitunut saa täällä kameran täyteen mielettömän kauniita otoksia. Mä olin jo niin lomatunnelmissa, että kamera unohtui hotlalle. Ensi kerralla sitten!

Me siis siirryttiin loman vikaksi päiväksi vanhan kaupungin raunioihin ja majoituttiin vähän arpapelillä ja kiireessä tsekkaamaamme Nikos Takis Fashion hotelliin. Paikassa taisi olla yhteensä 6 huonetta, kaksi niistä remontin alla. Koska majoituimme ennen sesongin alkua, samassa hotellissa yöpyi vain yksi asiakas meidän lisäksemme. Ihan luksusta olla kaikessa rauhassa. Hotellilla oli neljä tähteä ja hyvin persoonallinen tyyli. Boheemi, mystinen boutique-hotelli, suoraan tuhannen ja yhden yön sadusta. Jostain syystä pidin tästä kovasti.

Parasta pikkiriikkisessä Nikos Takis -hotlassa oli uskomattoman kaunis sisäpihan salainen pieni puutarhaterassi. Illalla tähtitaivaan alla viinilasin kanssa istuessa ei juuri parempaa olisi voinut toivoa. Aamupalansa sai itse valita ja maailman ystävällisin hotellin monitoimimies kysyi, mihin aikaan sen haluaisimme nauttia. Hän muuten näytti pyörittävän koko hotellia aika lailla itsekseen. Omistaja, Kreikassa tunnettu vaatesuunnittelija Nikos Takis ei kuulemma ole paikassa edes käynyt. Tämä hotellille selvästi sydämensä antanut herrasmies sen sijaan istui iltaa kanssamme ja kertoili tarinoita Kreikasta. Pelkästään hänen ystävällisyytensä takia suosittelen hotellia lämpimästi.

thumb_image00106_1024

thumb_image00108_1024

thumb_image00107_1024Tosin se pieni miinus oli tämän hotellin kohdalla aika helppo löytää… Urgh, vessat eivät olleet ihan sitä vimpan päälle luksusta, johon olimme Casa Cookissa tottuneet. Ei mitään kamalaa, muttei kovin ihanaakaan.

Reissu oli mun ensimmäinen Kreikassa. Ajankohta oli täydellinen, sillä huhti-toukokuun vaihteessa turistit eivät ole vielä vallanneet saarta. Kaikkialla oli rauhallista ja muutamat paikat pitivät vielä ovet säpissä. Sää suosi ja lämpötila keikkui kahdessakymmenessäviidessä koko reissun. Parasta oli se, että tajusin viimeisenä iltana relanneeni enemmän kuin pitkiin, piiitkiiiin aikoihin.

Milloinkahan tuonne pääsisi uudestaan? Ja hei, onko jotain yhtä ihania hotellikokemuksia ja suosituksia paikoista, joihin reissu kannattaisi suunnata?

nimmari

Jäätyminen suorassa lähetyksessä!

En oikein tiennyt, mitä odottaa. Etukäteen Jethron haastis vähän jänskätti. Mietin, että osaakohan mies vakavoitua laisin, että mahtaako koko lähetys mennä kainalopierujen heittämiseksi. No onneksi ei. Taas sain ravistella itseäni omista ennakkoluuloistani. Puhuttiin paljon työnteosta ja Jethron leppoisesta elämänasenteesta. Meillä oli mukava tunti.

Ja jos Lenitan haastiksen jälkeen jäi se olo, että ottaisin mielelläni kymmenen prosenttia hänen itsevarmuudestaan, niin Jethron leppoisuudesta taas nappaisin mieluusti saman määrän oman nassuuni.

thumb_tuija170517_JETRO_1024Mutta siihen asiaan. Kun haastistunti eteni ja olin jo ehtinyt unohtaa oman varauksellisuuteni, tarkkaavaisuus oli sivustalla ja rentouduin. Annoin hetken viedä ja keskittyminen ei ehkä ollut ihan huipussaan. Nautiskelin työstäni. Tästähän minä pidän! Sen kun jutusteltiin vain. Niin sieltähän se yllätys lävähti keskelle naamaa. Aivan kulman takaa, ihan haastattelun viime hetkillä! Jethron pommi.

Vikan minuutin aikana Jethro nimittäin ihan pokalla naamalla tokaisi, että: ”Teitkö sä mulle äsken basic instinctit?”

Jäädyin aivan totaalisesti. Vilkaisin vaistomaisesti ensin mekkoni helmaa. Enkä saanut sanan sanaa suustani. Näin ei usein käy. Mutta tällä kertaa mies pääsi yllättämään. Hyvät naurut tästä saatiin. Ja voi perkutin perkutti! Ensi kerralla mä muistan olla livelähetyksessä skarppina ihan joka sekunti! Tätä ei tapahdu toiste! Jatkossa olen tarkkana kuin porkkana – valmiina reagoimaan mihin tahansa.

thumb_tuija_selfie_1024Jethron haastattelu ja mun jäätyminen löytyy täältä. Ja tänään muuten klo 13 Yle Puheessa Anna Perho.

nimmari