Iisalmi kullan kallis

Terkut Iisalmesta. Olin käymässä pitkästäpitkästäpitkästä aikaa kotikonnuilla. Tällä kertaa työreissulla. Vanha kouluni, Iisalmen Lyseo viettää juhlaviikkoa 120 vuotisen taipaleensa kunniaksi ja minulla oli kunnia haastatella juhlatilaisuudessa vanhoja lyseolaisia. Yksi heistä on hyvä ystäväni Heidi, jonka kanssa olemme edelleen jos ei nyt ihan päivittäin, niin ainakin viikottain tekemisissä. Yksi niistä harvoista suomalaisista naisista, josta on tulossa sotatieteen tohtori! Wauh!

thumb_DSC_0125_1024

Ai niin. Ja kyllähän siinä tunsi itsensä vanhaksi, kun alkoi kertoa nuoremmille, miten opiskelu kannattaa aina, kieliä voisi lukea enemmänkin, eikä matikan tuntejakaan kannattaisi jättää väliin… Tuija Pehkonen, sinä olet kolmekymmentäyksivuotias, et satakolmekymmentäyksivuotias, herranen aika sentään!!!

Mutta aiai, mikä fiilis oli pitkästä aikaa kulkea noita vanhoja käytäviä ja huomata yleisössä tuttuja opettajien kasvoja. Minua hymyilyttää. Ja ylemmässä kuvassa minun ja Heidin lisäksi hymyilevät entiset opettajani Tuija ja Pekka Ritola. Ihania tyyppejä! Enpä olisi silloin arvannut, että palaan tuon koulun käytäville näissä merkeissä ja ottamaan selfietä opejeni kanssa.

thumb_DSC_0121_1024

Oma koti Iisalmi kullan kallis. <3

nimmari

Tuijan keittiössä

Yhteistyössä Asennemedia, Dronningholm ja Sunnuntai.

uusi2

Muistatko sen vuosikymmeniä sitten töllössä pyörineen Teijan keittiössä -ohjelman? Mä katsoa tapitin sitä ja haaveilin omasta keittiöohjelmasta. Äiti ja Isi Pehkonen saivat kärsiä tästä, sillä mulla oli myös tapana harjoitella tulevaa varten kahvinporoilla lavuaarissa kokaten. Äiti muistaa vieläkin, miten hän viikonloppuaamuina heräsi usein keittiöstä kuuluvaan kalkatukseen, kun minä yksikseni pyöritin ”Tuijan keittiötä”. (Noh, mun lapsuusleikit saattavat kuulostaa vähän karuilta, sillä leikin myös lihakauppista, kun äiti heltyi ostamaan suosikkiani, eli kinkkuvihanneshyytelöä muutaman siivun läheisestä marketista. Sitä mä leikkelin palasiksi ja möin eteenpäin.)

Vaikka telkkariohjelmia olenkin päässyt tekemään, omaa keittiöohjelmaa ei taida ihan hetkeen olla näköpiirissä. Taidotkin ovat päässeet vähän ruostumaan, vaikka mä innokas kokki ja erityisesti leipuri olenkin edelleen! Mutta kyllä mä huomasin puhkeavani kukkaan, kun pääsin käyttämään luovuuttani leivonnassa ja vieläpä joululeivonnassa. Kenellekään ei varmasti ole jäänyt epäselväksi, että olen jouluihminen henkeen ja vereen. Valmistelut joulun, lahjojen ja ruokatarjoilujen suhteen ovat jo pitkällä, ja tämä oli kruunu ensimmäiselle adventille.

_DSC1417

Mä kömmin Ullan luo Sunnuntain taikinapaketit kassissa. Juuri nuo Sunnuntain lehti- ja torttutaikinalevyt on supertoimivia ja niitä saa sekä 500 g:n ja 1 kg:n pakkauksissa. Jälkimmäinen jättiperheille ja silloin, kun valmiiden torttujen onnistumisprosentti on samaa luokkaa kuin mulla… Joululaulut Ullan luona jo raikasivatkin. Tunnelma oli seesteinen, mutta hieman jännittynyt. Mulla on nimittäin edelleen hyvin vahvasti muistoissa parin vuoden takainen torttukokeilu, joka päättyi huutavaan palohälyttimeen ja hiilehmustiin kakkaroihin. Nyt olin päättänyt onnistua.

Jätin perinteiset kakkarat kokonaan väliin ja sen sijaan taituroin supersöpöjä minikokoisia pikkutorttuja. Tehdään siis tismalleen samaan tapaan kuin normaalit tähtitortutkin, mutta pohja leikataan vielä neljään osaan ja sitten minitorttu väkerretään kasaan. Aivan ihanaa ja ah-niin-trendikästä fingerfoodia. Täytteeksi laitoin sekä perinteistä Dronningholmin Tähtitorttu Luumumarmeladia sekä saman firman Omena-kanelimarmeladia. Näitä aion tarjoilla omilla pikkujoulukesteilläni.

_DSC1414

_DSC1415

_DSC1420

Ja tästä pääsin vasta vauhtiin. Mun tarkoitus oli keksiä tortuille tänä vuonna #uudetmuodot ja niitä sitten taituroin enemmän ja vähemmän onnistuen.

Isoihin onnistumisiini lasken Tortturuusukkeet, jotka taituroin jämäköihin muffinivuokiin, joihin puolikkaan torttulevyn ja pohjalle täytteeksi laitoin Dronningholm Tähtitorttu Omena-kanelimarmeladia ja vähän valkohomejuustoa. Nam! Ihan superhyviä, ja eikös nämä näytä ihan ruusuisilta? Tämän aion ottaa jokajouluiseen tuotantoon ja suositella Äiti Pehkosellekin.

_DSC1425

_DSC1454

Sen sijaan ei-niin-suureksi-onnistumiseksi voisi kai laskea nämä Tonttu Torttuset, joista lopulta kaksi onnistui – kohtuullisesti. Omassa päässäni olin fiilistellyt upeaa tontturivistöä, mutta homma ei ollutkaan ihan niin yksinkertaista. Muistot vuosientakaisista mustista kakkaroista meinasivat hiipiä pintaan, kun hillo valui pitkin peltiä Tonttu Torttusten pullistellessa…

Leikkelin siis taikinasta kolmioita ja tonttulakiksi levitin Dronningholm Vaniljainen puolukka-kirsikkamarmeladia. Nämä pellille 225-asteisen uunin keskitasolle noin kymmeneksi minuutiksi. Jäähtyneenä koristelin reunat sekä silmät ja suun tomusokerikuorrutteella. Ja vaikka onnistumisprosentti oli pieni, tuli onnistuneista Tonttu Torttusista sitäkin söpömpiä, vai mitä?

_DSC1394

_DSC1320

_DSC1407

_DSC1411

_DSC1442

Huikkaan vielä samalla sullekin mahdollisuudesta osallistua Dronningholm Tähtitorttu -kisaan, ja kannustan siihen kovin – nyt kun joululeivontainspis toivottavasti leimahti! Tehtävä on siis leipoa mieluisan mallinen tähtitorttu. Mielikuvitusta saa käyttää ja ideoita myös varastaa. Mä näkisin enemmän kuin mieluusti sun version Tonttu Torttusesta. Eikä haittaa, jos ei mene putkeen. Ei mullakaan kaikki kakkarat onnistuneet. Ajatus mehevistä luumurullista kuivahti kokoon ja lopputulema oli auenneet norsunnokat.

Pääasia on leipominen ja hauskanpito! Ja pic or didn’t happen! Jaa kuva valmiista luomuksesta Instagramiin hästägillä #UUDETMUODOT.

Lisätietoa kampanjasta saa osoitteesta dronningholm.fi. Palkintona arvotaan viikoittain Dronningholm-joulupaketti.

_DSC1465

_DSC1457

_DSC1469

Kirjoitin ensin tortuntuoksuista adventtia, mutta kaksoismerkityksen vuoksi selvennettäköön: Leivonnantuoksuista ensimmäistä adventtia!

nimmari

Kuvat: Ihana Viiskulman tonttu.

 

 

Ja niin minusta tuli Huutokauppakeisarin fani

Mua aina nauratti, kun iskä katseli innoissaan Huutokauppakeisarin jaksoja töllöstä. Se laitteli niitä nauhallekin, ja välillä jouduin itsekin katsomaan siinä sivussa Iisalmessa käydessäni näitä. Mutisin alkuun, mutta jotenkin salaa aloin tykätä näkemästäni. Ensin katsoin yksin pimeässä kaikki Hyvät Kaupat eli Huutokauppakeisarin, Jethron ja Janne Katajan ohjelman. En tunnustanut asiaa kenellekään. Ja vähän aikaa sitten huomasin koukuttuneeni myös Huutokauppakeisariin. Voi elämän kevät. Ei tässä olla nuoria jannuja enää, kun tv-ohjelmistoki on samaa kuin isäpapparaisella.

Kaiken tuon olisin vielä pystynyt salaamaan, pitämään omana tietonani, mutta en enää. Nyt kun olen tavannut Aki Palsanmäen, mä olen totaalisesti myyty. Olen fani. Tunnustan, myönnän ja olen valmis jopa kuuluttamaan tämän. Hän on aivan ihana nallekarhunen! Symppis, aito, herkkä, välittävä, rehellinen mies. Jos et vielä kuulu fanikuntaan, kuuntele mun tekemä juttu ja anna Akille mahdollisuus.
aki palsanmaki

Ensi viikolla mulla on vieraana Gustafsbergin Jutta! Keskiviikkona kuullaan taas klo 13 Yle Puheella!

nimmari