Tunnista tunnelukkosi ja lisää hyvinvointiasi

Meillä on jokaisella lapsuudessa syntyneitä uskomuksia, jotka ohjaavat ajatteluamme ja käyttäytymistämme. Osa näistä uskomuksista on ikäänkuin pään sisäisiä malleja eli skeemoja, jotka ohjaavat tapaamme toimia eri tilanteissa. Jokaiselle on syntynyt myös haitallisia skeemoja, joita voidaan kutsua tunnelukoiksi. Tunnelukko on siis lapsuudessa opittu malli, jonka mukaan reagoimme tunteita herättävässä tilanteessa. Tunnelukkojen syntyminen ei edellyttä traumaattista lapsuutta tai ylenmäärin epämukavia kokemuksia. Myös esimerkiksi vanhemman ylisuojeleva käytös voi aiheuttaa tunnelukon.

Joskus tunnelukon laukaisee  lapsuuden kokemuksesta jollain tapaa muistuttava tilanne. Tämä laukaiseva tekijä voi olla niinkin pieni asia, kuin vaikka toisen ihmisen äänenpaino tai elekieli. Tunnelukon aktivoitumiseen ei aina suinkaan tarvita toista ihmistä. Voi olla, että haluaisit esimerkiksi kokeilla jotain uutta, mutta et missään nimessä uskalla muuttaa elämääsi, koska suojattomuuden tunnelukko on niin vahva (eli koet itsesi turvattomaksi ja murehdit ja olet peloissasi).

Miten tunnelukon voi tunnistaa?

Skeematerapeutti Kimmo Takanen on tehnyt suomenkielisen tunnelukkotestin, jonka avulla voit selvittää omat tunnelukkosi ja niiden vahvuudet. Suosittelen myös lukemaan Takasen kirjoittaman kirjan Tunne lukkosi, vapaudu tunteiden vallasta. Skeematerapiassa tunnelukkoja on määritelty 18, ja voit halutessasi lukea kuvaukset niistä tunnelukkosi-sivustolta.

Arkielämän tilanteissa tunnelukko aktivoituu yleensä nopeasti ja automaattisesti. Tämä johtuu siitä, että aivojemme tunnereaktioiden muistamisesta vastaava mantelitumake aktivoituu. Kun aistimme jotain uhkaavaa (oli uhka todellista tai ei), mantelitumake laukaisee stressireaktion ja virittää pelon tai vihan tunteen. Haluamme joko paeta, taistella tai antautua eli alistua. Mikään näistä keinoista ei ole tunteiden säätelyn kannalta kovin hedelmällinen.

Pakenemalla tunteitamme päädymme yleensä tekemään jotain liikaa ja ylenmäärin: juomaan, syömään, ostelemaan, tekemään töitä, harrastamaan liikuntaa, siivoamaan jne. Teemme mitä vain, jotta voimme välttää tunteidemme kohtaamista.

Taistelemalla tunteitamme vastaan emme halua hyväksyä kielteisiä tunteita. Ponnistelemme tunteaksemme erilailla kuin se lapsi, jolle tunnelukko syntyi. Jos olemme lapsena kokeneet itsemme arvottomaksi, pyrimme aikuisena helposti täydellisyyteen. Jos olemme olleet lapsena kovassa kontrollissa, haluamme aikuisina kontrolloida muita ja torjua muiden vaikutusta meihin. Tällöin ikään kuin ylikompensoimme tunnelukon aiheuttamaa tunnetta.

Alistumalla taas emme edes yritä saada omia tarpeitamme tyydytettyä. Toimimme tunnelukon vietävänä niin, että elämme aikuisena uudestaan niitä kokemuksia, jotka lapsuudessa tunnelukon aiheuttivat. Saatamme esimerkiksi hakeutua sellaiseen parisuhteeseen, joka muistuttaa lapsuutemme vanhempi-lapsi -suhdetta.

Mitä tunnelukoille voi tehdä?

Kuten missä tahansa tunnetyöskentelyssä, tunnelukkojen purkamisessa ensimmäinen askel on niiden tunnistaminen. Kun olet tehnyt testin voit pohtia, millä tavoin tunnelukkosi näkyvät arjessasi, ajattelussasi ja käyttäytymisessäsi. Ohjaavatko ne elämääsi? Osaatko yhdistää ne lapsuuden kokemuksiisi? Olemalla tietoinen omista tunteistasi huomaat, jos tunnelukkosi aktivoituvat. Huomioi erityisesti, jos tunnet pelon tai vihan tunteita, tai haluaisit vältellä tai alistua.

Kun mantelitumake käynnistää tunnereaktion, voimme rauhoittaa sen aivokuoremme etuosan avulla. Kun ymmärrämme, että tässä hetkessä ei ole mitään hätää, voimme todeta itsellemme, että mitään pahaa ei ole tapahtumassa ja että olemme turvassa. Otamme ikäänkuin rinnallemme vastuullisen aikuisen, joka kertoo sisäiselle lapsellemme, että mitään hätää ei ole. Voimme kuvitella mielessämme kuvan meistä lapsena siinä tilanteessa, jossa koimme samoja tunteita. Sen jälkeen voimme ottaa mielikuvassamme itseämme lapsena kädestä kiinni ja puhua itsellemme niitä rauhoittavia sanoja, joita olisimme lapsena halunneet kuulla.

Yksi keino tunnelukkojen työstämiseen on kirjoittaa kirje, jota ei lähetetä. Voit kirjoittaa kirjeeseen, mitä lapsena kokemassasi tilanteessa tapahtui, miltä sinusta silloin tuntui ja mikä sinusta olisi ollut silloin reilua ja kohtuullista käytöstä aikuiselta.

Voit myös käydä vuoropuhelua sisäisen lapsesi ja vastuullisen aikuisen kanssa esittämällä itsellesi seuraavia kysymyksiä ja toteamuksia:

  • Mitä sinä tunnet juuri nyt? Tunteissasi ei ole mitään väärää.
  • Mitä toivoisit juuri nyt? Toiveissasi ei ole mitään väärää.
  • Mitä tarvitset nyt kaikkein eniten? Tarpeissasi ei ole mitään väärää.
  • Miten voisin auttaa sinua? Haluan auttaa sinua. Olen tässä sinua varten.
  • Huomaan, että olet vihainen/surullinen/ahdistunut/peloissasi. Osaatko kertoa, mikä aiheuttaa näitä tunteita? Nämä tunteet saavat tuntua siltä, miltä ne juuri tällä hetkellä tuntuvat.
  • Kuinka voin auttaa sinua selviytymään näiden tunteiden kanssa? Anna tunteiden vain tulla. Kestän kaikki tunteesi.
  • Itkettääkö sinua? Sinulla on lupa itkeä, siinä ei ole mitään väärää eikä se ole vaarallista. Olen tässä kanssasi.

Tunnelukot vaikuttavat tietysti suuresti siihen, millä tavalla toimimme ihmissuhteissamme. Muistathan, että sinulla on oikeus

  • pyytää sitä mitä tarvitset,
  • sanoa toisille ei,
  • olla surullinen tai vihainen,
  • pelätä,
  • muuttaa mieltä,
  • tehdä virheitä ja olla epätäydellinen,
  • levätä ja rentoutua,
  • leikkiä ja pitää hauskaa,
  • saada hyviä asioita elämääsi,
  • saada arvokasta ja kunnioittavaa kohtelua,
  • saada läsnäoloa ja turvallisuutta,
  • tulla hyväksytyksi sellaisena kuin olet,
  • tehdä omia päätöksiä,
  • tulla kuulluksi,
  • saada huolenpitoa ja rakkautta parisuhteessa.

Lue myös:

Energiaa syövät tunnemuistot

gambler_94-39731

Lähteenä käytetty kirjoja Tunne lukkosi, vapaudu tunteiden vallasta ja Skeematerapia.

Lisää tietoa aiheesta myös sivuilta tunnelukkosi.fi ja skeematerapia.fi

Kuva: Руслан Гамзалиев

Ei kommentteja.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *