Temperamentti on itsetuntemuksen ja stressinhallinnan ytimessä

Itsetuntemuksen ja myös stressin säätelyn ytimessä on oman temperamenttiprofiilin tunnistaminen. Koska temperamenttipiirteillä on biologinen pohja ja ne ovat meissä synnynnäisesti, piirteitä voisi ajatella ikään kuin oman persoonallisuuden ytimeksi. Kun tutustut erilaisiin temperamenttipiirteisiin, et pelkästään opi tuntemaan itseäsi. Ymmärrät myös paremmin, miksi ystäväsi, kumppanisi, kollegasi tai asiakkaasi reagoi niin kuin reagoi.

Temperamenttipiirteillä ei ole suoraa yhtäläisyyttä ihmisen käyttäytymiseen, vaan piirteet ovat aina vuorovaikutuksessa kulloisenkin ympäristön kanssa. Mikään temperamenttipiirre ei siis ole hyvä tai huono sinänsä. Piirteet ovat juuri niin hyviä tai huonoja, kuin miten ne ympäristöön sopivat. Kukaan ei halua sellaisen kirurgin operoitavaksi, jonka sinnikkyys loppuu ensimmäiseen ongelmaan. Toisaalta se, kuinka seurallinen kirurgi on temperamentiltaan, ei potilasta paljon kiinnosta. Markkinoinnin ammattilaisella taas kummatkin piirteet ovat eduksi.

Alla on kuvattu joitain temperamenttipiirteitä. Samat piirteet olen esitellyt jo aiemmassa kirjoituksessani, mutta näihin on nyt lisätty hieman enemmän kuvailua siitä, miten temperamenttipiirre voi esiintyä.

Temperamenttipiirteet eivät ikinä ole joko tai, vaan ne asettuvat janalle johonkin A:n ja B:n väliin. 

  1. Sensitiivisyys eli aistiherkkyys

A) Sinulle tulee helposti kuuma tai kylmä, ja huomaat pienimmätkin äänet ja hajut. Häiriinnyt, jos ympärilläsi on paljon hälinää. Tai voit aistia helposti toisten ihmisten tunnetilat ja sosiaalisen ilmapiirin. Tunnistat itseesi kohdistetun kritiikin rivienkin välistä.

B) Et häiriinny helposti näläntunteesta, ilman lämmönvaihteluista tai ympärillä olevista äänistä. Et aisti herkästi toisten ihmisten tunnetiloja tai vallitsevaa sosiaalista ilmapiiriä.

  1. Aktiivisuus

A) Toimit rivakasti ja nopeatempoisesti. Esimerkiksi kävelytahtisi on ripeä, vaikka sinulla ei olisi kiire. Saatat hoputtaa hitaampia ihmisiä tai tuntea kärsimättömyyttä, kun joku on hitaampi.

B) Teet asiat rauhallisesti ja verkkaisesti. Syöminen, pukeutuminen, herääminen ja tehtävien tekeminen tapahtuu hitaasti ja rauhallisesti. Viihdyt rauhallisissa harrastuksissa.

  1. Sopeutuvuus

A) Et tarvitse tiukkoja etukäteissuunnitelmia ja aikatauluja, eikä sinua häiritse yllättävät muutokset. Omaksut uusia asioita helposti ja pystyt vaihtamaan toimintatapasi helposti.

B) Haluat ennakoida tulevat tilanteet ja valmistautua niihin. Ennakoimattomat tapahtumat ja muutokset häiritsevät sinua ja vievät energiaasi. Sinulla ei ole tarvetta vaihteluun, etkä kyllästy helposti vaikka työpäivät toistuvat samanlaisina päivästä toiseen. Haluat ympärillesi pysyvyyttä, koska se tuo turvallissuuden tunteen. Väsyt, jos päivät ovat yhtä ennakoimatonta muutosta.

  1. Rytmisyys

A) Menet nukkumaan, heräät ja syöt mielellään aina samaan aikaa. Sinulla on aina tavarat järjestyksessä ja pidät siitä, että arkesi on järjestelmällistä ja organisoitua. Olet aina ajoissa tapaamisissa. Aikaeroista toipuminen voi ottaa koville. Järjestys tarkoittaa sinulle myös elämänhallintaa: Haluat asioiden ja ajatusten olevan järjestyksessä.

B) Sinulle ei ole hyvinvointisi kannalta merkityksellistä, mihin aikaan vuorokaudesta nukut tai milloin syöt. Tavarasi pysyy harvoin järjestyksessä, eikä arkeasi rytmitä rutiinit. Saatat hämmästyä, kuinka aika on yhtäkkiä kulunut. Elämän aikatauluttaminen on sinulle vaikeaa ja vastenmielistä.

  1. Sosiaalisuus

A) Olet seurallinen ja haluat olla usein muiden ihmisten kanssa. Hakeudut mielelläsi erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin ja haluat, että ympärilläsi on paljon ihmisiä.

B) Väsyt helposti sosiaalisissa tilanteissa ja viihdyt yksin. Voit lähteä itseksi matkalle ja sinulla on ehkä vain yksi tai muutama hyvä ystävä. Pidät ihmisistä, etkä nauti yksinäisyydestä, mutta tarvitset omaa aikaa ja tilaa.

  1. Lähestyminen ja vetäytyminen

A) Ensimmäinen reaktiosi uusissa tilanteissa on, että lähestyt innokkaasti ja epäröimättä, oli kyseessä sitten uudet ihmiset tai kokemukset. Olet heti uusissa paikoissa ja tilanteissa kokeilemassa asioita.

B) Ensimmäinen reaktiosi uusissa tilanteissa on, että tarkkailet mieluiten vähän aikaa, ennen kuin lähestyt uusia ihmisiä. Et syöksy ensimmäisten joukossa johonkin tilanteeseen mukaan. Saatat kyllä liittyä joukkoon tai lähteä kokeilemaan uutta, mutta mieluiten vasta sen jälkeen, kun olet saanut seurailla sivusta hetken.

  1. Intensiivisyys

A) Ilmaiset voimakkaasti omat tunteesi ja mielialasi. Kenellekään ei jää epäselväksi, oletko hyvällä vai huonolla tuulella. Kun olet ihastunut, koko maailma saa tietää sen, ja kun olet vihastunut, saattavat tavarat lennellä.

B) Olet rauhallinen ja hiljainen. Tunneilmaisusi on tasaista, tyyntä ja kontrolloitua. Käyttäydyt niin hillitysti, että muut eivät välttämättä huomaa, vaikka sisälläsi kiehuisi tai olisit innoissasi.

  1. Sinnikkyys

A) Olet sitkeä etkä anna helposti periksi. Et jätä aloittamaasi tehtävää kesken, vaan haluat suorittaa sen loppuun. Voit olla jääräpäinen, mutta saat aina aloittamasi asiat tehtyä. Et turhaudu helposti, ja sinulla on pitkä pinna.

B) Haluat vaihtaa tekemääsi asiaa, kun se alkaa turhauttaa ja tylsistyttää. Pystyt helposti siirtymään tehtävästä toiseen, mutta saatat luovuttaa nopeasti ja jättää tehtäviä kesken. Kyllästyt tai pitkästyt helposti. Olet mielipiteiltäsi ja kyvyssäsi siirtyä uusin tehtäviin joustava.

  1. Häirittävyys

A) Huomaat ympäristössä pienetkin asiat, kuten jääkaapin hurinan tai käytävältä kuuluvat askeleet. Keskeytät helposti sen mitä olit tekemässä, kun kiinnität huomiota toiseen asiaan. Sinulla on hyvä havainnointikyky, mutta keskittyminen häiriintyy helposti.

B) Kun syvennyt johonkin tehtävään, et huomaa ympärilläsi olevaa pientä hälinää. Et välttämättä huomaa että sinulle puhutaan, jos olet esimerkiksi lukemassa. Jos tulet keskeytetyksi, sinulla menee aikaa, että syvennyt uudestaan tehtävääsi.

 

Kun olet tullut tietoiseksi omista temperamenttipiirteistäsi, ehkä ensimmäinen tärkeä askel on hyväksyä piirteet. Ympäristöään (esim. työ, vapaa-ajan toiminta) voi muokata omalle temperamenttiprofiililleen sopivaksi sen verran, kuin kokee tarpeelliseksi. Ei kannata puskea väkisin sellaiseen, mikä tuntuu aina tuskalta ja johtaa stressiin. Toisaalta mitään asioita ei tarvitse jättää tekemättä, vaikka ne eivät olisikaan omien temperamenttipiirteiden kanssa linjassa. Kyse on pikemminkin kokonaisuudesta, jossa voi omien tuntemustensa mukaan ulottaa toimintaansa sinne, missä voi tuntua epämiellyttävältä, mutta missä ei kuitenkaan huku. Kyse on myös siitä, että ei tarvitse olla väkisin jotain muuta, kuin mitä biologialtaan on.

Itsetuntemus tarkoittaa myös synnynnäisen temperamentin olemassaolon hyväksymistä. Tämä ei vielä tarkoita, etteikö mitään voisi tai tulisi muuttaa, mutta se tarkoittaa ajatusta siitä, että ihmisessä on jokin ydin, jota hän itse ei rakenna, vaan joka on jo rakentunut. Tämän ytimen tuntemisesta lähtee itsetuntemus. (Liisa Keltikangas-Järvinen)

photo-by-patrick-fore

Lähteenä käytetty Liisa Keltikangas-Järvisen kirjoja. 

Kuva: Patrick Fore

Ei kommentteja.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *