Stressitekijänä huolikaruselli päässä

Olen ollut joskus melkoinen turhanmurehtija. Sain pienestäkin asiasta väännettyä itselleni huolen. Jossain vaiheessa huomasin, että näin ei enää ollut. Mitä oli tapahtunut?

Ensinnäkin, olen todella jumpannut aivojani irti murehtimisesta. Yritän olla suurimman osan päivästä mahdollisimman tietoinen omasta ajatuksenjuoksustani. Jos saan itseni kiinni murehtimasta tulevaa tai jotain, mitä en sillä hetkellä voi kuitenkaan ratkaista, palautan ajatukseni käsillä olevaan hetkeen ja tekemiseen. 


Toiseksi olen huomannut, että kun teen asioita, jotka inspiroivat tai joihin suorastaan uppoudun, en muista murheen murhetta. Mieluisa tekeminen voi olla vaikka työtehtävä, metsässä oleilu tai kiehtova dokumentti. Siis aivan laidasta laitaan. Tärkeintä on, että sisällytän päivääni mahdollisimman paljon tekemistä, johon uppoudun tai joka on inspiroivaa. 


Kolmanneksi, aloin suhteuttamaan huoliani. Suurin osa päässäni pyörivistä murheista oli aivan triviaaleja, kun tarkastelin niitä isompia huolia vasten.


Päässämme pyörii keskimäärin 60 000 ajatusta päivässä. Kun saat ajatuksiasi ohjattua tähän hetkeen ja teet päivittäin itsellesi mielekkäitä asioita, huolehtiminen vähenee väkisin.


Kuva täältä.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *