Stressi, keho ja fysiologinen palautuminen

 

Arjessa puhumme stressistä yleensä silloin, kun mielemme on kaaoksessa ja hallinnan tunne katoaa. Psykologisesti stressi on juuri sitä. Mutta vähintään yhtä oleellista on kiinnittää huomiota stressiin fysiologisena reaktiona kehossa.

Mitä stressireaktion aikana kehossamme oikeastaan tapahtuu?

Sympaattinen hermostomme aktivoituu, jolloin sydämen syke kiihtyy, verenpaine nousee ja keuhkoputket laajenevat. Samaan aikaan kehoomme vapautuu stressihormoneita, adrenaliinia ja noradrenaliinia. Jo kohta lisämunuaisten kuorikerrokset tuottavat stressihormoni kortisolia.

Stressireaktion aikana kehossa tapahtuu paljon muutakin. Esimerkiksi tulehdusta ilmaiseva CRP-arvo nousee. Adrenaliinin lisääntyminen kehossa käynnistää sytokiinijärjestelmän. Sytokiinit saavat aikaan tulehdusreaktion. Sytokiinit yrittävät myös viestittää keskushermostolle, että nyt pitäisi kehossa tapahtua sellaisia muutoksia, jotka saavat ihmisen käyttäytymään toisin. Esimerkiksi jonkin fyysisen sairauden aikaansaama masennus voi olla elimistön keino sopeutua uuteen tilanteeseen. Keho viestittää, että peli seis, nyt tarvitaan lepoa!

Jos haluamme rauhoittaa fysiologisesti kehon tilan, voimme käyttää hyväksemme vagushermoa, joka on yhteydessä parasympaattiseen hermostoon. Parasympaattisen hermoston ollessa aktiivisena keho rauhoittuu, verenpaine laskee ja ruuansulatus ja ravinteiden imeytyminen tehostuvat.

Vagushermoa voi stimuloida hengittämällä:

Hengitä nenän kautta rauhallisesti sisään niin, että pallea kohoaa. Hengitä tämän jälkeen mahdollisimman pitkä uloshengitys.


Voit jopa hengittää muutaman kerran niin, että pidätät hengitystä hetken uloshengityksen jälkeen.

Uskon, että mitä kiihtyneemmäksi yhteiskunnan tahti muuttuu, sitä oleellisempaa on opetella rauhoittumaan ja hengittämään. Hengitämme helposti liikaa ja pinnallisesti etenkin silloin, kun kiire painaa päälle. Itse asiassa tutkimuksissa on selvinnyt, että hengitysvolyymimme on kaksinkertaistunut 60 vuoden kuluessa. Haukomme happea kuin kalat kuivalla maalla. Tällöin elimistöön syntyy hiilidioksidivajaus ja solujen hapettuminen vähenee, jolloin energiatasomme laskee.


Kehon fysiologiseen rauhoittamiseen käy hengittämisen lisäksi lihasrasitus. Tämä onnistuu millä tahansa pienelläkin liikuntapyrähdyksellä tai sitten erillisellä lihasrentoutuksella. Stressistä palautuminen edellyttää myös jonkin verran aikaa, koska kehon palautumisjärjestelmä toimii stressireaktiota hitaammin.

p.s. Stressin fysiologiasta lisää Jyrki Korkeilan artikkelissa Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti.

Kuva täältä.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *