Miten sinä haluat elää?

Sain paljon ajateltavaa, kun luin ensimmäistä kertaa Tomi Astikaisen kirjan Miten elää ilman rahaa. Ajatukseni eivät niinkään tarttuneet itse rahankäyttöön, koska syvimmiltään kirjassa on kyse myös jostain ihan muusta kuin rahasta. Se mikä itseäni kirjassa herätteli, oli luottamus tuntemattomaan ihmiseen. Se antaa lohtua ja rohkeutta, että ihmiset ovat valmiita auttamaan tuntematonta ja että Astikainen uskalsi luottaa siihen, että häntä tarvittaessa autetaan.

Toiseksi kirja antoi oivan esimerkin siitä, että voimme valita miten haluamme elää. Itse en lähtisi tekemään yhtä radikaalia muutosta, kuin mitä Astikainen teki. Mutta vaikka mittakaava olisi kuinka pieni, voimme aina tehdä toisin, kuin mitä meiltä ehkä odotetaan. Kyse voi olla arjen pienistä tavoista tai isommista elämänlinjoista.

Kun ajatuksen toisin toimimisen mahdollisuudesta saa istutettua päähänsä, voi kokea vapauden tunnetta.

Kukaan ei voi käskeä ihmistä elämään yhden mallin mukaan. Kun ihminen varttuu, hän päättelee itse mikä on yhteiskunnallinen normi. Sen pohjalta hän päättää haluaako noudattaa normia vai poiketa siitä.

Suomessa normi tuntuu olevan tämä: tottele vanhempiasi, kouluttaudu, mene töihin, kuluta, äänestä, ota lainaa, osta asunto, mene naimisiin, ota lisää lainaa, osta auto, perusta perhe, pidä vakuutukset kunnossa, vaihda asunto isompaan, kasvata lapset, vaihda auto, katso telkkaria, ota avioero, maksa lainat korkoineen, tee lisää töitä ja maksa veroja, hukuta surusi, jää eläkkeelle, päädy vanhainkotiin, ole yksin, siirry ajasta ikuisuuteen. (Tomi Astikainen)

Normin mukaan elämisessä ei ole mitään huonoa sinänsä, jos niin haluaa tehdä.

Mutta jos yleisen normin tai odotusten mukaan eläminen aiheuttaa päänkiristystä, valitse toisin.

 

ID-100386181

Kuva.

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *