Vuoden sokerilakko

Juhlistan pian vuoden mittaista sokerilakkoa! Huh, en olisi ikinä kuvitellut, että pystyisin olemaan ilman sokeria näin pitkään. Pitää kyllä nipistää itseäni käsivarresta, sillä tämä koko juttu tuntuu unelta.

Sokerilakko

Päätin aloittaa sokerilakon 1.1.2016 ja olen siitä lähtien syönyt ruokaa, missä ei ole lisättyä sokeria. Tämä tarkoittaa sitä, että en syö makeisia ja katson tarkkaan ruokieni sisällöt, sillä piilosokeria on lähes kaikissa valmisruuissa (mikä on aika pelottavaa!). Syön kuitenkin maltillisesti hedelmiä, joissa on luonnollista sokeria, mutta en käytä esim. hunajaa tai makeutusaineita. Vuoden aikana on ollut muutama tapahtuma, joissa on ollut ”pakko” testimaistaa jotain makeaa, kuten siskoni häiden kakkumaistajaisissa (kaasona) ja muutama muu tilaisuus ja lasillinen kuohuvaa. Muuten olen pysynyt hyvin tiukkana, mikä on hämmästyttänyt minua kovasti! Herkuttelen mm. sipseillä, missä ei ole lisättyä sokeria, ja marjoilla.

Miksi?

 Aloitin sokerilakon pääasiallisesti siitä syystä, että olin ”tunnesyöppö” ja RAKASTIN irtokarkkeja yli kaiken! Sairastuttuani sidekudossairauteen elämäni muuttui radikaalisti. Olin todella surullinen, kun olin pidemmällä sairaslomalla, en voinut käydä töissä tai tehdä asioita, joista nautin. Söin irtokarkkeja parantamaan fiilistäni. Vaikka luulen, että sokeri vain pahensi oloani…

(En rupea paasaamaan sokerin terveyshaitoista, sillä uskon, että kaikki tietävät, ettei sokeri ole parsakaalia.) 

Tutkin, mitä sokerin syönti aiheuttaa ihmisessä ja löysin tietoa, että sokeri häiritsee sidekudoksen toimintaa. Olin aivan järkyttynyt! Olin valmis tekemään mitä vain terveyteni puolesta, joten oikeastaan merkittävin syy sokerilakkooni on Hypermobiliteetti Syndrooma.

Hedelmia_blogi.JPG

Hedelmäaamiainen croissantin sijaan.

Miten sokerilakko vaikutti minuun?

Sokeriton ruokavalio vaikutti elämääni merkittävästi. Minulla on paljon energisempi olo ja elämä ilman ”sokeripiikkejä” pitää verensokerini tasaisempana, joten en väsy niin helposti ja jaksan paremmin (kunhan keho pysyisi kasassa)! Laihduin lähes 10 kg, kun lopetin karkkien syönnin, hampaani ja ikeneni voivat paremmin kuin ennen ja huomaan, että mielenikin on kirkastunut. 

housut_blogi.jpg

Monet vaatteet kävivät liian suuriksi sokerilakon aikana (lähdössa etelän lämpöön kuvassa ja nothing to wear!).

Vertaistukea

Voin kertoa sinulle rehellisesti, että sokeriton elämä ei ole helppo elämä. Joudut panostamaan ruokailuusi merkittävästi enemmän aikaa ja energiaa sekä tarvitset jykevän selkärangan, kun ihmiset painostavat sinua syömään sokeria (”ei yksi karkki tapa”). Valitettavasti, jos syöt karkkia välillä, addiktio sokeriin pysyy elimistössäsi. Kun lopetat tavan kokonaan, kehosi lakkaa vaatimasta sokeria (taistelu mielen kanssa on oma haasteensa). Itse en enää edes mieti makeisia (no ehkä joskus).

Elämme yhteiskunnassa, missä sokerilla on hyvin suuri rooli; lapsia palkitaan tikkareilla, ikävuosia juhlitaan kakuilla, toveria kiitetään suklaalevyllä ja joulua juhlitaan konvehdeilla. Näistä iloista kieltäytyminen ei tunnu olevan aina suotavaa. Kun kieltäydyn makeisista leimataanko minut niuhottajaksi ja tiukkapipoiseksi ihmiseksi  vain koska haluan pitää huolta terveydestäni?

Ehkä sokeritonta ruokavaliota noudattavat ihmiset voitaisiin ottaa huomioon hieman pehmeämmällä tavalla, tarjota vaikka hedelmiä karkkipussin sijaan tai marjoja kakun tilalle. Eihän kukaan tee mekkalaa ihmisestä, jolla on laktoosi-intoleranssi, miksi sokeriton ruokavalio olisi yhtään sen kummallisempaa? Sokeriton elämäkin voi olla karkin väristä 🙂

Vuoden lakko on ehdottomasti ollut kannattava ja aion jatkaa sokeritonta ruokavaliota pidempäänkin.

Kiitos ajastasi ja tsemppiä jos olet sokerilakossa tai aloittamassa lakon! YOU CAN DO IT <3

Rakkaudella, Martina

Lue lisää:

Sairastumistarinani: Kun jalat lähtivät altani

Arki sidekudossairauden kanssa

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *