Voiko eksän äiti olla ystävä?

Eilen vietettiin ystävänpäivää ja minä rupesin miettimään vähän ”epätavallisempia” ystävyyssuhteita. Erossa menettää yleensä ihmisiä. Kumppanin lisäksi välit tämän perheeseen ja hänen kavereihinsa jäävät helposti, vaikka kaikki tapahtuisi sovinnossa eikä kenelläkään olisi tarvetta valita mitään ”puolia”. Edellinen pitkä parisuhteeni päättyi kaiketi niin hyvin kuin mahdollista, vaikka eihän se ero koskaan ole kivaa. Pysyimme kuitenkin hyvissä väleissä.

koiravahti

En kuitenkaan odottanut että välini eksän vanhempiin pysyisivät yhtä muuttumattomina kuin miten siinä sitten kävi. Erityisesti eksän äitiä tulee nähtyä säännöllisesti ja hän on pysynyt minulle läheisenä. Hänestä on myös korvaamaton apu koiran hoidossa – minulle kun tuli erossa Faithin yksinhuoltajuus satunnaisella hoitoavulla. Eikä kyseessä ole pelkkä koiranvahtisuhde, vaan vaihdamme muutenkin kuulumisia ja olen kutsunut häntä kahvittelemaankin ihan muuten vaan ja hän tuo minulle marjoja ja kasvimaan antimia.  Joku tuttu on kuulemma joskus ihmetellyt että kenenkäs koira hänellä on hoidossa ja eikös se nyt ole vähän outoa, mutta hän on toteaa takaisin adoptoineensa tytön ja koiran. 😀

11rmansikka-raparperipiirakka2Mansikka-raparperipiirakka maistuu meille molemmille

Uusi parisuhteeni toi kuitenkin itselleni hetkeksi päänvaivaa. Miten asian ottaisi puheeksi ja vaikuttaisiko se väleihimme? Olisiko minulla sitten enää koiravahtiapua, ja mikä tärkeintä – menettäisinkö läheisen ihmisen? Joku kaveri totesi että haluaisiko eksän äiti edes kuulla uudesta suhteestani vai eläisikö mieluummin pimennossa. Minulla oli kuitenkin koko ajan sellainen tunne että sillä ei loppupeleissä olisi väliä, ja joka tapauksessa halusin olla asiasta avoin.

joulukonsertti-kirkossa

Eihän sillä ollut mitään merkitystä, kuten veikkasinkin. Yhteydenpito on jatkunut entiseen malliin, ja on ihanaa kun voi puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Olemme käyneet sen jälkeen yhdessä konsertissa ja kuulumisia tulee vaihdeltua ihan muuten vaan. Tuparilahjaksi sain häneltä valkoisen perhosorkidean – aina yhtä ihana! Viikko Puerto Ricosta paluun jälkeen hän soitti ihan vaan kyselläkseen miten arki on lähtenyt käyntiin. Ihana, välittävä ihminen! Olen iloinen, että hän on pysynyt elämässäni. 🙂

orkidea

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *