Voidaanko me tehdä pörköltiä?
Poikaystäväni kysyi tässä taannoin viikonlopun lähestyessä voidaanko me tehdä viikonloppuna pörköltiä (unkarilaista lihapataa). Oli kuulemma iskenyt himo, viimeksi se olikin todella herkullista. Hän tarjoutui tekemäänkin sen, vaikka olisi se suunnitelma minulle muutenkin sopinut. Autoin kyllä raaka-aineiden pilkkomisessa. 😉 Pörköltiin tuli ensimmäistä kertaa tutustuttua kunnolla Budapestissä, mutta sittemmin sitä on tullut tehtyä kotona pariin otteeseen – eikä kotiversiot ole suinkaan hävinneet Unkarissa syödylle.
Reseptit:
Pörkölt 1
Pörkölt 2 (tällä kertaa tehty)
Teimme pörköltiä samalla reseptillä kuin viimeksikin, eli sille vähemmän perinteikkäällä reseptillä (vrt. perinteisempi pörkölt). Huomasin ruokaa laittaessamme että olin jättänyt kirjoittamatta reseptiin muutaman materiaali- ja metodiikkatärpin:
- Ohjeessa sanotaan 300 g mausteista raakamakkaraa. Minä miellän tämän joksikin chorizon kaltaiseksi, mutta sen puutteessa olemme käyttäneet bratwurstia. Hyvin toimii sekin, eikä makua jää ainakaan puuttumaan!
- Lihana oli tällä kertaa kulmapaistia, jonka putsasimme ja pilkoimme itse. Pienemmäksi kuutioitu liha kypsyy isoja kuutioita nopeammin (yllätys yllätys).
- Pataan tulevat ainekset ruskistetaan ja/tai kuullotetaan erissä. Valmiit ainekset kipataan sitä mukaa aina pataan, jota pidän miedolla lämmöllä viereisellä levyllä.
- Olkaa maltillisia liemen/nesteen lisäämisen kanssa – aineksista irtoaa kypsyessään runsaasti nestettä.
- Kun kaikki ainekset ovat padassa, kiehautan padan levyllä ja nostan sen sitten uuniin. Ensimmäisen pörkölt-version kanssa en älynnyt tätä tehdä, padalla kesti kauan saavuttaa uunissa sellaien lämpötila, jossa se rupesi kunnolla kypsymään.
- Olen myös lämmittänyt uunin aluksi 200 ˚C asteeseen, ja antanut padan kypsyä siinä 15-30 min, jotta kypsyminen lähtisi kunnolla käyntiin. Täysi pata haaleita raaka-aineita ja matala lämpö vaativat enemmän kypsymisaikaa. Voi olla että jompi kumpi – levyllä kiehauttaminen tai hetken aikaa korkeampi uunilämpötila riittäisi.
- Suolakurkkuina oli valkosipulisuolakurkkuja, hyvin toimivat nekin.
Samat metodikikat (padan kiehauttaminen, korkeampi aloituslämpötila jne.) pätevät kummankin reseptin kanssa. 😉
Herkullinen, hyvin muhinut lopputulos
Ruokajuomana meillä oli nyt sitä georgialaista Tbilvino Mukuzani-punaviiniä, jonka mainitsin Mutakakku margaritakermalla-postauksessani. Olin tutustunut siihen tyttöjen illanvietossa, ja siitä jäi sellainen muistikuva että piti maistaa uudestaankin. Pullomme oli vuosimallia 2011 ja se kuului kategoriaan mehevä ja hilloinen (Alkon sivuilla 2012, vivahteikas ja kehittynyt). Suositusruokina sille oli muistaakseni possu, nauta, padat ja juusto, eli juuri passelia pörköltille. Ruoan ja viinin yhdistelmä oli kihelmöivä, pippurinen ja mehukas, mutta ilman ruokaa viini oli kovin tasainen. Sopii patojen kanssa, mutta seurusteluun vähän ehkä tylsä.
Muita hartaudella kypsennettäviä herkkuja:
Kulta, ostin joulukinkun
Lammasta Rogan Josh ja mango-kardemummalassi
Jouluisempi BBQ-pulled pork
Törkeän hyvää pulled porkia barbeque-kastikkeella
Illallisten riemuvoitto: osso buccoa ja gremolataa
Revittyä possua ihanan itämaisittain
(function(i,s,o,g,r,a,m){i[‘GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){
(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),
m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)
})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);
ga(‘create’, ‘UA-66125539-1’, ‘auto’);
ga(‘send’, ‘pageview’);
[…] Kirjoittelin myöhemmässä postauksessa hieman lisää valmistus- ja […]
[…] Kirjoittelin myöhemmässä postauksessa hieman lisää valmistus- ja […]