Vatsatauti selätetty ja ote arjesta!

No niin, julistan nyt itseni toipuneeksi vatsataudista. Pari päivää meni kovin kipeänä ja varsin vähällä ravinnolla, mutta nyt ruoka taas maistuu ja olo on hyvä. Sen kunniaksi lähdin käymään salillakin. Takaraivossa oli ajatus että salilta pääsee helpommin juoksemaan vessaan kuin jumppatunnilta, mutta en minä oikeasti pelännyt että niin olisi käynyt – kipeänä ei treenata! Lisäksi nestetasapainon raju lasku vaati tasoittelua vielä kuumeen loputtuakin.

11terve1
Vuohen leipäjuustoa ja omenaa

Ruokavalioni oli varsinaisen taudin ajan jokseenkin outo: omenia ja vuohen- tai lampaanjuustoa. En yleensä syö hirveästi hedelmiä (marjoja kyllä menee päivittäin), mutta jostain syystä omenat tuntuivat menevän vatsataudissa alas muuta ruokaa paremmin. Maitotuotteitakaan en juuri käytä. Syynä oli yksinkertaisesti se, että ajatuskin kaikesta proteiinipitoisesta ruoasta tuntui sen verran vaikealta, että päätin että nyt syödään sitä mikä suinkin menee alas. Syöminen on edelleen hieman hankalaa, mitään ei vaan meinaa tehdä mieli ja vatsalaukku ei tykkää venyttämisestä. Ensimmäisenä kunnon ruokana sain lopulta alas tomaattista jauhelihakastiketta ja siitä alkoikin tie parempaan. 😉 Heraproteiinin pitäisi olla helposti sulavaa, mutta sekin tökki. Sain sitä huijattua itseeni pistämällä sen proteiinivohvelien muotoon. 😉

11heraletut

Vatsantoipumista nopeuttamaan ja toimintaa tasapainottamaan syön edelleen tehokkaita maitohappobakteereita, L-glutamiinia ja psyllium-jauhettakin on tullut lisäiltyä. En pysty edelleenkään änkemään itseeni samankokoisia annoksia kuin yleensä, joten kasvisten syönti on vielä normaalia vähäisempää (joskin veikkaan sen silti olevan keskivertosuomalaista parempi)… Kyllä se siitä! Uskonpa olevani taas aika normaalissa kunnossa perjantaina kun ainejärjestöllämme on joulujuhlat – saa nähdä kestääkö tällä hetkellä venytystä säikähtävä vatsani joulubuffetia vai osaanko rajoittaa herkuttelua sen verran. Toivottavasti ruokaa ainakin tekee siinä kohdassa jo kunnolla mieli! Olen juhlien jälkiruokavastaava, ja olen nyt viimeisen viikon ajan pohtinut viljatonta, gluteenitonta, laktoositonta, pähkinätöntä ja suklaatonta (kaakao ok) jälkiruokaa. 😛 Luulin jo keksineeni loistavan, jouluisen ratkaisun, mutta nyt paljastuikin vielä että juhlavieraissa on vielä yksi vegekin ja reseptiini tuli kananmunaa. Laitoin oitis viestiä kyseiselle henkilölle miten on kananmunien ja maitotuotteiden laita, mutta vielä en ole kuullut vastausta… Pidetään peukkuja että ne kävisivät! Muuten alkaa aika käymään vähiin reseptien säätämisessä, ja tarjoaisin mieluusti kaikille samaa…

Normaalia enemmän tuntuu vielä väsyttävän, mutta sen verran energiaa on jo, että innostuin blogin Facebook-sivuilla jo hieman jakamaan ajatuksiani päiväkotiruokailukeskustelua koskien. Hesari uutisoi sekä siitä, kuinka espoolaisvanhempien toiveet saada päiväkotilapsille margariinin tilalle voita, ja mm. rasvaisempaa maitoa ja vähemmän  leipää ja sokeria kumottiin, sekä mielipidekirjoitus, jossa kaksi ravitsemusasiantuntijaa puolustivat kasvimargariineja ja sokerinkäyttöä. Jotten toistaisi itseäni aivan liikaa, voi loput lukea blogin Facebook-sivuilta (10.12.14).
Tämä energisyys ja maailmanmenoon puuttuminen voisi kuitenkin enteillä jo sitä, että saisin kohta taas kirjoiteltua blogiin jotain ruoka-aiheistakin! 😉 Itsenäisyyspäivän kinkkuateria se siellä ainakin vielä odottelee päivänvaloa…

11hanskat
Uudet hanskat ja taustalla vanhat hankinnat – Sigg-pullo ja salikengät.

Kuntosalillakin kävin ihan varovasti testailemassa miltä keho tuntuu. Treenasin kevyemmin ja lyhyempiä sarjoja. Oli ihana päästä taas tekemään jotain ja olo rupesi kummasti tuntumaan treenien jälkeen taas enemmän ihmiseltä eikä vaan vatsatautiselta olennolta. Tekemisen iloa lisää entisestään viime viikolla hankkimani salihanskat. Punttien heiluttelu oli ruvennut jo muodostamaan käsiini sen verran kovettumia, että päätin kokeilla mitä hanskat tekisivät asialle. Ainakin ne tuntuvat erittäin mukavilta ja jämäköiltä nahkaa kun ovat. 🙂 Ne ovat kyllä hyvin neitimäisen näköiset, mutta en saanut valita – ne olivat ainoat tarpeeksi pienet hanskat. Cittarin hanskojen S-koko pyöri kädessä. Uudenmaankadulla sijaitsevasta Atlas fitness shopista löytyi vähän enemmän valikoimaa, mutta sielläkin nämä valko-pinkit hanskat olivat ainoat tarpeeksi pienet. 😛

Oikotie optimaaliin-nettivalmennus on nyt puolessa välissä. Pari viikkoa sitten kävin InBody-kehonkoostumusmittauksessa, joka näytti sekä lihaksen että rasvan lisääntyneen. Rasvan lisääntymisestä en ole huolissani, sitä saakin olla vähän enemmänkin kuin mitä on ollut. Voi taas vain arvailla miten vatsatauti vaikutti työlla hankittuihin lihaksiin. Ei voi mitään – sellaista se elämä on ja tästä pitää taas vaan ottaa suunta ylöspäin. 😉

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *