Uusia tuulia ja tulevaisuus Turussa

Tammikuun loppu oli elämässäni melkeinpä hurja, niin paljon on tapahnut kaikenlaista, että yleensä melko tasainen tunnemaailmani on tuntunut vuoristoradalta. 😛 Ensiksi täytin vuosia, mikä ei sinänsä ole minulle sen suurempi juttu (ei ikäkriisejä, ainakaan vielä), mutta kyllä se taas mieltä lämmitti kuinka moni muisti minua. Ja tietenkin se ihana suklaa-banaani-pähkinävoisynttärikakku…. Lauantaina poikaystäväni vei minut synttäreiden kunniaksi E. Ekblomiin illalliselle, ja sitäkin kokemusta muistelen lämmöllä vielä pitkään. Viikonloppuna myös kaverini miehensä kanssa kävi meillä kahvittelemassa ja sitruunapiirakkaa maistelemassa. Heidän tuomansa ihanan pirteän väriset kukatkin piristivät koko viikon. 🙂 Itseä tuli piristettyä vielä kampaajakäynnilläkin. On se kumma miten pienikin hiusten siistiminen ja pari väriä kirkastavaa raitaa piristävät koko yleisilmettä. Oma vakiokampaaja on kyllä vaan niin kiva, olen uskollinen asiakas kun hyvän sellaisen löydän. 😉 Kaikenlaista isompaa ja pienempää kivaa siis. 🙂

05keltaisetkukat

01sitruunapiirakka1
Sitruunapiirakka ripauksella kardemummaa

Kaikista suurin juttu oli kuitenkin, että minulle tarjottiin myös hakemaani tohtorikoulutettavan paikkaa. Se tuntui niin hurjalta (ja hienolta), että minun piti sulatella sitä näinkin kauan, ennen kuin uskalsin ruveta kertomaan asiasta muillekin kuin ihan läheisimmille. 😉 Paikan saaminen tarkoittaa vanhan tutkimusryhmän jättämistä, ja uuden, suuren projektin alkua. Yhden aikakauden loppu siis. Suurimpana juttuna se tarkoittaa myös sitä, että saan tästedes asua ihan vuoden ympäri Turussa, eikä meidän tarvitse enää odottaa joka vuotista kesäeroa minun lähtiessä töihin Helsinkiin. Olemme eläneet tällä tavoin poikaystävän kanssa jo useamman vuoden, mutta pysyväksi ratkaisuksi emme sitä halunneet. Minulla olisi ollut töitä Helsingissä, ja miehelle mieluisa työpaikka Turusta näytti lupaavalta. Vaihtoehdot olivat siis että joko minä koitan löytää töitä Turusta, tai mies Helsingistä. Turku on kuitenkin se kaupunki, jossa me kumpikin haluaisimme nyt asua. Niinpä päädyinkin hakemaan tutun vinkkaamaa tohtorikoulutettavan paikkaa. Kaksi viikkoa sain olla jatkuvassa jännityksessä, jonka pystyi unohtamaan hetkeksi vain paneutumalla kunnolla graduun, tai lähtemällä treenaamaan. Lopulta sain kuulla että minulle tarjotaan paikkaa – siis minulle! 😀 Olen samaan aikaan innoissani ja kauhuissani. 😀 Gradukin on vielä vähän kesken, mutta kyllä se valmiiksi tulee. Seminaarikin siitä on jo pidetty. 😉

Se, että sain tämän tohtorikoulutettavan paikan, tarkoittaa että eräs toinen unelmani joutuu toistaiseksi jäämään. Olen haaveillut jonkin aikaa ravintovalmentajaksi kouluttautumisesta. Ensiksi ajattelin, että ehkä se menee ohi, mutta ei. Se on pysynyt. Aika tuntuu suosivan alaa, ja lisäksi koen että peruskoulutuksestani olisi ollut siinä suuri apu. Olen opiskellut ruumiin toimintaa, biologisia reaktioita ja makromolekyylien (hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen) aineenvaihduntaa vuosien ajan. Se ei kuitenkaan voita akateemista uraa. Kaikista ei ole tutkijoiksi, työ on pikkutarkkaa, aika ajoin puuduttavaa ja hitaasti etenevää. Eikä luonto aina toimi niin kuin tahtoisit. Minä kuitenkin pidän tutkimuksesta ja koen sen mielenkiintoiseksi. Sitä minä haluan nyt tehdä. Ehkä jonain päivänä ravintovalmennus voi olla sivutoimeni, mutta alalle kouluttautuminen jää kyllä myöhemmäksi. Teen päätöksen nyt hyvillä mielin, ja olen enemmän kuin innoissani saamastani paikasta. 🙂 Tästä tulee jännää!

Aiemmin aiheesta gradu ja valmistuminen:
Graduseminaari – check!
Serkun valmistujaiset
Ystävät ovat ihania
Shamppanjaa eikä mitä tahansa makkaraa

Kommentit (13)
  1. Elämää tiedenaisena - Pilkettä
    28.4.2017, 17:00

    […] pohjakoulutukseltani biokemisti, ja olen nyt työskennellyt kaksi vuotta tohtorikoulutettavana (ks. Uusia tuulia ja tulevaisuus Turussa ja Tutkijaelämää, eiintymisiä, illallisia ja cocktaileja). Työskentelen paljon soluviljemien […]

  2. Pänttäämistä kulissien takana ja vinkkejä tentti-/pääsykoelukemiseen - Kauneus & Terveys -blogit
    27.10.2016, 18:38

    […] ? Olen tosiaan (ainakin näennäisesti) hyvin lähellä maisteriksi valmistumista, ja uusi työ tohtorikoulutettavana alkaa alle kuukauden päästä (HUI). Kaikki alkaa muuten olla valmiina, mutta kaksi asiaa on […]

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *