Tunnelmia Seilin saarelta

Terveiset Seilistä! Seilin
saari sijaitsee virallisesti Paraisten alueella, ja sinne kuljetaan lautalla
Nauvosta (ks. Ravintolavinkki kirjoituksesta Viikonloppu Nauvossa, rapujuhlat ja Grill House Biffi). Seilin saari
on toiminut aikoinaan sairaalana (ensiksi lepra-, sitten mielisairaalana),
mutta sittemmin (1964) entiseen sairaalarakennukseen on muuttanut Turun yliopiston saaristomeren tutkimuslaitos. Olin tämän viikon Seilissä pohjoismaisten
yliopistojen kesäkoulussa tuutorina. Kesäkoulu järjestettiin saaren vanhassa
leprasailaassa, ja olihan se melkoinen paikka! Vanha tunnelma oli tallella, ja
illalla valojen ollessa sammutettuna päärakennus olisi ollut mitä parhain
paikka kauhuleffan kuvaamiseen. 😀 Yleisesti miljöö oli todella hieno ja
idyllinen. Lehmät juoksentelivat ympäri saarta – lähinnä niiden tielle pääsyä
oltiin rajattu. Vanhan sairaalakirkon takaa löytyi myös lammashaka, jonne pääsi
kävelemään. Sen asukkaat olivat hyvin sosiaalisia ja paijattavia. 😉 Harmittaa
vain ettei tullut otettua järkkäriä mukaan, nyt olisi ollut hyvä vähän verestää
kuvaustaitoja. Enpä tajunnut asiaa, joten tämä kirjoitus on toteutettu
perinteisen kaavan mukaan kännykän kameralla. 😛


Lehmiä riitti

Tutkimuskeskuksen tarjoama ruoka oli hyvin perinteistä
ja täytyy myöntää, että viikon menu aiheutti minulle vähän päänvaivaa.
Saarellahan ei ole mitään kauppoja, eikä meillä ollut itsellämme mitään mahdollisuuksia
poistua saarelta, joten ruokalan pöperöillä oli pakko pärjätä. 😀 Yleisesti
ruoka oli melko rasvaista ja hiilihydraattipitoista, proteiineja oli vaikea
saada. Päivä, jonka menu oli hernekeittoa ja janssoninkiusausta – proteins
nonexistent – sai minut kiristelemään hampaitani. Jauhelihakeiton ja
kinkkukiusauksen päivä oli myös melkein pelkkää perunaa. Maitoa ja perunaa
täällä olisi syötävä jos haluaa hengissä pysyä, se oli selvä. Aamiaisella oli
tarjolla leipää, jogurttia ja puuroa. Elin kovasti keitettyjen kananmunien
toivossa, mutta ei niitä ollut, joten leivän päällisillä ja maustamattomalla
jogurtilla mentiin. Leikkelepuolikin rajoittui meetwurstiin ja
lauantaimakkaraan… Otin aamiaiselta maustamatonta jogurttia purkkiin myöhemmin
syötäväksi ja sekoittelin siihen proteiinijauhetta ja hedelmiä. En uskonut
ensiksi joutuvan tähän, mutta sekoittelin sitä lopulta myös mehuun ja
kaakaojuomajauheeseen ja maitoon – juttuja, joita en ole syönyt moneen, moneen
vuoteen! Lähtöpäivä oli vähän kiireinen, joten ruokaevääni eivät olleet yhtä
harkitut kuin joskus. Mukaan tarttui kuitenkin nektariineja,
heraproteiinijauhetta, chiansiemeniä, makrilleja tomaattikastikkeessa ja
tonnikalaa. Sääli vaan että tonnikalapurkki olisi vaatinut avaajan, jollaista
en saanut käsiini. 😛 Keskiviikkona kävimme hakemassa tykötarpeita Nauvossa ja
tankkasin mukaani leikkeleitä lisäproteiiniksi. 😛 Tämän viikon jälkeen olo on kyllä sellainen että tekee mieli tankata kasviksia ja vältellä maitotuotteita (ks. So long, rahka!)… Vaikka ruokalista ei ehkä
vastannut omia mieltymyksiäni, keittiöhenkilökunta oli todella ystävällistä ja
he ottivat gluteenittomuuden aina huomioon – oma leipä ja levite löytyi. 😉
Muut kehuivat myös keittiön itse leivottuja sämpylöitä ja pullia!

Vakioaamiaiseni koulussa, loppuviikosta sain keitettyjä kananmuniakin 🙂

Eipä ollut tullut syötyä
makkarakastiketta ala-asteen jälkeen…


Ennen koulua olin vähän
huolissani miten fyysisen aktiivisuuden kanssa kävisi. Minulle ei siis ole
yleensä ongelma pitää lomaa treenistä, mutta jos ajattelua ja keskittymistä
vaativia luentoja on hirveä määrä (kuten nyt) enkä pääse kävelemään ja
tuulettamaan aivojani edes koiran kanssa, tuskastun ja rupean hyppimään
seinillä. Pysyn paljon paremmin henkisessä tasapainossa kun arjessani vallitsee
fyysisen ja henkisen tekemisen balanssi. 😉 Saarella oli kuitenkin kerrassaan
ihanat lenkkeily-ympäristöt (tuli ihan hoidossa olevaa koiraa ikävä) ja
löytyipä sieltä vielä kuntosalikin! Pikkuriikkinen, mutta kuitenkin – jotain
joka pitää minun mielenrauhani kohdillaan. 😉


Kuntosalilla oltiin tehokkaita neliöiden käytössä



Seilin hospitaalikirkon takana olevalle luonnon lammaslaitumelle pääsi kävelemään, kallioilta oli hieot näkymät (bongaa ruotsinlaivat!)

Viikko oli kaiken kaikkiaan
onnistunut ja mielenkiintoinen. Oppilasryhmäni työskenteli hyvin, luentoja oli
kiinnostava seurata ja projektit olivat mielenkiintoisia ja haastavia. 🙂 Tutoreille jäi myös vapaa-aikaa, ja saimme nauttia saaren luonnosta ja ehdimme
salillekin. Lisäksi pääsimme välillä jopa päiväunille, jotka olivat tarpeen,
sillä yöt asuntolassa olivat lyhyitä ja vähän katkonaisia. Seili oli kyllä sen
verran hieno paikka että sinne voisi lähteä toistekin!


Seilin hospitaalikirkko

Seili on nykyään avoin
turisteille ja sinne järjestetään myös opastettuja kierroksia useiden
matkanjärjestäjien toimesta (Google on ystäväsi). Seilin museokirkko on
auki kesäkaudella, ja sinne saa järjestettyä kierroksia myös Turun yliopistonkautta. Tutkimuslaitos ei ole turisteille avoin, mutta kokosin kurkkauksen
vanhaan sairaalarakennukseen kuvien muodossa. Rakennuksesta löytyi vaikka mitä
vanhoja huonekaluja, jotka olisivat olleet pienellä puunauksella mitä
hienoimpia nykysisustuksessakin
, ja etenkin ruutuikkunat olivat minun mieleeni.
😉


Olisin voinut ottaa tämän vessapaperitelineenä toimineen puusohvan itselleni 😉






Ne ihanat ikkunat

(function(i,s,o,g,r,a,m){i[’GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){
(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),
m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)
})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);

ga(’create’, ’UA-66125539-1’, ’auto’);
ga(’send’, ’pageview’);

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Hei, eksyin tänne jostain ja halusin vain pysähtyä kommentoimaan, että Seilin aseman keittiöltä on kyllä mielestäni tosi helppo saada jos jonkinmoisille erityisruokavaliotoiveille sopivaa ravintoa, kunhan asiasta vain ilmoittaa keittiölle todella hyvissä ajoin ennakkoon. Itse olen allerginen suunnilleen koko maailmalle, minkä lisäksi kaipaan kasvispainotteista, vähärasvaista ja muutenkin kevyttä ruokaa, ja olen myös wannabe-vegetaristi. Joka kerta, kun olen viipynyt asemalla pidempään, olen esittänyt toiveeni ennakkoon ja saanut kiitettävästi ruokavaliooni sopivaa pöperöä. 🙂

    • 1.1

      sanoo

      Aivan, kuten kirjoitinkin oli keittiön henkilökunta todella ystävällistä ja avuliasta! 🙂 Nyttenkin meitä oli paikalla melkoisen kirjava porukka – allergioiden yms lisäksi useampien kansalaisuuksien ja uskontojen edustajia – ja erikoisruokavalioiden lista oli melkoinen. 😀 Kasvikset eivät ole kalliita ja rasvaa on helppo vähentää, mutta vähän epäilen että lihan/proteiinin lisääminen saattaa nostaa liikaa kustannuksia. Vaikka onhan silläkin saralla edullisempia ja kalliimpia vaihtoehtoja, kuten kaikkialla. 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *