Sopeutuva saa sapuskaa

Urakehitykseni jatkuminen Turussa tarkoittaa Helsingin tutkimushommien päättymistä. Vai tarkoittaako? Olen työstänyt erästä projektia kolme vuotta, eikä siitä niin vain kadota, enkä sitä haluaisikaan. Projektista on tullut “minun lapseni” ja se on minun tähän astisen urani merkittävin juttu. Niinpä olemmekin tehneet ohjaajani kanssa suunnitelman projektin loppuun saattamisesta, ja olin nyt viikonloppuna tekemässä tarvittavia kokeita.

Helsinki-reissuilla minun sopeutumistani helpottavat:

  • Pääsen äidin luokse yöksi (vaihtovaatteet,  hygieniatuotteet, ruokaa)
  • Jäsenyys kuntosalilla, joka toimii sekä Helsingissä että Turussa
  • Nettihesari
  • Pistokkeet ja wlanit linja-autoissa

Päätän yöpymisistäni aina hyvin lyhyellä varoitusajalla (elän aina toivossa että pääsisin yöksi kotiin Turkuun), enkä siten anna äidille juurikaan aikaa varautua tulooni jääkaapin tai minkään muunkaan osalta. Äidin luona on minun perusreservini (hygieniasetti, hammasharja, joitain vaahtovaatteita, petivaatteet, yms.), mutta ruokatilannetta saa aina vähän jännätä. Hänellä ei yleensä ole turhaa ruokaa kaapissa (ainakaan sellaista mikä maistuisi minulle), ja harvoin edes riittävästi ruokaa yhtä varten pariksikaan päiväksi. Meillä oli myös pitkään kovin erilaiset käsitykset ateriakoosta. Kaksi munaa ja kaksi nakkia olisivat jo minullekin niukka aamiainen, mutta että siitä pitäisi riittää vieläpä kahdelle? Onneksi tästä ollaan jo menty eteenpäin ja äidin suu ei enää loksahda auki kun minä haluaisin kolminkertaisen määrän proteiininlähdettä (munia, kalaa, lihaa, juustoa) kuin mitä hän odottaisi. Minä otan tietenkin iloisesti vastaan sen mitä löytyy. 🙂 Lisäksi hän on itsekin ruvennut huomaanaan että ruokaa kannattaa syödä että kroppa toimisi. 😉 Tällä kertaa söin toisena päivänä aamiaiseksi halloumimunakkaan lehtipersiljalla, ja jälkkäriksi meni vielä vuohengoudasiivuja. Toisena aamuna linja oli lihaisampi (ja suolaisempi). Bratwurstia, kinkkua ja borssikeittoa kookosmaitotilkalla niin että väristä tuli pirteä pinkki. 😀 Borssia löytyi pakastimesta reilummin, joten sain sitä mukaan töihinkin lounaaksi. Sekaan tuli ympättyä pakastimesta löytynyt uunilohiannos, kyllä se siellä seassa meni. 😀 Työpaikkani lähellä ei ole oikein mitään ruokakauppoja, eikä ruokalakaan ole viikonloppuisin auki. Arkena täältä sentään löytyy toimiva (joskin hintava) salaattibuffet, jos lämpimistä ruokavaihtoehdoista ei löydä itselleen mieleistä.

09munakas
Pari sunny side löysäksi paistettua munaa, halloumia ja yrttejä

09pinkkiborssi
Pinkkiborssikeitto bratwurstilla, kinkulla ja kookosmaidolla

Olen ollut jo vuosia Motivuksen jäsen, sillä näin pääsen halutessani jumppaan ja salille sekä Turussa että Helsingissä. Tälläkin kolmen päivän työreissulla tuli kerran käytyä salilla. Olen jättänyt varatreenivaatekerraston äidille, mikä on helpottanut reissaamista – ei tarvitse raahata niin paljoa tavaraa, etenkin, jos sitä ei sitten tulisikaan treenimielitekoa. Nyt treeni auttoi mukavasti nollaamaan työpäivän jälkeen. 🙂 Kaiken lisäksi äiti oikein soitteli perään ja tekeekö minulle ruoan valmiiksi sitten kun tulen. Hänkin on huomannut että minun on parasta saada ruokaa kitusiin mahdollisimman pian liikunnan jälkeen. 😉 Kotona vedän treenien jälkeen usein hera-kookosjogurtti-marjasotkun, mutta nyt sain kivana vaihteluna kalkkunaa, kasvispaistosta ja marjoja. 🙂

09treeniateria

09marjat

09nettihesari
Nettihesaria tauolla

Raahaan yleensä matkoillani kannettavaa tietokonetta mukana, ja työpaikalla on tietty tietokoneita, joten nettihesaria pääsen lukemaan kaikkialla (vaikka onhan se paperiversio oma juttunsa). Nykyään ilahduttavan monissa Helsingin ja Turun välillä kulkevissa linja-autoissa on wlan, ja vieläpä pistorasiat! Matkat sujuvat kyllä suht hyvin torkkuessa tai nuokkuessa aikaisten aamuherätysten tai pitkien työpäivien jälkeenkin. 😉 Tuntuu että taas tuli tehtyä tehokas työviikonloppu, ja paljon sain hommia aikaiseksi. Kiitokset tämän mahdollisestamisesta menevät äidin majoitustuen lisäksi “kotijoukoille”, eli miehelle, joka oli viikonlopun koiran yksinhuoltajana ja hänen äidilleen, joka lenkitti lasta perjantaina meidän kummankin ollesa töissä ja menossa. Hänestä onkin ollut viime aikoina valtava apu. 17mangopiirakka2Kiitokseksi olen osannut lähinnä tarjota sitä mitä osaan – keittiön antimia. 😀 Sitruunapiirakka kermavaahdolla ja etenkin mangocurdpiirakka (kuvassa) ovat maistuneet hyvin. Koirasta on ollut viime aikoina vähän huolta. Sillä on tosiaan epilepsia, ja se sai vuoden vaihteessa pari kohtausta, joiden jälkeen se ei ole ollut normaali. Raukka on jatkuvasti kovin rauhaton (silloinkin kun olemme kummatkin kotona), eikä sitä juuri tohdi jättämään yksin. Lääkitystä säädetään nyt eläinlääkärin kanssa, ja toivottavasti se saadaan pian kohdilleen.

Kahden kaupungin elämäntapaani sivuten:
Hyvää junamatkaa!
Lounas linja-autossa
5 parasta asiaa kotona
Lasipalatsin iltasalaattibuffet ja mietteitä ystävyydestä
Teatterissa ainesta uudeksi salaattisuosikiksi
Loppuviikon nollailut ja Pilkettä 2 v
Uusia tuulia ja tulevaisuus Turussa

Kommentit (5)
  1. Marraskuun kuulumiset ja koiran kotiutuminen - Kauneus & Terveys -blogit
    27.10.2016, 16:21

    […] Elämäntapakirjoituksia ajalta ennen kuukausittaisia kirjoituksia: Hyvää junamatkaa! Lounas linja-autossa 5 parasta asiaa kotona Viikko kookoksenhimoisen koiran ehdoilla ja juoksutreeniäLoppuviikon nollailut ja Pilkettä 2 vUusia tuulia ja tulevaisuus Turussa Kun viikuna, suklaa ja pistaasi kohtasivatSopeutuva saa sapuskaa […]

  2. Elämää koiran epilepsian kanssa, töitä ja vapaa-aikaa | Pilkettä
    11.3.2015, 07:16

    […] ja Pilkettä 2 v Uusia tuulia ja tulevaisuus Turussa Kun viikuna, suklaa ja pistaasi kohtasivat Sopeutuva saa sapuskaa Pänttäämistä kulissien takana ja vinkkejä […]

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *