Ruokakulttuuria ja ravintoloita Madridissa

Huhhuh, Madridista tarttui mukaan niin paljon ruokakokemuksia, että niiden läpikäyminen yhdessä kirjoituksessa tuntuu melkoiselta pommilta. Päädyin kuitenkin loppupeleissä tekemään niin, sillä jos vaikkapa joku Madridiin matkaamista suunnitteleva kaipaa tietoa kaupungin ruokakulttuurista ja hyvistä ruokapaikoista, on ne helpointa saada yhdestä paikasta. 🙂 Reissun LCHF-/paleomatkaeväistä (menomatka, paluumatka) ja neiti L:n kotikeittiössä väsätyistä aamiaisista kirjoitin jo aiemmin, ja ruokatuliaisista ja espanjalaisista juustoista ajattelin kirjoittaa  vielä myöhemmin erikseen. 😉

YLEISTÄ

Espanjalainen ruokarytmi (ja elämänrytmi ylipäätään) on jäljessä suomalaisesta. Aamiaista syödään klo 10-11 aikoihin, lounasta 14-15 välillä, illalla syödään jotain pientä, ja illallinen ehkä klo 22 aikoihin. Vähän eri kuin normaali 8-13-18-rytmini, mutta yllättävän hyvin siihen tottui. 😉 Keskustan ravintoloista saa ruokaa kyllä varsinaisten lounas- ja illallisaikojen välissäkin. Ruokaillessa pääsee edullisimmalla, jos suosii päivän menuja (menú del día/mediodía), joiden hinta vaihtelee 10-15 € välillä. Joissain paikoissa se on pääruoka+juoma, mutta monissa myös alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka ja juoma.

Ravintoloissa palvelun taso vaihtelee paljon. Joissain paikoissa ollaan hyvin ystävällisiä ja huomaavaisia, siinä missä toisissa hyvin välinpitämättömiä ja kiireisenoloisia. Tarjoilijoita näyttää usein olevan suhteessa enemmän asiakkaisiin nähden enemmän kuin Suomessa, mutta se ei suinkaan tarkoita, että palvelu olisi nopeampaa. 😛 Yleisesti englantia osattiin ravintoloissa huonosti ja tarjoilijat päätyivät useimmiten kommunikoimaan  sujuvaa espanjaa puhuvan neiti L:n kanssa. Jos siis olet liikkeellä ilman kielitaitoa/kielitaitoista kaveria, kannattaa opetella hieman perusruokasanastoa. Perusraaka-aineiden (kana, nauta, possu, kala, juusto) lisäksi on hyvä tietää että con tarkoittaa jonkun kanssa, ja sin ilman jotain. Esimerkiksi sin gluten on hyvä tapa selkeyttää että haluaa annoksen ilman gluteenia. 😉 Espanjassa ihmiset tuntuivat kyllä tietävät ihan mikä gluteeni on. Lisukkeita tuli automaattisesti hyvin harvassa paikassa, joten yleensä harrastamisestani perunoiden/riisin vaihtamisesta salaattiin tai kasviksiin ei täällä tarvinnut kantaa huolta. Neiti L sanoi kyllä, että kyllä hän on lisukkeisiin yleensä törmännyt, mutta tällä kertaa ei kyllä näkynyt… Tapasten kanssa tulee helposti leipää, ja monet tapashenkiset annokset saatetaan tarjoilla eräänlaisina tostadoina leivältä, joten siinä kohdassa kannattaa olla tarkkana. Yleisesti ottaen syöminen Espanjassa oli helposti hyvin vähähiilihydraattista, ja siinä piti oikeastaan itse tsempata, jos ei aivan nollahiilareihin halunnut jäädä. Onneksi hedelmätarjonta on hyvä, ja esimerkiksi mansikat olivat ihania!

2105brockmans-gtPerinteisen espanjalaisen keittiön ulkopuolella hampurilaiset, sushi ja gin tonicit ovat kovassa huudossa. Jonkinlainen hampurilainen löytyy useimpien ravintoloiden listalta, ja ihan vain herkkuhampurilaisiin keskittyneitä paikkoja löytyy paljon. Sushipaikkoja tulee vastaan säännöllisesti, ja ne ovat integroituneet jopa kauppahalleihin. Gin toniceilla on Espanjassa aivan oma kulttuurinsa Suomeen verrattuna. Jos tilaat gin tonicin, sinulta kysytään poikkeuksetta mihin giniin sen haluat, ja jokainen gin tonic viimeistellään eri tavoin riippuen minkä valmistajan giniin se on tehty. Neiti L:n suosikki oli pehmeä ”tyttögin” Brockmans, joka tarjottiin aina marjojen kanssa. Gin Mare sen sijaan tulee appelsiininkuoren ja timjamin kanssa ja Nordés viinirypäleiden kanssa, ihan näin muutaman esimerkin mainitakseni. Suomessa ainoa ”vähän erikoisempi” gin tonic mihin olen törmännyt, on ollut kurkulla viimeistelty Hendricksoniin tehty GT. Lisäksi espanjalainen gin tonic tarjotaan useimmiten suuresta, pyöreähköstä drinkkilasista, siinä missä Suomessa ne tarjotaan minun kokemukseni mukaan useimmiten korkeista, kapeista laseista. Espanjassa ginin määrässä ei myöskään pihistellä.

Ruokasanastoa:

Albóndigas = lihapullat
Arroz = riisi
Boquerones jamon = pikkukaloja
Cabra = vuohi
Cerdo = possu
Filete = pihvi
Gambon = katkarapu tms.
Helado = jäätelö

Huevos = kananmunat, huevos rotos on tyypillinen muna-annos, johon tulee kananmunan lisäksi kinkkua ja perunaa. Eräänlainen espanjalainen pyttipannu.
Jamon = kinkku
Jamón manzana = omena
Leche = maito (de leche de cabra/oveja/vaca = vuohenmaito/lampaanmaito/lehmänmaito)
Menú del día = päivän menu
Menú del mediodía = keskipäivän menu
Oveja = lammas
Pan = leipä, pan de cristal on ohut, kova, kuiva leipä. Tarjoillaan joidenkin ruokalajien yhteydessä, esim. tartarpihvin.
Pescado = kala
Pollo = kana
Pulpo = mustekala
Queso = juusto
Sin gluten = gluteeniton
Tortilla = munakas, tortilla de patatas on tyypillinen espanjalainen perunamunakas
Tuna = tonnikala
Vacuno = nauta
Ventressa = tonnikalan parempaa osaa

Pahoittelen jos joukkoon on lipsahtanut kirjoitusvirheitä tai jos jotain olennaista jäi puuttumaan!

RAVINTOLAT

Posada del Dragón-Drajeros (Cava Baja 14)

Annokset kuullostivat toinen toistaan herkullisemmilta. Neiti L otti vaaleaa kalaa tomaattisalsalla ja paprikakastikkeella, ja minä otin ibericopossua guacamolella. Kun kyselimme lisukkeista, kävi ilmi että varsinaista side dishiä ei ole tai possun tapauksessa se on se guacamole. Ei siis mitään perunaa, riisiä tai kasviksia. Niinpä päätimme tilata myös annoksen grillattuja kasviksia jaettavaksi, ja se oli hyvä päätös. Grillatut kasvikset tulivat reilusti ennen muita annoksia, ja söimmekin sen saman tien. Kasvisket oli hyviä ja juuri sopivan kypsiä. Esillepanokin oli näyttävä torni. Myös neiti L:n kala-annos oli hyvin esteettinen, mutta minun possuni olikin sitten vähän eri sarjasta. Esimerkiksi yrttisilppu tai tomaattisiivut olisivat piristäneet annoksen ulkonäköä kummasti. Maku oli kuitenkin erinomainen, samoin kuin neiti L:n kalassa, jonka pinta oli paistettu juuri sopivan rapeaksi. Ravintola sijaitsee sen verran lähellä keskustaa, että se oli pikkaisen hintavampi, mutta ei paha (n. 15 € annos). Palvelu oli erittäin ystävällistä, ja tarjoilijatar yritti parhaansa englanninkin kanssa ja varmisteli tarvittaessa neiti L:n kautta. Hänelle teki mieli jättää hyvä tippi. 🙂
HUOM. Jäimme vähän epävarmoiksi ravintolan nimestä kun emme osanneet sitä lähtiessä tarkistaa. Nimi on joko ravintolan, tai samassa osoitteessa sijaitsevan hotellin nimi – tai ehkä ravintola oli hotellin ravintola. Osoitteen pitäisi ainakin olla oikein. 😀

2105madrid-ravintola1

2105madrid-ravintola2

2105madrid-ravintola3

Taverna Criolla (Paseo de la Chopera 69)

Kauempana keskustasta, Mataderon lähellä sijaitseva ravintola, josta saa hyvää lihaa halutulla kypsyydellä. Minä söin täällä maukkaan, sopivan punaisen entrecôten, ja neiti L. varsin kookkaan kimpaleen pariloitua sisäfilettä (myöskin medium). Lihat kruunasi laatusuola ja maukas tapenade. Lisukkeiden kanssa oli kuitenkin epäselvyyksiä, vaikka myös seurueen espanjankielen taitoiset yrittivät asiaa selvitellä. Kolme pihitilausta poiki yhden uuniperunan ja tonnikalasalaatin. Paikan erikoisuus näytti olevan jonkinlainen argentiinalainen pöytään tuotava parilla, jolla raakoja lihapaloja kypsennettiin itse. Annoksen nimestä jäi valitettavasti mieleen vain että siinä oli ainakin ”argentiinalainen”, annos näytti hyvin mielenkiintoiselta. Muut nauttivat jälkkäriksi browniet jäätelöllä. Brownie oli ennemminkin suklaakakku kuin brownie, mutta kuulemma oikein hyvää. Suklaakastikkeet ja jäätelön rippeet kaavittiin jaetuilta lautasilta kilvan. 😉

2105taverna-criolla3
Alkupalaoliivit ja lämpimät makkarat olivat herkullisia

2105taverna-criolla1

2105taverna-criolla2
Pihvi tarjottiin (punaviinillä maustetun?) hiutalesuolan ja hyvän tapenaden kera

Amargo place to be (Malasaña, Calle del Pez 2)

Ystäväni oli aiemmin Malasañan alueella pyöriessään syönyt älyttömän hyvää tonnikalatartaria. Ravintolan nimestä ei ollut tietoa, sen paremmin kuin osoitteestakaan, mutta muisto tonnikalatartarista oli niin lämmin, että lähdimme kuitenkin metsästämään paikkaa muistikuvien varassa. Sehän löytyi, eikä ollut edes vaikeaa. Loppupeleissä päädyimme tonnikalatartarin sijaan syömään päivän menun, sillä sillä oli yksi minun ”pitää joskus maistaa”-listan ruoista: tartarpihvi. Tuo kyseinen raa’asta lihasta tehty pihvi on hukuttanut minua jo pidempään, ja Espanjassa se tuntui olevan niin yleinen vaihtoehto ruokalistoilla, että jos jotkut taitavat sen tekemisen, niin eivätköhän he. Päätöstä helpotti myös se että naapuripöydän miehet tarjosivat meille maistiaiset annoksistaan, kun huomasivat meidän pähkäilevän valinnan kanssa. 😀 Alkuruoaksi otimme kumpikin tomaattisalaatin ”laatutonnikalalla” (ensalada tomate con ventressa) On se kumma miten hyvä suola ja oliiviöljy saavat tomaatit maistumaan niin hyviltä. 😉 Tartarpihvini oli erinomainen. Se oli tehty hienonnetusta fileestä, sipulisilpusta, kapriksesta ja oliiviöljystä. Se oli maustunut hyvin ja tasaisesti, ja oli juuri sopivan kokoinen annos. Päivän menuun olisi kuulunut myös jälkiruoka (tarta casera de chocolate (suklaakakku) tai arroz con leche (riisijälkiruoka jäätelöllä)), mutta olimme sen verran kylläisiä että tyydyimme espressoihin. Jälkiruoat näyttivät kuitenkin herkullisilta, ja ystäväni oli aiemmin syönyt paikassa erinomaista porkkanakakkua, joten jälkkäri-ihmisten kannattaa ihan tutustua tähänkin tarjontaan. Ravintolan tunnelma oli yleisesti todella mukava ja rento, ja siellä viihtyi pitkään. Meitä palvellut nuorehko miestarjoilijakin oli todella ystävällinen ja hauska, ja huomioi minutkin vaikka yhteinen kieli puuttui. Suosittelen paikkaa lämpimästi! (Jos ette tiedä mitä otatte/päivän menu ei houkuta, maistakaa sitä tonnikalatartaria!)

2105amargo1

2105amargo2
Elämäni ensimmäinen tartarpihvi <3

Lateral

Lateral on tapasketju, joka tarjoaa toimivasti hyvälaatuista ruokaa. Menut löytyvät myös englanniksi, vaikka henkilökunta ei ehkä puhukaan englantia keskivertopaikkoja enempää. Helpottanee kuitenkin turistien ruokatilausten tekemistä. 😉 Listalta löytyi myös gluteenitonta leipää, jota en kylläkään maistanut. Kävimme Plaza Santa Anan Lateralissa, ja se täyttyi lauantai-iltana jo varsin aikaisin. Aluksi siellä oli paljon turisteja, mutta illan edetessä väestö vaihtui paikallisiin. Tapakset olivat hyviä ja palvelu pelasi ripeästi. Annokset sopivat hyvin jaettavaksi, ja niitä voi halutessaan tilata aina lisää.

Tilaamamme annokset:

Fried artichokes with Iberian ham shavings
Goat cheese with piquillo pepper confit
Grilled goat cheese salad with tomato, fruits and sun-dried tomato vinaigrette, honey and sherry
Bass ceviche
Sirloin with onion confit
Veal picanha steak with truffle potatoes

Annokset tulivat kaikki ripeällä tahdilla. Artisokat kinkkurouheella olivat herkkuamme. Päädyimme valitsemaan vasikan picanhan omakohtaisen kokkauskokemukseni perusteella, ja sen mureus teki jälleen vaikutuksen. Vaaleasta kalasta tehty ceviche oli ok, korianteria olisi saanut olla minun puolestani enemmänkin. Vuohenjuustosalaatin juustokiekkoon oli grillattu hyvä pinta, ja kurpitsan siemenet maistuivat mukavasti. Tomaatitkin maistuvat täällä paljon paremmalta kuin Suomessa (ainakin tähän vuoden aikaan)! Hedelmiä ja aurinkokuivattuja tomaatteja ei kyllä näkynyt. Sisäfilee sipulilla oli ok, mutta sipulit olisivat nyt supermakeita, ja minun makuni olisi kaivannut niihin ehkä lisää suolaa ja ehkä jotain happoa makeutta taittamaan. Liha oli läpikypsää. Viiden jaetun annoksen jälkeen vatsassa oli vielä vähän tilaa, joten minä maistelin vielä vuohenjuustoa makealla paprikalla, kun taas neiti L valitsi varsinaisista jälkiruoista jugurttivaahtoa mangolla, mikä oli kuulemma kivan raikas ja sopivan kevyt aterian päätteeksi. Ihan hyvä setti kaiken kaikkiaan, eikä tullut liian turisti olo. 🙂

2105lateral1
Fried artichokes with Iberian ham shavings

2105lateral2
Bass ceviche

2105lateral3
Grilled goat cheese salad with tomato, fruits and sun-dried tomato vinaigrette, honey and sherry

2105lateral4
Veal picanha steak with truffle potatoes

2105lateral5
Sirloin with onion confit

2105lateral6
Goat cheese with piquillo pepper confit

Terassilounas Plaza de la Pajalla
Bistro NA!A (Plaza de la Paja 3)

Keskustan lähellä, Plaza de la Pajalla, on ravintoloiden reunustama viihtyisä aukio. Se on lehtipuiden varjostama ja oikein viihtyisä paikka (viikonloppuisen) terassilounaan syömiseen, ja miksei myöhemminkin. Lehtipuut antavat sopivasti suojaa paahteisena päivänä ja paikka tuntuu olevan paikallistenkin suosiossa. Ulkopöydän saaminen kauniina päivänä voi kuitenkin vaatia taktikointia tai kärsivällisyyttä. Kun saavuimme aukiolle, kaikkien ravintoloiden ulkopöydät olivat täynnä, ja nopeasti kävi ilmi että kaikkialla pyöri pöytää kyttääviä ihmisiä, jotka parhaimillaan kipittivät kilpaa vapautuviin pöytiin. Me otimme taktiikaksemme katsoa missä näkyi laskun tilanneita seurueita, ja jäimme kiltisti odottamaan kyseisen ravintolan viereen kunnes haluamamme pöytä vapautui. Päädyimme bistro NAIAan ohikulkijan kehuttua sen ruokia. Paikka oli myös sisältä hyvin nätisti ja tyylikkäästi laitettu, mutta halusimme nimenomaan ulos. Neiti L otti vaaleaan kalaan tehdyn, seesamilla ja wakame-levällä maustetun tartarin ja minä naudan ribsejä. Kalatartarissa seesami maistui kivasti, ja minun ribsieni liha oli todella mureaa ja maukasta, aika lailla täydellistä, mutta annos oli auttamattomasti liian pieni. Asiaa ei tietty auttanut, että vaihdoin annoksen perunamuussin salaattiin, joka oli yhtä kuin ilmaa (tarkoittaen ettei se lisännyt kylläisyyttäni). Olisin syönyt helposti tupla-annoksen lihaa. Pääruoan jälkeen vatsani kurni edelleen, ja menua piti päästä vielä katsomaan. Tässä kuitenkin kesti. Lopulta saimme menun, ja koin nälkäni vaativan peräti kahden ekstra-annoksen tilaamista: juustolajitelman ja kahvilla maustetun creme bruleen. Kyllä, niin voi tehdä. 😀 Se oli hyvä ratkaisu, ja sain vihdoinkin itseni kylläiseksi. Juustolajitelma oli hyvä ja esillepano kaunis: pehmeää vuohenjuustoa, kovaa lampaanmaitojuustoa, jotain pestykuorista, pehmeää ja maukasta juustoa, sekä marjajauheessa pyöriteltyä sinihomejuustoa hilloilla. Crème brûlée ei ihan vastannut odotuksia. Sehän on siis paistettu vanukas, jossa on rapea kuori, mutta minun annokseni oli velliä, jonka keskellä oli vaniljajäätelöpallo. 😀 Kahvivelli maistui kyllä todella hyvältä, ja vaniljajäätelössäkin oli aitoa vaniljaa, mutta olin haaveillut leikkautuvasta vanukkaasta. Voipi olla, että ravintola kyllä tiesi ihan mikä on perinteinen crème brûlée, mutta tämä oli sovellettu minua varten. Listan annos oli nimittäin kavhilla maustettu crème brûlée oreo-keksillä ja vaniljajäätelöllä. Kysyimme saisiko annoksen gluteenittomana, ja sen sanottiin onnistuvan. Ehkäpä oreot lisättiin vanukkaisiin jo ennen paistoa ja minä sain sitä ”raakamassaa”? No, makuhan on tärkein, ja parempi että tekevät oikeasti gluteenittomia annoksia ennemin kuin kiskaisisivat valmiista annoksesta keksin pois ja väittäisivät gluteenittomaksi. Neiti L otti jälkiruoaksi mansikoita mascarponella ja rosépippurilla. Mielestäni mansikan ja macarponen yhdistelmä on tehty taivaassa, mutta tässä tapauksessa jälkiruoka kuullosti paremmalta kuin mitä se oli. Paikka oli todella mukava ja ruoat olivat kyllä hyviä, mutta palvelu oli hidasta ja paikka kallis. Meillä kesti yli tunti saada jälkiruoat pääruokien jälkeen. Palvelu oli kuitenkin ystävällistä, eikä hitaus johtunut siitä etteikö se ainut ulkona jatkuvasti pyörinyt tarjoilija olisi tehnyt töitään. Kaikesta huolimatta kokemus jäi positiivisen puolelle, ja voisin käydä täällä toistekin – mutta en kiireessä tai supernälkäisenä. Kannattaa tutustua myös aukion muihin ravintoloihin. 😉

2105naia4

2105naia2

2105naia1
Jännittävä (mutta maukas) tulkinta crème brûléesta 😀 

2105naia3
Mansikoita mascarponella, jogurttijäätelöllä ja rosépippurilla

(function(i,s,o,g,r,a,m){i[’GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){
(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),
m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)
})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);

ga(’create’, ’UA-66125539-1’, ’auto’);
ga(’send’, ’pageview’);

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *