Proteiiniversio omenapiirakasta ja Hanna Skytän FuelFood

Käytän aika harvoin ruoanlaitossa apuna keittokirjoja, sillä blogimaailmasta kiinnostavia ideoita ja inspiraatiota löytyy pilvin pimein, enkä juuri koskaan joudu pähkäilemään mitä kokkaisin seuraavaksi. Keittokirjoja on kuitenkin kiva tutkailla aina kun vaan löytyy joku tarpeeksi kiinnostava aihe. Kirjoitin aiemmin arvostelun tapaisen Thomas Rode Andersenin Paleokeittokirjasta, ja pari viikkoa sitten päätin ottaa syyniin äidin kirjahyllystä bongatun Hanna Skytän [FuelFood] Proteiiniherkut ja –välipalat-kirjan. Hanna Skyttä on ravintovalmentaja, toimittaja-kirjailija ja hyvinvointiasiantuntija ja kirjasta löytyy nimen mukaisesti reseptejä runsaampiproteiinisiin pannareihin, patukoihin, herkkupalleroihin, leivonnaisiin, jäätelöön jne.

Täytyy ehkä tunnustaa että olin kirjan suhteen jo etukäteen vähän epäilevällä mielellä. Minusta homma haiskahti vaan kovasti taas yhdeltä keinolta, jolla parin tai useamman kilon pudottamisesta haaveilevat naiset ajattelevat hoitavansa homman ”terveellisellä herkuttelulla” sen sijaan että söisivät oikeaa ruokaa. Päivä täyteen proteiinivälipaloja, jätetään ruoanlaitto muille.
”Herkullista ja hyväksi koko kropalle!” Kaunis ajatus, mutta ehkä turhan yksioikoinen väittämä minun makuuni (tutkija mikä tutkija). Se pitää kyllä sanoa että kirjan intro oli ainakin pyritty kirjoittamaan hyvin perusteellisesti ja kirjoittajan ideologia sekä ns. ”FuelFood”-raaka-aineet oltiin selitetty. Kirjan reseptien toteuttaminen on kovin tuoteriippuvaista – mihin tarvitaan mannisen proteiinipudding-jauhetta ja mihin ProMax 6-proteiinijauhetta. Kuka tietää mitkä näistä tuotteista ovat edes olemassa viiden vuoden päästä? Lisäksi listalla oli tuotteita, jotka sisältävät keinotekoisia makeitusaineita kuten aspartaamia, aseaulfaami-K:ta ja sukraloosia – en suosittelisi. Itse en myöskään halua terveydellisistä syistä käyttää kaseiiniproteiinia, ks. So long, rahka!. Minua ärsytti myös jatkuva pelkkien kananmunan valkuaisten käyttö – keltuainenhan on se kananmunan paras ja terveellisin osa! Mantelijauhonkin pitäisi olla vähärasvaista eikä tavallista… Terveellisyyden käsitys on niin subjektiivistä, että siitä on nykyään liki mahdoton väittää mitään, josta kaikki olisivat samaa mieltä. Tai ehkä ”kasviksia kannattaa syödä” on aika yleisesti hyväksytty? Suhtautumiseni terveysdebattiin käynee hyvin ilmi kirjoituksestani Hyvä, paha punainen liha?. 😉
Lisäksi kirjan mitat olivat monesti mielestäni hankalia. Esimerkiksi trooppisen muromyslin ananashillokkeeseen tuli 240 g ananasta, 120 g mangoa ja 4 tl chiansiemeniä – itse en jaksa koko ajan heilua ruokavaa’an kanssa, ja heittäisin mieluummin suuripiirteisempiä määriä, kuten puolikas mango ja reilu rkl chiansiemeniä. Samaisen reseptin mysliosassa toistui myös neljä kertaa 1,5 rkl – olisiko reseptin voinut vain yksinkertaisesti skaalata tasamittoihin? Itse en myöskään omista keittiövaakaa, enkä haluaisi sellaista tämän takia hankkiakaan… Tehosekoittimenkin pitäisi olla Vitamix… Kirjan viimeiset sivut tosin paljasivat sponsorit. 😉


Kesäkurpitsa-tuplasuklaabrownie kirjasta


Proteiinimysli kirjasta

Ensimmäisinä testasin kesäkurpitsa-tuplasuklaabrownien ja proteiinimyslin. En onnistunut seuraamana kummankaan reseptiä täysin orjallisesti, vaan päädyin soveltamaan niitä vähän paremmin itselleni sopivaksi. Olen kirjoittanut kumpaankin reseptiin minkälaisia muutoksia tein, joten voitte tarkistaa ne itsekin. 😉 Kolmantena leivoin sesonkiin sopivaa runsasproteiinista omenapiirakkaa kun jääkaapissa odotteli iso kassillinen kotimaisia omppuja. Omenapiirakka ei sitten ollutkaan ihan mieleen ja tiivisti mielestäni aika hyvin minkälaisia ongelmia kohtasin kirjan kanssa. Kirjoitin tähän kirjan alkuperäisen reseptin, ja mitä käytännössä päädyin tekemään.

OMENAPIIRAKKA – kirjan versio

Pohja:
300 g keitettyjä kikherneitä (säilyke tai itse keitetty)
2 isoa valkuaista
1 dl ProMax-6-proteiinijauhetta
4 rkl heraproteiinijauhetta, maustamaton tai vanilja
2 tl vähärasvaista kookosjauhetta
Ripaus kanelia
Ripaus kardemummaa
Ripaus suolaa
2-4 pipetillistä steviatippoja (toffee tai cola)

Päälle:
1 keskikokoinen omena (200 g)
4 tl erytritolia

Kookosöljyä vuoan voiteluun

Menin hämilleni heti kikherneiden kanssa. 300 g ei oikein ollut minkään Suomen kaupoissa tavallisen kikhernepaketin koko. Yksi löytämäni pakkaus oli 380 g (valutettuna 230) ja toinen 290 g (valutettuna 175 g). Oletin että ohjeessa tarkoitettiin valutettuja painoja, ja yhdistin nuo kaksi pakkausta, sillä en halunnut jättää epämääräistä 100 g kikhernejäämää jääkaappiin. Kikherneet olisi voinut myös keittää itse, mutta en omista ruokavaakaa, joten käytin kaupan pakkauksia joissa paino oli ilmoitettu. Kikherneet eivät kuitenkaan ottaneet oikein soseutuakseen ja jouduin lisäämään nestettä. En myöskään omista ProMax-6-proteiinijauhetta. Reseptisivulla sanottiin että sen voisi korvata kaseiini-, herne- tai yöproteiinijauheella. Kirjan alkuosan raaka-aineiden korvaustaulukossa mainittiin kuitenkin myös riisiproteiini, joka oli ainoa proteiinijauhe mitä minulla on maustamattoman heran lisäksi. Sillä siis mentiin, mutta minulle jäi vähän epäselväksi oliko se kirjailijan mielestä sopvia tähän reseptiin vai ei. Kasvaneen kikhernemäärän takia jouduin suurentamaan reseptiä vähän joka suhteessa. En jaksanut säätää valkuaisten kanssa, joten käytin kaksi kokonaista kananmunaa. Riisiproteiini ja kikherneet imivät niin paljon nestettä, että jouduin lisäämään sitä varmaan noin 2 dl. Ja edelleen mitä se vähärasvainen kookosjauhe on? Olisin käyttänyt itse ihan tavallista kookosjauhoa, mutta taikinani oli muutenkin niin paksua etten kokenut tarvitsevani sitä. Kaiken lisäksi valmiin taikinan maku ei ollut mitenkään houkutteleva taikka herkullinen – riisiproteiinia ja kikhernettä. 😛

Vinkki: Säästäkää kikherneiden suolaliemi! Siitä voi tehdä helppoa ja hyvää kotijäätelöä!


Raaka-aineiden korvaustaulukko

OMENAPIIRAKKA – minun versioni

Pohja:
400 g säilykekikherneitä (valutettu paino)
2 kananmunaa
Vettä tai muuta nestettä tarpeen mukaan (n. 1-2 dl)
1 dl riisiproteiinia
1 dl heraproteiinia
1 tl vaniljauutetta
Kanelia ja kardemummaa maun mukaan
Ripaus suolaa
Steviatippoja (esim. toffee tai karamelli) tai muuta makeutusta maun mukaan

Päälle:
3-4 kotimaista omenaa
kanelia
(Sokeria tai erytritolia)

Kookosöljyä vuoan voiteluun

Voitele leipävuoka kookosöljyllä (minulla tavallinen piirakkavuoka). Soseuta kikherneet tehosekoittimella tai sauvasekoittimella. Lisää kananmunat/valkuaiset ja proteiinijauheet, sekoita tasaiseksi massaksi. (Lisää nestettä tarvittaessa jotta massasta tulee taikinamainen). Mausta kanelila, kardemummalla ja lisää makeutusta makusi mukaan. Lisää kookosjauhoa sen verran että saat taikinan hieman paksuuntumaan (itse en käyttänyt). Kumoa taikina öljyttyyn vuokaan. Viipaloi omenat ohuiksi siivuiksi ja asettele ne limittäin taikinan päälle. Voit painaa siivuja niin että ne uppoavat hieman taikinan sisään. Ripottele omenasiivujen poäälle kanelia ja halutessasi sokeria/erytritolia (raemaista makeutusta). Paista uunissa 175 C asteessa 30-45 minuuttia. Tarkkaile piirakan kypsymistä, sillä proteiinileivonnaiset kuivuvat helposti. Tarjoile esimerkiksi vaniljalla maustetun kookoskermavaahdon kanssa.

Loppupeleissä tämäkin piirakka oli kyllä ihan syötävä. Ei se mitään superherkullista ollut, mutta ei pahaakaan. Sokkotestissä se ei kyllä menisi vieraille läpi, suosittelen ennemmin leipomaan tätä blogissa aiemmin ollutta omenapiirakkaa, joka ei maistu terveysversiolta. Pohja ei kuivunut, mutta sen suutuntuma oli silti kikherneiden ja riisiproteiinin takia hieman jauhoinen. Enemmän omenaa, sillä sitä makua saadaan. 😀 Pohja oli myös hiemna murevenainen. Kiinnostuin kuitenkin ideasta sen verran, että saatan vielä joskus kokeilla tehdä tästä kokonaan oman version.

EDIT. Tein myöhemmin reseptistä uuden yrityksen, joka toimi mielestäni paremmin – se löytyy täältä.


Aikaisemmin blogissa julkaistu omenapiirakka (gluteeniton, viljaton, maidoton, paleo, lchf)

Kaikesta kritiikistä huolimatta kirjasta löytyi kivoja ja kiinnostavia reseptejä, ja aion vielä testata ainakin muutamaa juttua (ehkä pienin muutoksin). En kuitenkaan itse näkisi tarpeellisena ostaa kyseistä kirjaa. Toivon kuitenkin lisää tämän tapaisia kirjoja voisi olla, mutta luonnollisempina ja helpommin toteutettavilla resepteillä. 😉

Muut kirjasta testatut reseptit:
Kesäkurpitsa-tuplasuklaabrownie
Proteiinimysli

Herkkuja ekstraproteiinilla Pilkettä-blogista:
Avokado-mustikka-kookossmoothie
Banaani-avokadopannukakku
Banaani-saksanpähkinäpannukakku
Kookospannari (”paras peruspannari” ei kookoksinen)
Kukkakaalipitsapohja
Mango-avokadosmoothie
Mango-kookossmoothie
Mango-mansikka-avokadosmoothie
Mansikka-inkiväärismoothie
Munaton proteiinipannari
Mustikkajuustokakku
Proteiinijäätelö
Proteiinileipäset
Pullat proteiinijauheella (laskiaspulla)
Pumpkin Pie Smoothie (kurpitsapiirakkasmoothie)

 

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Kyseinen kirja ei kolahtanut minuun ollenkaan juurikin hankalien ainesosien vuoksi, joten möin sen pois. Olikos tässä kirjassa myös viinaa käytetty aika paljon vai olikohan se joku muu kirja… mutta odottelen sun versiota omppupiirakasta!

    Edellisen postaukseen viitaten: asun itse lähellä Malmia enkä ole kuullut koko Thai-Thaista! Täytyy mennä joku päivä testaamaan, kiitti vinkistä 🙂

    • 1.1

      sanoo

      Hyvä kuulla että jollain toisella on ollut samankaltaisia fiiliksiä, mietin jo olenko minä vain hankala ihminen ja päättänyt tuomita kirjan etukäteen… :'D Veikkaan että omenapiirakkakokeilu tulee aika pian kunhan vain kotiudun täältä Saksasta – keksin tosiaan nyt että kikherneiden liemestä saa tehtyä kotijäätelöä! 😀
      http://ssiiripilketta.blogspot.de/2016/09/maidotonta-jaateloa-kikherneliemesta.html

      Hyvä että vinkistä oli jollekin iloa! 😉 Oikeasti me kyllä koitettiin käydä testaamassa lentokentän brunssi, mutta testipäivä oli sunnuntai ja brunssi on nykyään vain lauantaisin.. Vohveleita sieltä olisi kyllä saanut (myös gluteenittomia), ootko itse testannut?

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *