On se vajaatoiminta

Tämä blogi on perustettu, jotta voisin jakaa juttuja minulle iloa tuottavista asioita. Välillä kaikkien teille sattuu kuitenkin haasteita: taannoin jalat vaivasivat, umppari leikattiin ja koiran epilepsia kenkkuili. Elämässäni on kuitenkin vielä yksi pysyvä haaste, josta en ole aiemmin täällä maininnut: kilpirauhasen vajaatoiminta. Oireet iskivät pahoina 1,5 vuotta sitten. Kevät 2014 meni diagnoosia hakiessa, ja viimeisen vuoden ajan olen syönyt siihen lääkitystä. Lääkityksen aloittaminen oli kliseisesti ”life changing”, elämää muuttava, asia. Alkuvuodesta jouduin kuitenkin vaihtamaan lääkäriä, ja uusi lääkäri halusi testata hoitooni toista valmistetta. Lääkitys vaihdettiin asteittain vanhasta uuteen, ja lopulta pelkkää uutta lääkettä piti syödä samalla annoksella usean viikon ajan, jotta verikokeet kertoisivat kilpirauhashormonien tasoista luotettavasti. Tällä viikolla olin viimein verikokeissa ja lääkärissä. Tulos oli selkeä: minulla on kilpirauhasenvajaatoiminta, eikä nykyinen lääkitys ole riittävä.

Sitä rupeaa herkästi epäilemään itseään, kun kilpirauhasen toiminnalla on niin laaja vaikutus koko elimistön aineenvaihduntaan. Väsyttää, asiat eivät enää ilahduta niin kuin ennen, on vaikea jaksaa olla sosiaalinen, paino nousee – mitä jos vain nukun huonosti ja olen stressaantunut? Stressi aiheuttaa paljon vajaatoiminnan kaltaisia oireita, ja olen ollut keväällä valmistumisen ja gradun takia kovan paineen alla. Olo on ollut testatulla lääkeannoksella koko ajan vajaatoimintainen, mutta olen jatkuvasti muistuttanut itseäni että kokemilleni oireille voi olla muitakin syitä. Verikoetulokset puhuvat kuitenkin selvää kieltä: minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta. En vieläkään väitä etteikö muilla tekijöillä kuin kilpirauhasella ollut vaikutusta viimeaikaiseen olooni, mutta se on kuitenkin kiistattaosa elämääni. Nyt annostusta ruvetaan säätämään, ja oloni on hyvin helpottunut. Kauaa ei tarvitse enää sinnitellä, kohta käyn taas normaalikierroksilla. 🙂

Kommentit
  1. 2

    sanoo

    Kiitos! 🙂 Onneksi vähän matkallakin annostus auttaa sen verran, että elämä on pysynyt käynnissä eikä gradukaan jäänyt sen takia roikkumaan. 😉

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *