Mureaa karitsanpotkaa, amaronea ja tryffeleitä

Ostelen monesti raaka-aineita varastoon törmätessäni tarjouksessa oleviin tuotteisiin, ja jos niiden valmistamiseen ei juuri silloin ole aikaa, ne päätyvät pakastimeen odottamaan otollisempaa aikaa. Tällä kertaa päätin että oli aika syödä pakastimessa odottavat karitsanpotkat. Rupesin pohdiskelemaan mitenkäs ne valmistaisin, ja mieleni teki oitis punaviinissä hauduteltua lihaa. Meinasin jo lähteä klassisella, hyväksi todetulla (Karitsan paahtopaistia, rosmariiniporkkanoita ja punaviinikastiketta, Suussa sulavaa karitsaa) yrttilinjalla, mutta sitten silmiini sattui kaapissa pyörivä, kertaalleen kukkakaalisosekeiton valmistuksessa käytetty vaniljatanko. Käyttämäni vaniljatanko oli jo kertaalleen vaniljaisen kukkakaalisosekeiton valmistuksessa käytetty. Tuoksu oli edelleen vahva ja herkullinen (jos käytät ”iskemätöntä” vaniljatankoa, puolikaskin saattaa riittää). Pian olinkin päättänyt että punaviini ja karitsa saisivat tällä kertaa kaverikseen vähän erilaisia makuja.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun valmistin karitsanpotkaa. Kypsyys ja lihan mureus olivat kerrassaan mahtavia, mutta vielä jäi jotain hiottavaa. Punaviini olisi saanut maistua voimakkaammin, ja muutenkin olisin voinut maustaa vähän rohkeammin – nyt olin maustamisen kanssa ehkä hieman varovainen jättääkseni vaniljalle tilaa. Punaviinin makua voisi lisätä korvaamalla lihaliemen sillä. Ensi kerralla taidan marinoida lihoja vielä pidempään ja lisätä kardemummaa rohkeammin. Liha oli kuitenkin erittäin maukasta ja sitäkin mureampaa – veitselle ei ollut juuri käyttöä. 😉 Lisukkeeksi tein kukkakaalimuussia, mistä johtui ettei ruoka ollut sieltä värikkäimmästä päästä.

12karitsanpotka3
12masiamarone
Aterian kanssa joimme Masi Costasera Nectar Amarone Classicoa vuodelta 2009. Maku oli runsas, lämmin, hedelmäinen ja mausteinen. Maun hilloisuus tuli hieman yllättäen (mutta miellyttävänä), sillä tuoksussa en sitä erottanut. Se oli todella hyvää (parasta viiniä mitä vähään aikaan on tullut juotua), tätä joisi mieluusti useamminkin. Viini sopi hyvin punaisen lihan kanssa, ja sellaisenaan aterian jälkeen (kuten pullon takana suositeltiinki). Hinnaltaan se ei valitettavasti ihan istu opiskelijabudjettiin (hinta taisi olla laivalta ostettuna ja alennuksessa luokkaa 30 €), mutta välillä voi herkutella hyvällä omalla tunnolla. 😉 Aterian päätteeksi saimme suut makeiksi vielä kermaliköörityffeleillä, joiden resepti löytyi Peruspöperöä-blogista.

12karitsanpotka4

VANILJAISTA KARITSANPOTKAA PUNAVIINISSÄ

1 karitsanpotka per syöjä
1,5 dl punaviiniä
n. 2 dl lihalientä tai vettä
2 sipulia
Pala juuriselleriä
Pala palsternakkaa
1 iso porkkana
½-1 vaniljatanko
1 kanelitanko
1 laakerinlehti
3 vihreää kardemummankotaa
Mustapippuria
Suolaa
Voita tai oliiviöljyä

Kastike:
Lientä padasta
Juurekset padasta
n. 1 dl punaviiniä
2-3 rkl punaviinietikkaa
Mustapippuria

Ota lihat hyvissä ajoin huoneenlämpöön ennen ruoan valmistamista. Poista potkista kalvot ja ylimääräinen rasva. Voit halutessasi marinoida potkia muutaman tunnin tai vaikka yön yli. Hiero potkien pintaan suolaa ja pippuria ja siirre potkat sopivaan astiaan tai marinoimiseen sopivaan pussiin. Murskaa hieman kardemummankotia ja lisää ne, laakerinlehti, kaneli- ja vaniljatanko potkien seuraksi. Kaada päälle punaviini, sulje pussi/astia tiiviisti ja anna potkien marinoitua muutama tunti tai vaikka yön yli. Lihan voi valmistaa ilman marinointiakin, mutta suosittelen sitä. Lisää siinä tapauksessa viini ja mausteet suoraan pataan.
Nosta potkat marinadista ja kuivaa ne talouspaperilla. Säästä marinadi! Ruskista lihan pinta öljyssä tai voissa pannulla, mausta vielä hieman suolalla ja mustapippurilla. Kuori ja pilko juurekset sekä sipuli. Kuullota ne kevyesti pannulla (tarvittaessa erissä) ja siirrä ne pataan. Kaada viiniliemi pataan ja lisää lihalientä niin että juurekset peittyvät. Peitä pata kannella ja kypsennä potkia uunissa 125 ˚C asteessa vähintään kolme tuntia. Nosta lihat hetkeksi syrjään. Kaada padassa oleva liemi ja jäljellä olevat juurespalat siivilän läpi kattilaan. Nosta potkat takaisin kattilaan ja kaada siivilöity liemi muutamaa desiä lukuunottamatta takaisin pataan. Sulje padan kansi, jotta ruoka pysyy lämpimänä. Poista siivilästä mausteet (kaneli- ja vaniljatanko, kardemummat jne.). Siirrä juurekset liemitilkan kanssa kattilaan ja soseuta juurekset sauvasekoittimella. Lisää punaviini, punaviinietikka, mausta mustapippurilla ja keittele seosta hieman kasaan. Tarjoa potkat kastikkeen ja haluamasi lisukkeen kanssa.

12karitsanpotka2
Ruskistetut potkat valmiina uuniin

12karitsanpotka1
Tilanne noin tunnin muhimisen jälkeen

12kermalikooritryffeli

KERMALIKÖÖRITRYFFELIT

1 dl kermaa
200 g tummaa suklaata (väh. 70 %)
1 dl kermalikööriä (esim. Baileys)
50 g pekaanipähkinöitä
Kaakaojauhetta kuorruttamiseen

Rouhi suklaa ja siirrä se kattilaan kerman kanssa. Sulata kerma ja suklaa miedolla lämmöllä, sekoita tasaiseksi. Lisää kermalikööri ja anna alkoholin kiehahtaa pois. Nosta kattila pois liedeltä, rouhi pekaanipähkinät ja sekoita ne suklaamassan sekaan. Kaada massa kelmulla vuorattuun vuokaan ja nosta vuoka jääkaappiin jäähtymään vähintään muutamaksi tunniksi, mielellään yön yli. Leikkaa jähmettyneestä massasta haluamasi kokoisia suupaloja. Pyörittele tryffelit halutessasi vielä kaakaojauheessa. Säilytä jääkaapissa.

(function(i,s,o,g,r,a,m){i[’GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){
(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),
m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)
})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);

ga(’create’, ’UA-66125539-1’, ’auto’);
ga(’send’, ’pageview’);

Kommentit
  1. 9

    sanoo

    […] Aterian kanssa joimme erityisen hyvää punaviiniä, Pieropan della Valpolicella Amaronea (2011). Viini oli todella herkullinen, kirsikkainen, rusinainen, mausteinen, kevyen hapokas ja sopivan raikas. Tarjoilu hieman viilennettynä (n. 18 C) tuntui todella olevan sille eduksi. Maustevoin piparjuuri korosti viinin mausteisuutta, ja ruoan jälkeen juotuna viini oli taas kuin aivan uudenlaista. 🙂 Kyseinen viini oli myös luomua. Tätä ostaisimme mieluusti toistekin, mutta Alkon valikoimiin kyseinen tuote ei valitettavasti kuulu. Poikaystävä toi kyseisen pullon Italiasta, mutta sitä lähempää sitä näyttäisi saavan ainakin Systembolagetin sivujen mukaan Ruotsista. 😉 Toinen kultaisten muistojen amarone meille on Masi Costasera Nectar Amarone Classico, josta kirjoitin täällä. […]

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *