Miniloma (juomien hakureissu) Viroon ja hurmaava ravintola Salt

Viime viikolla juhlittiin Helsingissä isäni häitä, ja se tarjosi meille loistotilaisuuden lähteä pikkulomalle Viroon. Matkan alkuperäinen tarkoitus oli hakea hieman juhlajuomia valmistujaisiani varten, mutta saimme siitä samalla yhden yön miniloman Tallinnaan. Löysimme mielestäni todella hyvän tarjouksen reissulle Ikaalisten matkatoimiston kautta: laivamatka+1 yö hotellissa 27 €. 😀 Hotelli oli Tallinn Seaport Hotel, joka on aivan sataman tuntumassa. Se sopi meille hyvin, sillä jätimme auton kotiin ja kuljetimme ostoksemme omin voimin matkalaukuissa – lyhyet välimatkat olivat siis vain plussaa. Hotelli oli itsessäänkin varsin ok. Siisti, ilmastoitu ja aamiaisbuffetkin kuului hintaan! 😀 Laivan aamiaisbuffasta ei sen sijaan jäänyt syksyisellä Tallinnan matkallani mitään erikoista kuvaa ja hintakin oli 14 € per henki, joten me pakkasimme mukaan oman loistoaamiaisen. 😉

03viro1Oma aamiainen laivalla: grillibroileria, juustosiivuja, pähkinöitä ja kirsikkatomaatteja

03viro10Hotelliaamiaisella munakasta, nakkeja, leikkeleitä ja kasviksia

Lähdimme Tallinnaan lauantaiaamuna 8.30 laivalla, veimme laukun hotellille ja lähdimme liikenteeseen. Tämä loma oli hyvin ”go with the flow” – etukäteen ei suunniteltu oikeastaan kuin että juhlajuomat piti ostaa, ja illaksi varasin ravintolaan pöydän. Muuten asiat saivat soljua omalla painollaan. Ensiksi kiertelimme hieman Viru keskuksen ympäristön vaatekaupoissa,ja kumpikin sai laajennettua hieman perusvaatevarastoaan. Samalla alueella pyörin viimeksikin kun olin Tallinnassa. Silloin shoppailin äidin kanssa, ja kävimme syömässä Viru keskuksen Amarillossa. Tällä kertaa lounastimme aivan vieressä sijaitsevan Foorum kauppakeskuksen Bistro Bonapartessa (Narva mnt. 5). Sillä oli houkutteleva menu, ja huomattavasti edullisemmat hinnat! Minä söin paistettua ankkaa ja kasviksia, ja mies otti ankka- ja villisikaleikkeitä punaviinikastikkeen ja perunamuusin kera. Annoksilla oli hintaa yhteensä 18 €. Annokset olivat maukkaita ja niissä oltiin käytetty tuoreita kasviksia. Tarjoilija oli hyvin ystävällinen nuori nainen, joka puhui hyvoin englantia ja vastaili kysymyksiimme. Annokseeni kuulunut punaviini-appelsiinikastike olisi sisältänyt gluteenia, mutta sain annokseni gluteenittomana ilman sitä. Viimeksi päädyimme Amarilloon, kun emme shoppailun uuvuttamina löytäneet sen lisäksi muuta kuin kahviloita. Bonapartea ei bongaa kadulta vahingossa, joten se kannattaa pistää mieleen. 😉

03viro2Bistro Bonaparten paistettua ankkaa ja kasviksia

Shoppailun ja syömisen jälkeen kiertelimme vanhassa kaupungissa. Porukkaa oli aurinkoisena päivänä liikkeellä paljon, ja juuri alkaneet Tallinna-päivätkin vetivät varmaan lisää väkeä liikkeelle. Askelia tuli lauantaina otettua melkoisesti, n. 18 000 mikä vastaa minulla noin 15 kilometrin tallustamista. Eipä siis ihme että mielemme teki hotellille päiväunille vielä ennen illallista. Kun edellisellä viikolla rupesin vähän googlailemaan mitä Tallinnassa voisi tehdä ostosten lisäksi, törmäsin aika nopeasti kehuihin ravintola Saltista (Vase 14). Varasin pöydän viikkoa ennen, mikä osoittautuikin tarpeelliseksi liikkeeksi, sillä 28-paikkainen pikkuravintola oli aivan täynnä kyseisenä lauantai-iltana kun sinne menimme. Salt sijaitsee hieman syrjässä keskellä lähiötä, mutta ihan kävelymatkan päässä kesksutasta ja vanhasta kaupungista. Uskoni meinasi melkein loppua kesken kun tallustimme kartan kanssa keskellä hiljaisia katuja, mutta kyllä se ravintola sieltä löytyi. 😉

03viro3Ravintola Salt

Alkupalalista oli hyvin houkutteleva, mutta vuohenjuustosalaatti paahdetulla punajuurella, mansikoilla ja raparperivaahdolla oli meille se mielenkiintoisin, sillä kumpikin halusi tilata juuri sen. Sen lisäksi listalta löytyi ostereita kappalehintaan. Emme olleet kumpikaan maistaneet niitä aiemmin, joten pakkohan sitä oli kokeilla. Ystävällinen henkilökunta neuvoi meitä miten päästä alkuun, mutta vaikka sanottiinkin ettei osteria kannattaisi juuri pureskella, niin oli se vaan niin iso että pakko sitä oli vähän pilkkoa suussa. Homma meni ihan hyvin, eikä kumpikaan kipannut osteria syliinsä. 😉 Maku oli suolainen ja sitruunainen, ei liian ”merimäinen”. Ei näihin heti mitään himoa syntynyt, mutta kyllä näitä voi silloin tällöin syödä. Oikeastaan meidän olisi varmaan kannattanut tilata kaksi osteria per naama, sillä nyt keskityimme sen ainokaisen kohdalla niin paljon siihen että kai saamme sen alas, että maistelu pääsi vähän unohtumaan. 😛 Ensi kerralla sitten! 😀 Vuohenjuustosalaatti oli todella kiva, monipuolinen annos. Raparperivaahto oltiin uskallettu jättää rohkean kirpeäksi, eikä raparperiä oltu pehmennetty liikaa. Vuohenjuusto, raparperi, punajuuri ja pinjansiemenet loivat hienoja makuyhdistelmiä.

03viro5Elämämme ensimmäiset osterit

03viro9Vuohenjuustosalaatti paahdetulla punajuurella, mansikoilla ja raparperivaahdolla

Pääruoista löytyi mustekalaa, jota minun oli tietty pakko saada. Olen tottunut että mustekala on parhaimmillaan Etelässä ja hyvin tuoreena, ja olin vähän epäileväinen miten laadukasta mustekalaa Virossa saisi. Ennakkoluulot olivat turhia, näin pehmeää mustekalaa olen saanut kerran aikaisemmin, ja se oli sellainen juuri merestä suoraan lautaselle-tapaus. Mustekala sai poikaystävältäkin kehuja. Lisukkeetkin olivat monipuoliset ja maukkaat, eli kertakaikkisen mainio annos – olin hyvin tyytyväinen valintaani. 🙂 Mies tilasi vasikan maksaa mausteisella mustikka-jälkiruokaviinikastikkeella ja parmesaanimajoneesilla. Sekin jätettiin tällä kertaa leivittämättä siltä varalta minäkin haluaisin maistaa – ja halusinhan minä. 😉 Maksa oli hyvin pehmeäää eikä maistunut voimakkaasti maksalta. Sitä oli myös reilusti! Lisukkeet olivat erinomaiset ja tekivät annoksesta monipuolisen. Parmesaanimajoneesia olisi voinut olla hieman enemmänkin. Melkein olisi annoskateus voinut iskeä, jos mustekalani ei olisi ollut niin hyvää. 😉

03viro6Mustekala selleri-mustepyreellä ja fenkolilla

03viro7Vasikanmaksa mustikoilla, jälkiruokaviinikastikkeella ja parmesaanimajoneesilla

Jälkiruokalistalta meitä kumpaakin puhutteli suklaaganache creme anglais’lla ja passionilla, mutta kirpeiden makujen ystävänä päädyin kuitenkin tilaamaan sitruunamoussen mangolla. Hyvin ilmavan sitruunamoussen alta paljastui mangoa, mustikka(?)jäätelöä ja pistaasikastiketta, ja sen päällä oli valkosuklaata. Yhdistelmä kuullostaa minun mieltymyksiini ihanalta, mutta illan aiempien annoksien jälkeen tämän toteutus tuntui vähän pliisulta. Sitruuna ja pistaasi olisivat voineet maistua enemmän, nyt annos sai potkua lähinnä valkosuklaasta. Hyvä annos se kuitenkin oli. Poikaystävän suklaaganache vei kuitenkin voiton. Ganache oli ihanan tummaa, ja ganachepallerot oli kuorrutettu ytyä tuovilla kaakaonibseillä. Annoksen marjat ja mustikkajäätelö sopivat suklaan kanssa hyvin. Poikaystävä oli hyvin tyytyväinen, ja olisi se minullekin maistunut. Saltista jäi kaiken kaikkiaan hyvin positiivinen fiilis. Henkilökunta oli ystävällistä ja avuliasta, ja heiltä riitti aikaa keskustelemaan ruoista ja viineistä, vaikka kiirettä varmastikin riitti ravintolan ollessa täynnä. Ravintolan tunnelma oli myös kivan rento, eikä täällä todellakaan tarvitse varautua fine dining-pönöttämiseen. Mitään salaisia keskusteluita tänne on turha tulla käymään, sillä me emme selvästikään olleet ainoat suomalaiset, joiden korviin kehut Saltista olivat kantautuneet… Muistakaa varata pöytä! 😉

03viro8Sitruunamousse mangolla

03viro4Suklaaganachea, creme anglais’ta ja passionhedelmää

Illan päätteeksi päädyimme vielä vanhassa kaupungissa sijaitsevaan Kohvik Must Puudeliin (Müürivahe 20), joka on päivällä kahvila, illalla baari. Sen vitriinissä olisi ollut mm. minua kovasti puhutellutta pistaasijuustokakkua, joka olisi varmasti ollut kiva kevennys kaupunkikiertelylle keskellä päivää. Tällä kertaa tyydyimme kuitenkin viiniin ja olueen. Must Puudelin tilat ovat melko sokkeloiset ja siellä on monta pientä huonetta pöytineen. Sinne onkin ehkä parasta mennä kaksin tai pienessä porukassa, joka mahtuu yhden pöydän ympärille. Paikka oli lauantai-iltana hyvin suosittu ja pöydän sai tuurilla.

Reissu oli niin mukava, että rupesin ihmettelemään miksei Virossa tule käytyä useammin…

Lisää reissujuttuja löytyy Matkustaminen-hakemistosta. 😉

Ei kommentteja.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *