Leikkauksesta parantuminen, osa 3: Liikuntastoppi ja neljä seinää

Olen käsitellyt leikkauksesta paranemisen tiimoilta jo antibiootit, probiootit ja lisäravinteet, sekä millä ruoalla olo parani reseptin kera. Nyt on vuorossa kolmas osa paranemistarinaani, ja se käsittelee enemmän henkistä puolta ja ajankäyttöä. Ei hätää, tämän kirjoituksen jälkeen Pilkettä palaa taas normaalikuvioihin. 😉

Terveisiä sairaalasta
Osa 1: Antibiootit, probiootit ja lisäravinteet
Osa 2: Toipilaan ruokapäiviä ja parantava puuro

Osa 3: Liikuntastoppi ja neljä seinää

Olen normaalisti aktiiviliikkuja ja treenaan yleensä neljänä päivänä viikossa. Olen muutenkin jatkuvasti liikkeellä ja kävelen paljon. Olin ladannut puhelimeeni kävelyä, juoksua ja pyöräilyä mittaavan Moves-mobiilisovelluksen  (aikasta hauska app muuten ;)) muutama viikko ennen leikkausta. Edeltävien kahden viikkon liikuntamäärät olivat n. 20 000 askelta ja 12,5 km pyöräilyä, sen jälkeen 24 200 askelta ja 1,1 km pyöräilyä (ja koira oli tuona aikana kaiken lisäksi muualla hoidossa). Ja ne jumppatunnit päälle.

Mitä sitten jos moinen stoppaa seinään? Turhautumista ja itkupotkuraivareita? Ensimmäinen viikko oli itse asiassa yllättävän helppo. Olin yksinkertaisesti niin kipeä ja leikkaushaavat kiristivät sen verran, että ei olisi tullut mieleenkään ruveta yrittämään edes puolia normaaliaskareista. ”Liikunnalliset” saavutukset mitattiin aivan eri sarjassa. Oli mahtavaa kun sängystä ylöspääsy nopeutui, ja olin innoissani kun pystyin taas seisomaan suorassa (alkuviikon kyyristelin etukumarassa kun vatsa ei antanut myöten nousta pystymmäs). Tiskikoneen tyhjentäminenkin oli jo uusi aluevaltaus. Oli ihana päästä vähän tuulettumaan kun poikaystäväni ajoi minut apteekkiin. Myöhemmin tein jo itse hyvin hitaan kävelyreissun 100 metrin päähän lähikauppaan ja sunnuntaina kävin äänestämässä Eurovaaleissakin. Ensimmäisen kerran näin liikunta-aiheisen unen ensimmäisen viikon loppupuolella. Olin menossa ensimmäistä kertaa jumppatunnille jännittynein mielin, vaihdoin toiveikkaana jumppavaatteisiin ja salin ovella jänistin, koska olkapääni tuntui vielä kipeältä (sain siis kortisonipiikin olkapäähäni umpisuolta edeltäneellä viikolla). Pöh. Leikkauksen jälkeisellä viikolla askelia tuli 6000, eli viikon liikuntamäärät jäivät n. 16 100 askelta ja 6,8 pyöräilykilometriä vajaiksi niistä jumpista puhumattakaan.

30osa3.1
Kauppareissulla sain huomata tuomienkin jo kukkivan

Paneutumisestani probiootti- ja lisäravinneaiheiseen-kirjoitukseeni saattaa myös aistia että olen kaivannut jotain älyllistäkin haastetta. Kykenemättömyys energian käyttöön liikunnassa saattaa aiheuttaa tällaisia seurauksia. 😉 Olen tiennyt Helsinki Paleon podcasteista jo pitkään, ja olen kuunnellut niistä aiemmin aina silloin tällöin minua erityisesti kiinnostaneita pätkiä, mutta sairaalassa aloin niiden systemaattisen läpikuuntelemisen alusta asti. Niissä Suomen paleokentällä tunnetut Jaakko Savolahti ja lääkäri Olli Sovijärvi (kts. So long, rahka!) ruotivat heille lähetettyjä paleo- ja terveysaiheisia kysymyksiä. Podcastit ovat aihepiiristään huolimatta leppoisaa ja viihdyttävää kuunneltavaa (ja minulla on tietty opintotaustani moisen kuuntelemiseen ja tiedon sulattamiseen). Yksi podcast kestää aina noin tunnin, ja se sopi oikein hyvin päivälevoilleni. Myös Jaakko Savolahden ja Hanna-Kaisa Ranisen Paleoradiota on tullut kuunneltua. Suosittelen kumpaisiakin podcasteja lämpimästi. 🙂 Niitä pääsee kuuntelemaan ilmaiseksi Soundcloudissa linkkejä klikkailemalla. Soundcloudista on myös ilmainen mobiilisovellus. 😉

300sa3.3

Ruokaakin tuli kokattua niissä määrin mitä kilttiäkin kiltimpi poikaystävä jaksoi kaupasta minulle kantaa. Hapankaalia! Kookospähkinä! Paraapähkinöitä! Sitruunaa! Sitä tietyn merkkistä kookosmaitoa ja kananmunia! Lihaa! Todella onnistuneen routapaistikokeilun lopputulosta mutustaessaan taisi hänkin kyllä kokea saaneensa jotain vaivan palkkaa. Sairasloman parasta kokkausantia oli myös parantava kookospuuro, sekä sämpylät, joiden resepti tullee blogiin pian. 😉
Sairaslomalainen ajautuu myös helposti penkkiurheilun pariin, jos käynnissä sattuu olemaan jotain sellaista kuten esimerkiksi jääkiekon MM-kisat. Sekin voi tosin vaatia toipilaalta yllättäviä suorituksia ja rajojen hakemista. Esimerkiksi tiistaina kaikki meinasi mennä pahasti pieleen. Suomi-Kazakstan-jääkiekko-ottelu alkoi 17.00, ja minä havahduin päivälevoltani sängystä kellon näyttäessä 16.59. Sängystä nouseminen ei ole leikkaushaavoilla helppoa hommaa, ja kiireessä se on vielä vaikeampaa. Pääsin ylös vasta neljännellä yrityksellä. Lisäksi minun pitää aina antaa olon tasaantua vähän aikaa asentomuutoksen jälkeen ennen kuin lähden liikkeelle. Kun sain TV:n päälle erää oli enää reilu kuusi minuuttia jäljellä ja ensimmäinen maali oli tehty – onneksi tekijänä oli sentään Suomi. Kun tärkein asia (eli TV:n päälle pistäminen) oli tehty, könkkäsin vessaan, ja kuinkas ollakkaan Kazakstan tasoitti sillä aikaa. 2-1 johtomaalin Kazakstan teki kun olin jo television ääressä, mutta se ei paljoa lohduttanut. Onneksi ottelun loppulukemat eivät jääneet tähän, maaleja tehtiin kummankin osapuolen toimesta vielä seuraavissakin erissä ja peli pysyi kiinnostavana  aivan viime minuuteille asti. Ja lopulta se Suomi vielä voittikin (vaikkei olisi ehkä ansainnutkaan). Huonosti alkaneet kisat olivat saaneet minut jo varautumaan Suomen putoamiseen, mutta tiistaina saatiin iloita kun 30osa3.2Sveitsi voitti Latvian päästäen Suomen samalla jatkoon. Puoliälierissä vastaan tuli Kanada, jolle Suomi hävisi aiemmin keväällä olympialaisissa, joten en odotellut liikoja, mutta tiesin saavani taas pari tuntia kulumaan TV:n ääressä. Kun Suomi pelasi torstaina välierissä Kanadaa vastaan, pystyin jo nostamaan jalat koukkuun sohvan reunalle. 😉 Finaalia pääsin jo  katsomaan lähikuppilaan, mutta juomaksi valitsin vichyä ja kotiin hipsin heti matsin jälkeen. Kisat jatkuivat juuri sopivasti sen ensimmäisen sairasviikkoni ajan, sen jälkeen liikuntakyky alkoi olla jo sen verran hyvä että kotona pystyi taas tekemään vähän muutakin kuin katsomaan TV:tä. 🙂

Nyt kun toipuminen on ruodittu perinpohjaisesti ja monelta kantilta, voi blogikin taas keskittyä muihin asioihin. 😉 Haaveilen kovasti, että ensi viikolla uskaltisin/pääsisin kokeilemaan jotain liikuntaa, mutta nyt mennään ihan olon mukaan ja pidetään järki päässä.

(function(i,s,o,g,r,a,m){i[’GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){
(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),
m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)
})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);

ga(’create’, ’UA-66125539-1’, ’auto’);
ga(’send’, ’pageview’);

Kommentit
  1. 4

    Hanna sanoo

    Hyviä kirjoituksia ja aion hyödyntää näitä, kun itse olen menossa vatsan muotoiluleikkaukseen kuukauden päästä :).

  2. 5

    sanoo

    Kiva kuulla että kirjoituksistani oli hyötyä. 🙂 Itse tosiaan koin parantumisen ainakin edenneen hyvin ja pääsin taas pian nauttimaan normaalista olosta ja touhuamaan niin kuin halusin.
    Tsemppiä leikkaukseen! 🙂

  3. 6

    Hanna sanoo

    Eniten mua melkeen ahdistaa just ne henkiset asiat leikkauksen jälkeen kuin se kipu. Itse treenaan 5 kertaa viikossa kuntosalia (kovaa treeniä maximeilla) ja päälle vielä aerobisia, joten joku 4 viikon treenitauko kuulostaa sellaselle, että aivot ei kestä ;).

    Syön kuitenkin mielestäni terveellisesti ja nyt olen yrittänyt miettiä, että miten sitten toipumisen aikana ettei lihakset kuitenkaan häviäisi ja etenkään tilalle tulisi läskiä ;).

    Itsellä taustalla siis päälle 30kg laihdutus 5v sitten ja vaikka nyt olen jo pidempään harrastanut liikuntaa aktiivisesti, niin tuo nahka ei enää tällä ikää taida lähteä. Lähinnä siis esteettisistä syistä leikkautan tuon makkaran edestä pois josko sitten saisi uutta intoa treenaamiseenkin. Nyt ei ole hireät motivaatiot vatsalihaksien treenaamiselle, kun ei ne tuolta kuitenkaan näy ;).

    Omega-3 käskettiin välttää ennen leikkausta ja samoin käski lopettaa kaikki luontaistuotteet, mutta mietin tässä miten on tuon MSM kanssa koska senhän pitäisi juurikin auttaa sitten korjaamaan paikkoja?

  4. 7

    sanoo

    Ah, ymmärrän. Liikuntakielto minuakin nyppi, etenkin kun olen viimeisen vuoden ajan saanut muutoin-kin kärsiä treenirajoitteista (ensiksi polvi, sitten olkapää). Toisaalta olin sen ansiosta päässyt jo pahim-man yli henkisellä puolella ja osasin asennoitua siihen liikuntakieltoon. Loppupeleissä treenikielto tekee itseasiassa varmasti hyvää – uskon että treeni lähtee sen jälkeen sellaisella ilolla ja energialla että ok-sat pois. Liikkumattomuutta en kuitenkaan kannata, vaan mielestäni omaa liikkuvuutta on hyvä lähteä lempeästi kasvattamaan sitä mukaa kuin paraneminen suinkin sallii. Juu aluksi se on sitä kävelyä, mut-ta ihan sama. Asennoiduin että se on nyt sitä treeniä, joka vie kohti paranemista ja jonka ansiosta pää-sen ”oikeiden” lajien pariin nopeammin. Ja sitten kun halusin haastetta niin kävelin portaita. 😉 Olin in-noissani kun sain ensimmäisen kerran tiskikoneen tyhjennettyä ja pystyin kurottamaan tavaroita ylähyl-lyltä ilman että vatsa pisti vastaan. Omasta kodistakin voi siis tehdä haastavan esteradan. 😉

    En tiedä miten asia on sinun kohdallasi, mutta laihduttamisen jälkeen sitä monesti pelkää painon tule-van takaisin, ja se saattaa saada huhkimaan salille liian aikaisin. Sitä kannattaa kuitenkin välttää. Kun kropan on antanut kunnolla parantua, niin ei tule mitään ikäviä ekstrakremppoja siitä ettei ole antanut kehon parantua kunnolla. Hyviä sapuskoita nälän mukaan. Itse tuossa kakkososassa tosiaan kirjoitin, että ruokahalu palasi ensimmäisen viikon jälkeen normaalille tasolle (mikä on aika paljon ;)) levosta huolimatta. Keskityin kuitenkin hyvään laatuun ja pyrin tarjoamaan kropalle mahdollisimman paljon raaka-aineita itsensä korjaamiseen. Nälässä kituuttaminen ei varmasti auta paranemista. Itselläni meni pitkälti paleosti (kuten osa 2 kertoo, mitä nyt pari lasia piimää lisäksi), riittävästi proteiineja ja rasvaa. Loppupeleissä painoni vain putosi liikuntakiellon aikana vaikken vähentänyt syömisiä. 😛 Ehkä kropan ei tarvinnut enää pitää niin hanakasti ravinnosta kiinni kun ei ollut niin suurta kulutusta?

    Omega-3:n uskoisin liittyvän verenvuototaipumukseen, jota omega-3 kai kasvattaa. Luontaistuotteilla ja lääkkeillä voi tietty olla jotain ennalta-arvaamattomia cocktail-vaikutuksia, joiden kanssa en lähtisi ris-keeraamaan. Ei monista varmastikaan haittaa olisi, mutta yhteisvaikutuksia on vaikea ennustaa. Leik-kauksen jälkeen iskisin kyllä MSM:n heti kehään, ja luulientä suosittelen erittäin lämpimästi. 🙂

    Minulla on muuten valmiina kirjoitettuna yksi postaus MSM:stä julkaisua odottamassa, sinun innoitta-manasi pitäneekin julkaista se varmaan jo huomenna, vinkvink. 😉

  5. 8

    sanoo

    […] nivelvaivoista ja terveydestä: Salsaa ja SIGG Leikkauksesta toipuminen, osa 3: Liikuntastoppi ja neljä seinää Leikkauksesta toipuminen, osa 2: Toipilaan ruokapäiviä ja parantava puuro Leikkauksesta […]

  6. 9

    Hanna sanoo

    Kokemusta on juurikin tuota liian aikaisin aloittamisesta ja suurimmaksi osaksi juurikin sen takia, että pelkäsin liian pitkän tauon sekä tappavan motivaationi että tietenkin lihottavan. Angiina oli pari kertaa putkeen (3 päivää ensimmäisen kuurin loputtua uusi päälle) ja sitten piti treenata vielä antibioottikuurin aikana. Tosin kysyin ihan lääkäriltä koska voin aloittaa treenaamisen ja sanoin, muutama päivä kuumeen laskun jälkeen ja tämä vastaus kyllä tuntui omasta mielestäni oudolle. Joka tapauksessa tuloksena molepiin lonkkiin lonkkapussintulehdus tai vastaava ja edelleenkään en antanut kropalle aikaa palautua, vaan tein sitten kaikkea muuta mihin ei lonkkia tarvinut vääntää..huoh 🙁

    Tämä kaikki kostautui sitten vihdoin ehkä kuukauden päästä ylikuntona eli treenatessa ei ollu voimia ja koko ajan ihan älytön väsy vaikka olin nukkunut kunnon yöunet jne. Todennäköisesti osaksi syynä myös puutteellinen tai pikemminkin riittämätön ravinto. Tämän jälkeen sitten vihdoinkin rupesin kuuntelemaan kroppaani ja pitämään kunnon lepopäiviä sekä syömään riittävästi. Tähän asti yritin pitää rasvaprosenttia alhaalla sekä kasvattamaan lihasmassaa ja aika hankalaahan se oli ;).

    Otinkin tuolta osasta 2 talteen hyvälle vaikuttavia reseptejä. Saa isäntä kokkailla mulle sitte leikkauksen jälkeen. Ite voin sitä ennen ;). Oma ravinto on varmaan ihan ok terveellisyyttä ajatellen, mutta kiva saada vähän vaihtelua. Maitoa en enää juurikaan käytä muuta kun kahviin, mutta kerran kokeilin kookosmaitoa kun normaali oli loppu ja se oli itse asiassa ihan hyvää. Rahka ja raejuusto ovat sitten sellaisia, että pitäisi löytää joku hyvä vaihtoehto. Niitä tulee syötyä päivittäin. Vehnää en käytä oikeastaan ollenkaan. Nyt kun olen jättänyt pois niin olen huomannut, että olo on paljon parempi. Joskus kun on pakko 😉 syödä äidin korvapuusti, niin maha kyllä kertoo aaltoilevalla kivulla illalla. Epäilen, että minulla on ärtynyt paksusuoli. Ruisleipä on sitten sellainen pahe mistä on vaikea päästä eroon, mutta ei aiheuta mahaoireita. Päivittäin tulee syötyä pari viipaletta luomujälkiuunileipää. Päälle sitten juustoa (voiko edes juustoksi kutsua noita kevytaamupalaläpysköjä ;)), kurkkua, sipulia ja salaattisekoitusta, jossa pinaattia jne. Perunaa en syö juurikaan (en muisia koska viimeksi olen ostanut edes). Sen sijaan käytän päivittäin porkkanaa, keräkaalia, kukkakaalia jne. Lisäksi sitten lihana lähinnä vain luomunautaa ja jonkin verran kalaa.

    Kanamunista olen aika lailla luopunut myös ihan eettisistä syistä. Kun löydän jonkun lähikanalan tai yleensä kanalan, jossa tuotetaan munia eettisesti niin sitten palaan käyttämään. Myöskään broileria ja sikaa en syö eettisistä syistä.

    Maidosta vielä sen verran, että vaihdoin jo aikoja sitte luomumaitoon ja silloinkin huomasin, notta maha voi paljon paremmin. Oletan, notta johtuu homogenoimattomuudesta. Nyt en tosiaan enää käytä juomana, mutta aikoinaan tuli kulutettua jopa useampi litra päivässä.

    Heraproteiinia tulee käytettyä myös päivittäin treenien jälkeen palkkarissa, mutta siitäkin olen yrittänyt etsiä parempia vaihtoehtoja. Tilasinkin eilen Pulsin jauhetta 5kg. Ainakin hinta on iso jos ei muuta ;). Verkkokaupoissa kilohinta huitelee n. 70€ paikkeilla, mutta suoraan valmistajalta sai selkeästi huokeammin (95€/5kg + 24€ toimituskulut) http://www.pulsin.co.uk/pulsin-protein-powders/whey-protein-isolate.

    Sitten tulee käytettyä superfoodeja säännöllisen epäsäännöllisesti. Virherjauheita, MSM ja tietenkin raakakaakao ;). Raakasuklaata on varmaan jatkuvasti kaapissa ;).

    Teen myös jonkin verran ihan kasvisruokia kuten esim. linssimuhennosta jossa myös kikherneitä. Hampunsiemeniä löytyy myös sekä hamppu- ja kookosöljyä.

    Tulipas pitkä sepostus ja osaksi vähän ohi aiheenkin…pahoittelen 😀

  7. 10

    sanoo

    Katsotaan onnistunko vastaamaan samalla mitalla. 😀

    No kuullostaa että sinulla onkin sitten omaa kokemusta ihan olan takaa. Sitäkin suuremmalla syyllä koita välttää se liian aikaisin aloittamisen sudenkuoppa. Kotona touhuaminen oli minulle oikeasti yllät-tävän tehokasta harjoittelua. En usko että motivaatio katoaa kuukaudessakaan – sittenhän sinulla on se uusi hieno maha treenattavana ja energiaa mitä käyttää. 😉 Sairasloma-aikana en stressaisi turhaan kehonkoostumusta, sen jälkeen on huomattavasti parempi aika moiseen (vaikkei siitä tietenkään muu-tenkaan ole hyvä stressata ;)) Ja muutenkin, jos liikunta rupeaa menemään pakon puolelle ja hallitse-maan elämää, ei sekään ole hyvä. Hienoa että olet ruvennut kuuntelemaan kehosi rasitustasoja ja an-tamaan tilaa levolle. 🙂

    Munat olisivat kyllä erinomaista ravintoa, itseltäni puuttuisi suuri pala jos niitä ei olisi käytössä. :/ Olisiko luomumunista vaihtoehdoksi tai toimisiko lähellä ruokapiiriä, jonka kautta saisi tilattua? En tiedä leipoo-ko äitisi munatonta pullaa vai teetkö siinä munien välttelystä poikkeuksen, mutta itse olen saanut kane-lipullamuffinsseista erinomaisen korvapuustien korvikkeen. 😉
    http://ssiiri.wordpress.com/2013/07/06/kuka-kaipaa-kanelipullaa/

    Jos epäilee minkään sortin tulehdusta niin jättäisin kyllä viljan ja etenkin kaiken gluteenin pois vaikka ruisleipä ei oireita tuntuisi aiheuttavankaan. Gluteenista ei varmastikaan ole kenellekään mitään hyö-tyä, ja sen jäljet näkyvät suolistossa kuukausia, jopa yli vuoden.
    Aiheesta lisää:
    http://ollisintegrallife.com/2012/11/15/autoimmuunisairaudet-ja-patofysiologiset-mekanismit-hoito-ravinnolla-seka-stressinhallinnalla/

    Itse söin myös ennen paljon rahkaa ja raejuustoa. Keväällä lähdin kuitenkin tavoittelemaan parempaa oloa ja päätin korvata ne heraproteiinillä, sillä maidon kaseiini ruokkii tulehdusta elimistössä. Viimeinen rahkapurkki meni pääsiäisenä, ja sen jälkeen on oltu ilman. Hyvin on tullut pärjättyä. 🙂 Vielä parempi olisi tietty syödä ihan ”oikeaa” ruokaa, mutta grass-fed heraisolaatti ainakin kuullostaa ihan varteen otettavalta vaihtoehdolta. 🙂
    Kirjoitin aiheesta enemmän postauksissani:
    So long, rahka!
    http://ssiiri.wordpress.com/2014/04/23/heraproteiinivalmisteet-ja-niiden-tilaaminen-netista/
    Heraproteiinivalmisteet ja niiden tilaaminen netistä
    Olli Sovijärvi on kirjoittanut myös maitoaiheesta mielestäni hyvän kirjoituksen: http://ollisintegrallife.com/2012/07/24/maitotuotteiden-laatuerot-seka-maidon-aiheuttamat-terveydelliset-ongelmat-analyysi-evolutionaarisesta-nakokulmasta/

    Nuo palkokasvit (linssit, kikherneet) saattavat muuten myös ruokkia suoliston tulehdustilaa. Aiheesta puhutaan paljon Helsinki Paleon podcasteissa, ja itse olen saanut niistä ainakin paljon ajattelunaihetta. Sieltä suunnalta tulisi oitis kielto viljoille, maitotuotteille ja palkokasveille, jos mitään tulehdusta epäil-lään, mutta saat itse päättää kiinnostaako ottaa tarkemmin selvää. 😉
    https://soundcloud.com/helsinki-paleo

  8. 11

    Hanna sanoo

    Luomumunia olen käytännytkin vuosia, mutta jätin ne tässä alkukesästä pois ihan sen takia, kun mun mielestä niidenkään olot ei ole kovin hyvät. Oli mulle iso paikka kun kuitenkin päivittäin käytin. Äidin pullissa on kyllä munia, mutta luomuna ja kyllähän satunnaisesti muutenkin tulee munasta nautittua ;).

    Hetkellisesti pääsinkin tosta jälkiuunileivästä eroon, mutta nyt se on tullu takas kummittelemaan. Suunnitteilla onkin, että nyt samassa yhteydessä kun muokkaan kroppaa rajummin niin pistän taas ruokavaliotakin uusiksi. Hyvän ruisleivänkorvikkeen löysin tästä, mutta nyt en ole hetkeen tehnyt. Jospa alottaisin jälleen: http://luolalaboratorio.com/2013/05/22/aamuleipa/
    Vai onko tuossa jotain jota ei kannattaisi syödä?

    Aamuisin tulee syötyä myös kulhollinen kaurapuuroa puolukkarouheella höystettynä.

    Nyt kun tilasin tuon 5kg proteiinipaketin, niin voisin yrittää korvata rahkaa + raejuustoa sillä. Alkutalvesta tapasinkin tehdä töihin mukaan aina smoothien, jossa avokadoa, banaania, marjoja ja proteiinijauhetta, mutta sitten se jäi. Menin hyvin ihan lounaasta. Tosin muistan lukeneeni, että avokadokin olisi vähän huono, jos on ärtynyt paksusuoli. Samoin kaikki kaalit ja sipulit, mutta näitäkin kyllä syön päivittäin. Toisaalta se kai taitaa olla niinkin, että oletuksena ei kannata ruveta välttämään mitään vaan ihan kokeilemalla etsiä ne ruoat, jotka itselle sopii ja mitä kannattaa välttää.

    Viime vuonna oli pariinkin otteeseen n. 1kk lihattomalla ruokavaliolla ja silloin tarttui tuo linssi-kikhernemuhennos ruokavalioon. Muissa en kylä ole paljoa käyttänyt. Olen loppupelissä aika huono kokeilemaan täysin uusia asioita, ja kasvisruokia pitäis ja haluaisin opetella tekemään paremmin. Menee äkkiää perus salaattilinjalle.

  9. 12

    sanoo

    Kaurassa ei ole gluteenia, mutta siitä löytyy myöskin muita antiravinteitajotka estävät ravinteiden imey-tymistä ja ärsyttävät elimistöä. Viljan proteiinit ovat myös hankalia pilkottavia ruoansulatukselle:
    Lisää aiheesta:
    http://monkeyfood.net/2010/10/28/miksi-vilja-ei-sovi-ihmiselle/

    Luolalaboratorion aamuleipää söisin itsekin, ja minunkin blogistani löytyy melko laaja Leivät ja leivon-naiset-reseptihakemisto. 😉 Suosituimpia reseptejä lienevät siemennäkkäri (munaton) ja paahtoleivät. Ei ole todellakaan tullut viljoja ikävä!
    http://ssiiri.wordpress.com/reseptihakemisto/leivat-ja-leivonnaiset/
    http://ssiiri.wordpress.com/2013/02/15/siemennakkari/
    http://ssiiri.wordpress.com/2013/03/28/kunnon-paahtoleipaa/
    http://ssiiri.wordpress.com/2013/12/11/helppo-vaalea-paahtoleipa-viljaton/

    Kasvisruoka on minulle hyvin tuttua, sillä perheessäni on aina syöty hyvin kasvispainotteisesti. Äiti oli pitkään kasvissyöjä, tosiaan nykyään kasvispainotteinen sekasyöjä ja sisko on edelleen kasvissyöjä. Olen siis itse kasvanut pitkälti kasviproteiineilla, mutta täytyy kyllä sanoa että olo on niin paljon parempi ilman palkokasveja ja soijaa… Tilalle olen ottanut ensiksi juustoa ja munia (en ollut tottunut syömään päivittäin lihaa), ja sitten enenevissä määrin lihaa, eikä paluuta ole. Tämä on siis oma kokemukseni ja mittarina on oma oloni. Hyviähän ne kasvisruoat kyllä olivat. 😉

    Linkittelen tässä nyt paljon kaikenlaista, mutta lukijan täytyy sitten itse punnita mitä lähdettä pitää luo-tettavana. Itse olen pitänyt Olli Sovijärven ja Robb Wolffin kirjoituksia hyvin perusteltuina.

  10. 13

    Hanna sanoo

    Hyvä vaan kun laitat paljon linkkejä…täytyy lukea tarkasti läpi ja ammentaa tietoa. Jos ei muuta, niin kuukauden päästä ainakin riittää aikaa ;). Kiitos vielä kerran 🙂

  11. 14

    sanoo

    No kiva. 🙂 Helsinki Paleon podcastit olivat minun sairaala-ajanvietettäni, niitä oli hyvä kuunnella luureilla kun muut nukkuivat. 😉

  12. 16

    sanoo

    […] Moves Laskee askeleet, pyöräilyn ja juoksun, ilmoittaa tulokset askelina, etäisyyksinä ja kaloreina. Ei tarvitse pistää erikseen päälle. Tämä on ollut  minulla käytössä toukokuun alusta ja sitä on ollut hauska seurata. App rupee laskemaan askelia ehkä vasta noin 30 sekunnin liikkumisen jälkeen, mutta mitäpä siitä. Juoksun mittaamiseen en Movesia käyttäisi. Kaksi kolmesta lenkistä se mittasi SportsTrackerin mittaamaa lyhyemmäksi – johtunee koiran pissausstopeista joiden aikana mittaus on pysähtynyt – ja yhden taas pidemmäksi. Moves taitanee laskea etäisyyden askelista, mutta SportsTracker käyttää satelliittipaikannusta ja on luotettavampi. Käytän arkiaktiivisuuden seuraamiseen. Kuluttaa aika paljon akkua. Ilmainen. Movesista aiemmin: Leikkauksesta paranemista, osa 3: Liikuntastoppi ja neljä seinää […]

  13. 19

    sanoo

    […] Samankaltaisia kirjoituksia: Nivelkivun taltuttaminen Leikkauksesta toipuminen, osa 1: Antibiootit, probiootit ja lisäravinteet Leikkauksesta toipuminen, osa 2: Toipilaan ruokapäiviä ja parantava puuro Leikkauksesta toipuninen, osa 3: Liikuntastoppi ja neljä seinää […]

Trackbacks

  1. […] Lisää terveysaiheisia kirjoituksia: Gluteenista oireita ilman keliakiaa? Hyvä, paha punainen liha? Lukustressi Liian kova treeni, liian vähäinen syöminen Liivatteen hyödyt Heraproteiinivalmisteet ja niiden laatuerot laadusta Maitotuotteiden haitat Nivelkivun taltuttaminen Leikkauksesta toipuminen, osa 1: Antibiootit, probiootit ja lisäravinteet Leikkauksesta toipuminen, osa 2: Toipilaan ruokapäiväkirja ja parantava puuro Leikkauksesta toipuminen, osa 3: Liikuntastoppi ja neljä seinää […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *