Kaupunkijuhannus – ankkaa, juustoja, britakakkua…

22juhannus2Tänä vuonna tuli vietettyä erilainen juhannus, sillä jäimme mökkeilyn ja kaveriporukan kanssa riekkumisen sijaan ihan vain kotiin. Se tuntui ensiksi ihan mahdottomalta ajatukselta, mutta yllättäen juhannuksen lähestyessä se rupesikin tuntumaan ihan oivalliselta vaihtoehdolta. Olimme yksinkertaisesti niin poikki, että kotiin jääminen oli lopulta helppo hyväksyä. Arki on ollut koko kevään ajan niin kiireistä, että ihan peruskodinhoitokin on ollut retuperällä saatikka sitten ne kaikki kivat ja tärkeät jutut, kuten lepo, yhdessä olo, rentoutuminen ja ystävät. Meille juhannus oli tänä vuonna sitä että ehdimme pestä pyykkiä, istuttaa kurpitsan taimia, tukea innokkaasti kasvavia pihvitomaattejani (materiaalina luovasti pakettinaru, kuten kuva kertoo), nukkua ja katsoa lempparisarjaamme ilman että kumpikaan oli nukahtaa kesken tai että nukkuma-aika olisi kutistunut alle seitsemään tuntiin. Ihanaa! 🙂 Minä jopa tutustuin pitkästä aikaa tietokonepelien maailmaan kun tulin ladanneeksi tietokoneelleni lapsuus- ja nuoruusvuosieni suosikkipelin Simsin. 😀 Päivitin myös pahasti, pahasti retuperällepäässeen reseptihakemiston – nyt siitä on taas enemmän iloa! Ja nyt ei sitten enää lipsuta sen päivittämisestä…
22juhannus1Kuntosalikin oli kiinni, mikä oli oikeastaan todella hyvä, sillä se pakotti minutkin nukkumaan lauantaina mahdollisimman pitkään. Normaalisti menen aina puolen päivän tienoilla tanssitunnille, ja sitä ennen on kiva ehtiä tekemäänkin jotain – nyt vain löysäilin. 🙂 Hain kuitenkin vähän tuntumaa vasta hankkimaani kahvakuulaan. 😉 Sää oli etenkin lauantaina sateinen, joten senkään takia ei haitannut olla kotona.

22juhannus5

22juhannus8

Hyvistä ruoista emme kuitenkaan tinkineet, mutta koska emme halunneet viettää koko juhannusta keittiössä, valitsimme tiettyjä oikoreittejä. Näin meille jäi enemmän aikaa nollailuun ja nautiskeluun. 😉 Perjantaina ”aloitimme” juhannuksen juhla-aterialla. Poikaystäväni oli antanut minulle valmistujaislahjaksi pullon pinkkiä shamppanjaa, josta olin haaveillut pitkin kevättä. 😉 Ruokahaaveissani olin yhdistänyt roséshamppanjani ankkaan, joten kaupasta haettiin rintafileetä, ja Muista syödä välillä-blogissa oli juuri ollut superherkullisen kuulloinen resepti, että siitä piti tehdä oma, vähän oikaistu versio. Alkuperäiseen annokseen olisi kuulunut vielä pistaaseilla täytettyjä kirsikoita, mutta ne jäivät väsyneiltä kokeilta nyt tekemättä. Epäilemättä ihana lisä, johon kannattaa tutusta jos on aikaa ja jaksamista!

22juhannus3

ANKANRINTAA KIRSIKKAKASTIKKEESSA
Kahdelle
22juhannus4
2 ankanrintaa

Marinadi:
Suolaa
Mustapippuria
1 dl punaviiniä
2 rkl balsamicoa
1 tl kuivattua timjamia (tai reilummin tuoretta)

Kirsikkakastike:
½ l tuoreita kirsikoita
1 salottisipuli
n. 3 rkl ankanrasvaa
1,5 rkl balsamicoa
Muutama tuore timjaminoksa
2-3 rkl vettä (tarvittaessa)
Hieman sokeria tai hunajaa
Suolaa
Mustapippuria

Viimeistelyyn/koristeluun:
1 dl suolattuja ja paahdettuja pistaasipähkinöitä kuorittuna
Tuoreita mintun tai timjamin lehtiä

Pistä ankanrinnat marinadiin mieluusti jo edellisenä päivänä. Tee rintojen rasvapuolelle veitsellä ruudukko, mutta varo viiltämästä lihaan asti. Hiero lihan pintaan rouhittua mustapippuria ja suolaa ja peitä rinnat sitten marinadilla. Anna maustua jääkaapissa. Ota lihat huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen ruoan valmistamista. Kuivaa rinnat talouspaperilla ja nosta ne kylmälle pannulle rasvapuoli alaspäin. Kuumenna pannu ja anna rintojen paistua omassa rasvassaan noin 5 minuuttia – kunnes suuri osa rasvasta on sulanut pannulle ja ankan pinta on kullanruskea ja rapea. Käännä rinnat ja paista lihapuolellekin paistopinta. Siirrä rinnat uunivuokaan rasvapuoli ylöspäin. Aseta paistomittari suurimpaan rintaan iin, että sen kärki osuu rinnan paksuimpaan kohtaan. Jatka rintojen kypsentämistä uunissa 150 ⁰C asteessa kunnes fileet ovat saavuttaneet haluamasi sisälämpötilan (medium 53-55 ⁰C). Anna fileiden levätä 10-15 minuuttia ilman foliokäärettä ennen lihan siivuttamista (foliokääre vie nahasta rapeuden).
Valmista kirsikkakastike ankanrintojen kypsentyessä. Poista kirsikoista kivet ja hienonna salottisipuli. Kuumena ankanrasva pienessä kattilassa tai kasarissa ja lisää sen joukkoon kirsikat, sipulisilppu ja timjami. Kuullota seos pehmeäksi, lisää balsamico ja kypsennä vielä muutamia minuutteja. Poista timjaminoksat ja soseuta kastike sauvasekoittimella. Voit halutessasi lisätä hieman vettä jos kastike on hyvin paksua. Mausta kastike sokerilla/hunajalla, suolalla ja mustapippurilla. Rouhi kuoritut pistaasipähkinät morttelissa ja ripottele ne siivutetun lihan päälle. Koristele halutessasi vielä tuoreilla yrteillä. Tarjoa ankanrintojen ja haluamasi kasvislisukkeen, esim. vihreän parsan, kanssa.

HUOM. Ankkaa ei ole pakko marinoida. Alkuperäisessä reseptissä se oli vain maustettu suolalla ja mustapippurilla ennen kypsentämistä, mutta itse koen että ankan rintafilee on niin suuri lihakimpale, että ylimääräinen maustumisaika tekee sille ihan hyvää – etenkin jos meinaa itse jaksaa kokonaisen rintafileen, ne kun ovat melkoisen kokoisia. Samankaltaista punaviinimarinadia on käytetty ankan maustamiseen ennenkin. 😉

22juhannus6

Lauantailounaaksi teimme punaviinimarinoitua paahtopaistia (sama marinadi kuin tässä aiemmassa flank steakissa), josta riitti useammaksi kerraksi. Liha sai kylpeä mausteissaan perjantaista saakka, ja lauantaina se tarvitsi vain heittää uuniin. 😉 Illan varalle olin ajatellut vaivatonta juusto- ja viinipiknikiä joenrannassa, mutta koska päivä oli ollut hieman sateinen ja kolea, päädyimme herkuttelemaan juustoilla ihan kotioloissa. 🙂 Mies on lähtökohtaisesti skeptinen siitä riittääkö juustotarjotin illalliseksi, tai ehkä ongelma on pikemminkin siinä että hän epäilee jaksaako syödä juustoja niin paljon juustoja, että tulisi kylläiseki. Tällä kertaa asiassa ei kuitenkaan näyttänyt olevan ongelmaa, kuten ei viimeksikään. 😉 Pitää vaan osata koota sopivan monipuolinen setti hyvillä lisukkeilla. 😉 Kun mies tuli keittiöön, hän reagoi välittömästi raakamaitomorbierin voimakkaaseen tuoksuun, mutta mausta hän totesi että se oli juustoista mitään sanomattomin. Ei siinä siis mitään huonoa ollut, mutta siinä ei ollut mitään kovin erikoista. Hän ei ole koskaan ollut juuri sinihomejuustojen ystävä, mutta nyt kun ollaan vähän harjoiteltu, niin roquefort maistui hänelle jo varsin hyvin (Lidlin roquefortissa on tosiaan erinomainen hinta-laatusuhde!). 🙂 Etenkin roquefort ja taateli, ja roquefort ja kumkvattihillo todettiin nappiyhdistelmiksi. Roquefortin ja Samos Nectar-jälkiruokaviinin yhdistelmäähän olen hehkuttanut jo aiemmin. Samos Nectarin lisäksi maistelimme juustojen kanssa poikaystävän Italian tuliaisiin kuulunutta sangiovese-punaviiniä, sekä valmistujaisistani ylijäänyttä J. P. Chenet Coulombard-Chardonnay-valkoviiniä. Olemme enemmän punaisen ystäviä, mutta täytyy sanoa että tällä kertaa valkoviini toimi huomattavasti paremmin juustojen kanssa. Sangiovese ei ollut eduksi juustoille, eikä pärjännyt niiden rinnalla maullaan lainkaan. Seurustelujuomana se olikin sitten taas ihan mukana.

22juhannus7

22juhannus9

JUHANNUKSEN JUUSTOTARJOTIN

Juustot:
Morbier (ranskalainen, lehmän raakamaito)
Manchego (espanjalainen, lampaanmaito)
Roquefort (ranskalainen, lampaan raakamaito)

Lisukkeet:
Hedelmiä (kirsikoita, viinirypäleitä ja päärynöitä)
Viikunahillo (St Dalfour)
Kumkvattihillo (St Dalfour)
Pihlajanmarja-calvadoshilloke (lahja)

Juomat:
Samos Nectar-jälkiruokaviini
Riccardo I Umbria IGT Sangiovese
J. P. Chenet Coulombard-Chardonnay

PS. Muista ottaa juustot huoneenlämpöön hyvissä ajoin ennen tarjoilua!

Juhannuksen kunniaksi tuli tehtyä myös kakkua. Intouduin kokeilemaan syntyisikö britakakusta mitään ilman viljoja ja sokeria. Britakakkuunhan kuuluu marenki ja olen kyllä kuullut että erytritolin pitäisi toimia sokerin sijasta marengissa, mutta en ollut tullut aiemmin kokeilleeksi. Mietin jo että jättäisin marengin ja kakkupohjan erottelun sikseen ja tekisin vain yhden taikinan, mutta lähdin kuitenkin kokeilemaan marengin tekoa erytritolilla. Hyvinhän se onnistui, ja leipomani raparperi-inkivääribritakakku oli todella, todella herkullista. 🙂 Raparperi, mascarpone ja marenki ovat yksi kesän parhaista makuyhdistelmistä! <3

21raparperibrita2

Aiemmat juhannukset ja muita kesäjuttuja:
Viikonloppupurjehdus ja kahdeksan nälkäistä syöjää
Juhannus 2014
Mökiltä palasi onnellinen tyttö (+kesän hittiresepti)
Juhannuksen herkut
Grilli-ilta tyttöjen kanssa

(function(i,s,o,g,r,a,m){i[’GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){
(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),
m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)
})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);

ga(’create’, ’UA-66125539-1’, ’auto’);
ga(’send’, ’pageview’);

Kommentit
  1. 2

    sanoo

    Kiitos! 🙂 Ankanrinnat ovat tosiaan yleensä niin isoja lihankappaleita, että olen kokenut marinoinnin yleensä hyödylliseksi. Nyt kirsikkakastikettakin olisi ollut kyllä riittävästi koko aterian maustamiseen. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *