Hirvipataa ja suklaatäytekakkukehittelyä

Miehen synttäreitä
juhlittiin viime viikolla oikein pariin otteeseen. Tykkäämme juhlistaa käymällä
ulkona syömässä, mutta itse arvostan kovati myös kaikkea omatekoista. Se
näyttää mielestäni että asiaa on ajaiteltu ja toista halutaan huomioida. 😉
Viime vuonna mies sai herkullisen vohveliaamiaisen, ja illallisen, jollatarjosin hevosen routapaistia sekä luumu-portviinimutakakkua. Tänä vuonna juhlittiin
sekä kotona että ravintolassa, mutta tulihan niitä vuosia lasiinkin pyöreät 30.
Järjestin nimittäin miehelle ylläri-illallisen vanhojen ystävien kanssa
ravintolassa (tästä lisää myöhemmin), mutta sitä ennen omin yhden illan ihan
kahdenkeskeiselle juhlimiselle. 😉


Illan menu:

Hirvi-punaviinipataa ja bataatti-sellerimuussia
Amarone della Valpolicella i Castei Classico 2009

Suklaamoussetäytekakkua



Pata kypsennyksen puolivälissä


Pataruoat eivät ehkä loista ulkonäöllään, mutta ovat sitäkin herkullisempia!

HIRVIPATA
1 kg hirvenlapaa
(luulla)
1 pkt pekonia
Voita
3 sipulia
6 valkosipulinkynttä
3 porkkanaa
3 sellerinvartta
Pala palsternakkaa
½ l punaviiniä
Tuppo tuoretta
timjamia
Tuppo salvianlehtiä
5 maustepippuria
8 mustapippuria
5 kokonaista neilikkaa
1 laakerinlehti
Mustapippuria
Suolaa
Leikkaa hirvenliha
suuriksi kuutioiksi ja pilkopekoni. Paista pekonisilppu pannulla. Siirrä silppu
pataan odottamaan ja ruskista lihakuutiot samalla pannulla, mausta ne kevyesti
suolalla. Siirrä ruskistetut lihakuutiot pataan. Kuori ja pilko sipulit ja
porkkanat, siivuta sellerinvarret ja murskaa valkosipulinkynnet. Kuullosta ne
voissa lihojen paistopannulla, mausta ne kevyesti suolalla (pekonistakin tulee suolaa) ja mustapippurilla ja siirrä pataan. Lisää timjami, salvia ja muut
mausteet pataan. Voit pätkiä timjamin pienemmäksi tai pistää sen pataan pitkinä
rihmoina. Itse jätin timjamin pitkäksi, ja nyppäsin sen padasta pois ennen
tarjoamista. Timjamin lehdet irtoavat pitkän kypsennyksen aikana, ja rangat on
helppo ottaa pois. 😉 Kaada punaviini pannulle ja kiehauta se, näin saat myös
huuhdeltua kaikki hyvät maut pannulta pataan. Kiehauta pata liedellä ja
kypsennä sitä sitten uunissa ensiksi 30 minuuttia 200 ⁰C asteessa. Laske sitten
lämpötila 150 ⁰C asteeseen ja jatka kypsentämistä vielä 3-4 tuntia. Tarkista
maut ja suolaisuus, tarjoa bataatti-sellerimuussin kanssa.

Herkkupadan lisäksi halusin tehdä miehelle myös synttärikakun. Mies on tumman suklaan ystävä, ja tarkoitukseni olikin kunnon tuplasuklaakakku, jossa olisi suklainen pohja ja suklaamoussetäyte. Ja halusin tehdä toteutuksen vieläpä maidotta ja paleosti. Täyte onnistui erinomaisesti, mutta kakkupohja jätti vielä toivomisen varaa. Kakun kuohkeus rakentui valkuaisvaahdon varaan, jonka sekaan loput raaka-aineista piti varovasti käännellä. Sulattamani suklaa oli kuietnkin päässyt jäähtymään jo liikaa, ja sitä pitikin vatkata ihan kunnolla, jotta se sekoittuisi valkuaisvaahtoon. Kakun kuohkeus meni tässä, ja sain siitä nippa nappa leikattua kaksi kerrosta. Maku oli kuitenkin erinomainen. 😀 Jatkan kaikesta huolimatta täytekakun kehittelyä vielä ennen koko reseptin julkaisua, mutta täyte oli niin hyvää että se pääsee tänne jo nyt siltä varalta että joku kaipaa herkkutäytettä kakkuunsa. 😉

SUKLAAMOUSSETÄYTE/-KUORRUTE

4 dl jähmetettyä
kookoskermaa (laita 1-2 kookosmaitotölkkiä jääkaappiin yön yli, kerma jähmettyy
purkin pinnalle) TAI kuohukermaa
2 kypsää banaania
2-3 rkl vahvaa kahvia
3-4 rkl
(raaka-)kaakaojauhetta
(1-2 rkl
carob-jauhetta)
1 tl vaniljauutetta
Hyppysellinen suolaa)
(Toffee-)steviatippoja
tai muuta makeutusta maun mukaan

Aja banaanit, kahvi ja
kaakaojauhe (sekä carob, jos käytät) tasaiseksi soseeksi sauvasekoittimella tai
tehosekoittimessa. Nosta seos jääkaappiin odottamaan. Avaa jääkaapissa yön yli
olleet kookosmaitotölkit varovasti, ja lusikoi niistä tarvitsemasi määrä
kookoskermaa sopivaan kulhoon. Jäljelle jääneen kookosveden voi käyttää
esimerkiksi smoothiessa. Vaahdota ensiksi kookoskerma kuohkeaksi
sähkövatkaimella, mausta vaahto vaniljalla, ja lisää haluamaasi makeutusta.
Voit halutessasi käyttää myös tavallista kermaa. Kääntele banaani-kaakaoseos
kookoskerman joukkoon varovasti, jotta kuohkeus säilyisi. Nosta täyte hetkeksi
jääkaappiin. Leikkaa kakkupohja kahdeksi tai kahdeksi tai kolmeksi tasapaksuksi
levyksi (ks. vinkki reseptin lopusta!). Levitä kerrosten väliin suklaa-kookoskermatäytettä.
Levitä täytettä myös kakun päälle ja pyyhkäise kerrosten yli tursuava täyte
sormella suuhusi. 😉 Koristele kakku haluamallasi tavalla ja nosta se
jääkaappiin odottamaan tarjoilua. 🙂

HUOM: Avainasemassa täytteen teossa on lämpötila. Kookoskerma on oikeasti jähmeää vain kylmänä, joten vaikka täyte vaikuttaa turhan pehmeältä, kannattaa sille vain antaa aikaa jääkaapissa. Itse vatkasin kookoskermavaahdon jo aamulla, ja jätin sen keraamisessa kulhossa jääkaappiin useammaksi tunniksi ennen kuin jatkoin. Myös banaani-kaakao-kahviseoksen tein jääkaappiin jo aamulla. Töiden jälkeen sekoitin nämä massat yhteen, tarkistin maut ja annoin täytteen vielä asettua jääkaapissa ennen kakun täyttämistä. Homma toimi erinomaisesti, ja täyte pysyi juuri sopivan moussemaisena ja siistinä ne pari päivää, jotka meillä kesti loppukakun syömisessä. 😉

Viinivalinnat sopivat ruokalajeille hyvin. Tuo Dow’s Nirvana Reservehän on nimenomaan suklaalle suositeltu port, mutta jännäsin vähän mitä se tykkää kookoksesta ja banaanista – hyvin tykkäsi. 🙂 Amaronesta täytyy sen sijaan sanoa, ettei se ollut lempparini. Amaronet ovat yleensä lemppariviinejämme runsaalla maullaan, mutta tässä kyseisessä viinissä minun suussani pääroolissa jylläsi voimakas lääkeyrttisyys. Yleensä amaroneista löytyviä kuivattuja hedelmiä en tavoittanut lainkaan, ja muutenkin jägermeister-vivahde puski mausteisuuden ja tammisuuden yli. Ei kovin tasapainoinen viini. Viini-lehden arviossa oltiin vähän eri mieltä (he ainakin löysivät niitä hedelmiä), i Castei Classico sai neljä tähteä, mutta kalliin leiman. Vielä yllättyneempi olin kun sain huomata kyseisen amaronen voittaneen kultaa Vuoden viini 2014-kilpailun kalliissa sarjassa. Huono se ei minunkaan mielestäni ollut, ja erikoisuudessaan omalla tavallaan hauska. Minut se jätti haikailemaan enemmän minun suuhuni sopivien amaronejen, kuten esimerkiksi Pieropanin ja Masi Nectarin, perään.

(function(i,s,o,g,r,a,m){i[’GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){
(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),
m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)
})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);

ga(’create’, ’UA-66125539-1’, ’auto’);
ga(’send’, ’pageview’);

Ei kommentteja.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *