Erilainen, mutta samalla tuttu joulu Raumalla

Töissä on ollut melko hektistä koko syksyn. Kun vähintään mieli on koko ajan töissä siitä riippumatta oliko fyysisesti töissä vai vapaalla, alkaa se vähitellen tunkeutua uniinkin, ja niinpä otin viime viikon vapaaksi. Tuon viikon tapahtumista kerroinkin Jouluviikon varrelta-kirjoituksessa. Pikkuvapaa oli kaiken kaikkiaan hyvä ratkaisu. Ehdin lepäilemään, keskittymään itseeni, hoitamaan kotia ja näin oli helpompi lähteä joulunkin viettoon ilman että muut asiat olisivat pyörineet mielessä.

joulu-tulilatvqa

Kuten joulutoivotuksissa tulikin mainittua, tämä joulu meni Raumalla poikaystävän perheen luona. Se olikin sitten ensimmäinen kertani siellä. Rauman murre on kaltaiselleni helsinkiläiselle haastavaa – ol niingon gotonas, luanikast reissu – mutta koitin olla avoimin mielin. ;P Kävelimme ympäri Raumaa ja käytin tolkuttomasti aikaa Vanhan Rauman alueella (joka on muuten Pohjoismaiden vanhin säilynyt puukaupunginosa ja Unescon maailmanperintöluettelossa) kun yritin tulkita vanhojen puutalojen kylkiin maalattuja nimiä. :’D

rauma-joulu2

vanha-rauma

vanharauma

rauma-joulu1

Kuten Voiko joulua viettää yksin?-kirjoituksessani kerroin, ei minulla ole täysi-ikäisyyden saavutettuani ja vanhempien eron jälkeen ollut mitään kovin vakiintuneita jouluperinteitä. Monena jouluna olen ollut myös vapaaehtoisesti töissä – eikä se ole haitannut minua. En kuitenkaan mitenkään kammoakaan joulua (enää), ja viime vuonna emännöin itse jopa jouluillalista eksän perheelle. Silti odotan vieläkin joulua salaa vähän ”pessimisti ei pety”-asenteella lapsuuden innostuksen sijaan. Turhaan, kuten sain tänäkin jouluna todeta.

joulukuusi

Oli kuusi, lahjoja ja paketteja niin aikuisille kuin aikuisille lapsillekin. Eivät lahjat tee joulua, vaan rakkaat ihmiset ja tunnelma, mutta pakko myöntää että olihan se kiva. Ihan tuli lapsuus mieleen. 😉 Miksi sitä onkaan ollut niin suuri tarve aikuistua? Vaikka olisikin aikuinen, niin eikö jouluna voi silti iloita samoista asioista kuin lapsenakin? Näitä ajatuksia saattoi kirvoittaa mieleen myös pelatut lautapelit (Cluedo ja Arabian Nights), joiden lisäksi poikaystävä pikkusiskonsa kanssa ottivat tehtäväkseen täydentää Disney-sivistykseni aukkoja Aladdinilla ja Kaunottarella ja hirviöllä. 😀

arabian-nights-lautapeli

Ehkä olisi taas aika ruveta innostumaan joulusta ja odottamaan sitä ilolla?

Ei kommentteja.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *