Ankkaa vadelmakastikkeella ja raikasta roseeta

Viime viikonloppuna tuli kokattua taas pitkästä aikaa yhtä lempilihoistani, ankanrintaa. Ai että miten lihalla voikin olla itsessään niin hieno, pähkinäinen maku! Tällä kertaa lihakin oli laadukasta ja supermureaa, viime kerralla meillä oli ankan kanssa huonompi tuuri… Lidl sai taas pisteet laadukkaista raaka-aineistaan. 😉 Ankanrinta tykkää kokemukseni mukaan marjaisista ja hedelmäisistä mauista (esim. ankanrinta kirsikkakastikkeella oli herkkua, ja appelsiiniankkakin maistui), ja ruokajuomaksikin olimme kaavailleet marjaista roséviiniä (Bodvar of Sweden No 7, lisää kuvailua loppukirjoituksessa), joten tällä kertaa lähdin soveltamaan kastiketta vadelmasta. Se olikin erinomainen, kivan pirteä makupari maukkaalle ankanrinnalle ja rosélle. Ankanrinnat olivat sen verran kookkaita (400 g kappale, joskin rasvaa ja nestettä irtoaa kyllä melkoisesti kypsennyksen aikana) että päätimme mennä ihan ”vain” salaattilisukkeella. Siihenkin oli jo valmis resepti mielessä, nimittäin päärynä-pistaasisalaatti, jonka jujuna ovat voissa paistetut, kanelilla maustetut päärynät. Sekin sopi erinomaisesti aterian muiden komponenttien kylkeen. Siis varsin onnistunut makumaailma. 🙂


Päärynä-pistaasisalaatin versio


ANKANRINTAA VADELMAKASTIKKEELLA
Kahdelle

2 ankanrintaa

Marinadi:
2 dl punaviiniä
Tuppo tuoretta timjamia
Mustapippuria ja suolaa myllystä

Kastike:
Ankan marinadit yrtteineen (tai vastaavat ainekset)
1 salottisipuli
100 g (pakaste-)vadelmia
1 rkl balsamicoa
1-3 tl hunajaa


Ankka:
Viillä ankanrinnan nahkapuolelle ristikkomaiset viillot, älä leikkaa lihaan asti. Rouhi lihoille suolaa ja mustapippuria ja hiero ne hyvin lihan pintaan. Sekoita loput marinadin ainekset keskenään ja kaada ne lihojen päälle. Marinoi lihoja vähintään muutama tunti, mieluusti vaikka yön yli. Voit kääntää lihat kerran taikka pari marinoinnin aikana, jotta ne maustuvat tasaisesti. Ota lihat huoneenlämpöön hyvissä ajoin (esim tuntia) ennen ruoan valmistusta.
Nosta ankanrinnat marinadista ja kuivaa ne talouspaperilla. Aseta fileet kylmälle pannulle nahkapuoli alaspäin. Kuumenna pannu, ankanrinnat saavat paistua omassa rasvassaan. Paista ensiksi nahkapuolelta n. 5 minuuttia, kunnes suurin osa rasvasta on sulanut pinnasta tulee rapea, ja sitten toiselta puolelta noin 2-3 minuuttia. Säästä pannulle irronnut rasva. Nosta fileet uunivuokaan nahkapuoli ylöspäin ja työnnä paistimittari keskelle suurempaa filettä. Mittarin kärjen tulee osua lihan paksuimpaan kohtaan. Kypsennä ankanrintoja uunissa 125 ⁰C asteessa kunnes liha on saavuttanut haluamasi lämpötilan. Ankka on roséeta vielä noin 55 ⁰C asteisena, mutta koska lämpö nousee vielä uunista ottamisen jälkeen tähtään 50 ⁰C asteeseen. 😉 Anna fileiden levätä vuoassa 5-10 minuuttia ja siivuta ne sitten ennen tarjoilua. Älä peitä lihoja – se lötkistää rapeaksi paahtuneen nahan.

PS. Muista siivilöidä pannulle jäänyt ankanrasva talteen! Se sopii erinomaisesti esimerkiksi paistettuja kasviksia maustamaan tai leipätaikinaan!

Kastike:
Hienonna salottisipuli. Keitä punaviiniä ja sipulisilppua paksupohjaisessa kattilassa, kunnes puolet punaviinistä on haihtunut. Lisää ankanrintojen paistinliemi sekä portviini ja kiehauta seos. Kiillota kastike lisäämällä voinokare. Lisää balsamico ja mausta mustapippurilla. Lisää tarvittaessa suolaa.


Hyvin paistuneet ankanrinnat – näky, joka saa veden kielelle! 🙂

Bodvar of Sweden No 7 Rosé oli raikasta ja marjaisaa juomaa, joka oli tasapainoinen ja maukas, mutta maku jäi lyhyehköksi. Väriltään se se oli kauniin vaalean lohenpunaista. Verrokkina testasimme aterian kylkeen myös L. E. Hewitsonin Le Secateuria, joka on tehty osin aurinkokuivatuista rypäleistä. Kuten olimme veikanneetkin, se oli ankalle liian raskasta ja täyteläistä, ja sen maku muuttui sen kanssa lähinnä tunkkaiseksi. Rosee antoi sen sijaan tilaa ankan lihan maulle ja pärjäsi hyvin pirteän vadelmakastikkeen kanssa. Rosee on kyllä todettu ennenkin hyväksi pariksi ankalle (ks. Ankkaa kirsikkakastikkeella ja Nicolas Feuillatte Brut Rosé-shamppanja), mutta myös kevyempää punaista kannattaa kokeilla. Esimerkiksi Te Kairanga Runholder pinot noir sopi erinomaisesti hitaasti kypsytettyjen hanhen koipien kanssa, joten miksei sitten ankankin kanssa. Sitä me ainakin testataan taas ensi kerralla. 😉

Lisää samankaltaisia reseptejä:

(function(i,s,o,g,r,a,m){i[’GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){
(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),
m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)
})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);

ga(’create’, ’UA-66125539-1’, ’auto’);
ga(’send’, ’pageview’);

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *