Aikaa ja illallisia ystävien kanssa

Viime viikonloppu meni sosiaalisissa merkeissä. Perjantaina menimme työkavereiden kesken käymään tutkimusryhmämmejohtajan kotona, jossa meille tarjottiin erinomainen illallinen. Suuri kiitos menee pomomme vaimolle, joka joutui ottamaan huomioon poppoomme haastavat ruokarajoitukset. Ryhmämme kaksi aasialaista ovat kasvissyöjiä, ja illan alkuperäinen suunnitelma oli italialaista kasvisruokaa, mutta minun gluteenittomuuteni ja viljattomuuteni pisti kampoja rattaisiin – minulle kun ei sovi kaupan gluteeniton pastakaan. Olen itse oppinut melko kekseliääksi erikoisruokavalioiden huomioon ottamisessa (kuten kävi ilmi viime vuotisten joulujuhlien kanssa), ja mieleeni tuli ehdottaa parmesaani-munakoisovuokaa, joka on ehdottomasti yksi parhaista kasvisresepteistäni. Emäntä oli lähtenyt kokeilemaan sitä, ja ruoka oli herkullista. 🙂 Jälkiruoaksi saimme créme brûleeta, joka teki minuun vaikutuksen. En yleisesti ottaen ole mikään jälkiruokaihminen, mutta minulla on jonkinlainen “soft spot” vanukkaille, etenkin créme brûleelle. Yritin tilata sitä viimeksi Madridissa ollessani, mutta sain sokerikuorisen, hyytyneen vanukkaan sijaan hyvän makuista velliä. 😀 Sen jälkeen koitin itse tehdä kotona créme brûleeta, mutta en onnistunut saamaan kunnollista, paahtuutta sokeripintaa uunin grillivastuksella. Tällä kertaa tarjottu créme brûlee oli juuri sellaista kun pitikin, olisin syönyt sellaisia vaikka kaksi. <3

0407social1
Parmesaani-munakoisovuoka

0407social2
Kielen mennessään vienyt créme brûlee

Maanantaina kävin palauttamassa lainassa olleen auton äidin luokse Helsinkiin. Edelleenkin Espanjassa asustava neiti L on juuri Suomessa vierailulla, ja reissu tarjosi hyvän tilaisuuden nähdä häntäkin. Kävimme syömässä Munkkiniemen Ukko-Munkissa. Säätkin rupesivat vihdoin paranemaan, ja terassi olisi houkutellut, mutta tupakoinsavu pakotti meidät sisään syömään. Ukko-Munkin yläkerran ruokasali oli kuitenkin oikein viihtyisä, ja myös yllättävän suosittu – kyseessä oli kuitenkin maanantai-ilta. Syöjäkuntakin oli hyvin laajanlaista, oli lapsiperheitä, nuorehko miesporukka, vanhempi miesporukka, jooganaiset ja me edustamassa parikymppisiä. Ukko-Munkki tuntuu siis puhuttelevan kaiken ikäisiä. 😉 Neiti L tilasi päivän kalana ollutta nieriää, joka näytti varsin hyvältä. Itse otin vuohenjuustobroileria. Annos oli oikein maukas ja lisukevihannekset olivat kivan monipuolinen kattaus – erityset plussat tuoreen parsakaalin käytölle, johon oli jätetty vielä sopivasti purutuntumaakin! 🙂 Täytyy myöntää että odotin vahvasti saavani keitettyjä pakastekasviksia, mutta Ukko-Munkki yllätti positiivisesti. 😉 Kasvikset olivat paistettu, ja täytyy kyllä sanoa että annos tuntui minunkin makuuni melko rasvaiselta. Suolaakin oli käytetty reilulla kädellä, mutta ei se vielä yli mennyt. Mieluummin otan tuoreet, paistetut kasvikset suolalla, kuin vettyneet, mauttomat pakastekasvikset. 😛 Voisin ehdottomasti käydä Ukko-Munkissa toistekin. 🙂

Ravintola Ukko-Munkki & ugari-pub
Laajalahdentie 19, Helsinki

0407ukko-munkki
Ukko-Munkin vuohenjuustobroileri

Yöksi menin äidille, ja aamulla oli sitten aikainen lähtö Turkuun töihin. Matka taittui tällä kertaa junalla. Äiti oli taas (kuten aiemminkin, ks. Sopeutuva saa sapuskaa) varannut minulle mukaan otettavaa aamiaiskamaa. Niinpä sainkin junassa vedellä porsaanfileetä ja chiavanukasta, joka oli tehty kookosmaitoon ja äidin sokeroimattomaan omenasaoseeseen sekä maustettu kanelilla. 🙂 Erään toisen junareissun eväät voi katsoa täältä, bussimatkan täältä ja lentämisen täältä. Reissuruoan ja matkaeväidenhän ei tarvitse olla leipää. 😉

0407juna-aamiainen
Aamiainen junassa

0407gluteenitonolutHeinäkuun alusta kelit ovat nyt tosiaan käyneet vihdoinkin aurinkoisiksi ja lämpimiksi. Asumme ylimmässä kerroksessa, joten asuntomme on trooppisen kuuma, joten ulkona pitää melkeinpä käydä vilvoittelemassa. Kun mies kaverinsa kanssa piti puistossa oluttastingia, liityimme minä ja koirakin joukkoon. Koira pääsi vesikuppinsa kanssa puun alle varjoon, kun me muut hankimme ensirusketusta pintaan. 😉 Minäkin tulin maistelleeksi gluteenitonta olutta. St Peter’s gluten free beer oli oikeastaan varsin mukava olut. Sen paahteinen maku sai kokeneempien olutmaistelijoidenkin hyväksynnän, siinä missä toinen gluteeniton olut Light Beer (0,5 l tölkki kotkaetiketillä) ei saanut paljoa lämpimiä sanoja taannoisessa testissä. St Peter’s tuli löydettyä Prismasta. Gluteenittomia tuotteita en juuri käytä, mutta pääsiäisenä tuli maisteltua gluteenitonta mämmiä – mutta se onkin toinen tarina se. 😉

Sosiaalisuudelle on tulossa jatkoa, sillä tänään olisi tarkoitus suunnata Ruissiin… 😉 Liputhan myytiin loppuun, mutta onnekkaana sain junailtua itselleni lauantailipun. 🙂 Viime vuonna en ollut itse menossa mukana, mutta majoitin pari kaveria ja kävimme sunnuntaibrunssilla.

(function(i,s,o,g,r,a,m){i[‘GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){
(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),
m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)
})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);

ga(‘create’, ‘UA-66125539-1’, ‘auto’);
ga(‘send’, ‘pageview’);

Kommentit (1)
  1. Juhlat ja erikoisruokavalioiden huomioon ottaminen - Kauneus & Terveys -blogit
    27.10.2016, 18:45

    […] maistuva kasvisruoka: melanzane alla parmagiana (todistettu yleisöä miellyttäväksi täällä ;)) Jauhoton kermakastike: mallia esim. täältä tai täältä tai vaikkapa […]

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *