10 neliötä asuintilaa per eliö – ja elämä hymyilee

Kun rupesin alkuvuodesta 2016 etsimään omaa asuntoa, unelmoin asunnosta Turun Itäisessä keskustassa (ks. Ensiasunnon hankinta mielessä). Se on lähellä kaikkea ja siellä on ihana tunnelma – minulla on siellä lähes poikkeuksetta hyvä fiilis ja se tuntuu kodilta, mistä se sitten johtuukaan. Kävin noin 20 asuntonäytössä ja lopulta ihastuinkin Martissa olevaan valoisaan kaksioon. Se muistutti minua Helsingin vanhaa Herttoniemestä, jossa kasvoin. Oli metsäpolkuja, puistoalueita, omakotitaloja ja puutaloja kukkivine, tuoksuvine pihoineen. Martti tuntui kodikkaalta, ja se oli vain noin kilometrin tai kahden päässä Itäisestä keskustasta. Asunnotkin oli hieman halvempia, joten se tuntui kaikin puolin järkevältä yksin ensimmäistä asuntoa ostavalle (ks. Vuosi omassa asunnossa – ensiasunto ASP-lainalla).

3006martti1 3006martti13 3006martti5Turun Martti on hyvin kaunis ja viehättävä asuinalue

Asustelin reilun vuoden oikein tyytyväisenä Martissa. Keskustaan ja töihin pääsi yhdessä hujauksessa ja alueella oli mukava lenkkeillä koiran kanssa. Alusta asti oli kuitenkin tiedossa että talooni oli tulossa putkiremontti, jonka aikana asunto olisi vähintään 8-12 viikkoa asuinkelvoton. Onneksi minulla oli kuitenkin mahdollisuus lähteä putkiremonttievakkoon poikaystävän luokse (ks. Koska kannattaa muuttaa yhteen). 41-neliöinen kaksio muuttui 37-neliöiseksi kaksioksi. Meitä on nyt kaksi aikuista ja koira, ja tavaran määrä on melkoinen, vaikka otinkin vain ”välttämättömyydet (joku voi olla toista mieltä, ks. Kun ruokabloggaaja muuttaa – sisältää tärkeän varoituksen). Onneksi karvalapsi Faith on syntynyt syli- ja seurakoiraksi, eikä se piittaa asunnon neliöistä. Se on sitä tyytyväisempi, mitä lähempänä se saa olla. Se haluaa olla mukana, silloin se on tyytyväinen.

turku-marttimittelspitz-seurakoiraFaithille tärkeämpää on seura kuin tila

Vaikka neliöillä ei nyt juhlita, olen hyvin onnellinen ja tyytyväinen.

Kuten Voi hyvin-lehden haastattelussa ehkä kliseisestikin totesin, koti on siellä missä sydänkin (ks. Päiväni kansikuvatyttönä). Yhdessä on hyvä olla ja siitä tulee mielihyvää ja sisäistä rauhaa, vaikka ei tekisikään mitään ihmeellistä. Ja lisäksi olen taas palannut vanhoille kulmilleni Turun Itäiseen keskustaan. Martti on ihana asuinalue, mutta Itäinen keskusta tulee aina olemaan sydämmessäni. <3

syysaurinkoSyksyinen aamuaurinko Kupittaanpuistossa

Edellinen kirjoitukseni: Pakastimen tyhjennys – mitä kokata?

Ei kommentteja.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *