Vinkit minimalistiseen vaatekaappiin

Olen blogissani maininnut useaan kertaan, kuinka minimalistinen ajatusmaailma kiehtoo minua monessa mielessä. Ostelen esimerkiksi hyvin vähän vaatteita ja vaatekaappini sisältö onkin melko simppeli. Koska useampi on ilmaissut kiinnostuksensa juurikin minimalistista vaatekaappiani kohtaan ajattelin, että voisin postailla teille aiheesta muutamia postauksia.

Aivan kuten meikkienkin kanssa, olin joskus aikoinaan tyypillinen hamstraaja myös vaatteiden kanssa. Ostin yksittäisiä vaatekappaleita, koska ne näyttivät sillä hetkellä kivoilta ja ajattelin minulta varmasti löytyvän jotain, jonka kanssa voin niitä pitää. Shoppailu oli kivaa ajanvietettä ja vaatteita kertyi kotiin reilusti aivan kuten useimmilla muillakin naisilla, mutta silti minusta tuntui usein, ettei vaatekaapissani ollut mitään päällepantavaa.


Pikkumusta

Ensimmäinen sysäys kohti minimalistisempaa vaatekaappia tuli, kun löysin joitakin vuosia sitten tyylini. Ennen se vaihteli päivittäin mielialan mukaan paljonkin ja vaatekaapista oli löydyttävä jotain jokaiseen olotilaani.

Parisen vuotta sitten tajusin kuitenkin, että viihdyn paljon paremmin mekoissa ja hameissa kuin housuissa ja pikkuhiljaa housut ovatkin jääneet lähes kokonaan pois vaatekokoelmastani. Kylminä pakkaspäivinä ja hameen kanssa hankalasti suoritettavia aktiviteetteja vaativana hetkinä puen yhä housut jalkaan, mutta muuten ne kuuluvat asuuni vain urheillessani. Pikkumustat alkoivat hiipiä vaatekaappiini ja tyylini alkoi syntyä. Minusta tuli naisellisten yksinkertaisen vaatteiden käyttäjä.

Toinen sysäys tuli pari vuotta sitten kuultuani kapselivaatekaapista. Tutustuin Project 333 -sivustoon ja sain kipinän ajatuksesta, että vaatekaapissani olisi kerralla vain 33 vaatetta, joita vaihtaisin kolmen kuukauden kausissa. Elin ajatuksen mukaisesti yhden kauden ja hieman toistakin, mutta sitten tuli pari muuttoa, epäkäytännöllistä pahvilaatikkoelämää ja hieman kaikkea muutakin, minkä vuoksi homma hieman jäi.

Pikkumusta

Kun sitten syksyllä 2014 lähdin Lontooseen vaihtoon, pakkasin mukaani minimalistisen garderobin ja muistin sen kanssa eläessäni jälleen, miksi elämä pienen vaatekaapin kanssa oli niin ihanaa ja huoletonta. Suomeen palatessani ja opiskelijakämpässä parin huonekalun ja kiireen aikaansaaman sekasotkun keskellä en ehtinyt enää miettiä kapselivaatekaappia, mutta muutettuani Tukholmaan ja saatuamme vaatehuoneemme kuntoon otin sen jälleen viime kesänä pysyväksi osaksi elämääni.

Postailen teille mielelläni kapselivaatekaapistani tarkemmin toiste, mutta ajattelin tänään jakaa omia vinkkejä siihen, kuinka omaa vaatekaappiaan voi helposti lähteä selkeyttämään jo turhia ostoksia välttelemällä.

Pikkumusta

Nämä ovat viisi sääntöä, joita itse noudatan:

1. Ostaessani vaatteita en kotiuta mitän sovittamatta sitä ensin. 

Kun näkee kaupassa kiinnostavan vaatteen ja aikaa on liian vähän tai sovituskoppiin meneminen pitkän jonon, liian hankalien omien vaatteiden tai minkä tahansa (teko)syyn varjolla ei houkuta, sortuu moni päätökseen ostaa vaate ja kokeilla sitä vasta kotona. ”Voihan sen palauttaa sitten eikä tämä edes maksa paljon,” ajatellaan. En varmasti ole ainoa, joka on kotona vaatetta kokeillessaan huomannut, ettei se näytäkään niin hyvältä kuin mitä oli toivonut. Enkä usko myöskään olevani ainoa, jolta on syystä tai toisesta silti jäänyt palauttamatta vaate, koska asia unohtui tai kauppaan oli vaan liian hankalaa saada mentyä uudelleen oman aikataulun puitteissa.

Kun päättää, ettei kotiuta mitään sovittamatta, karsii jo melkoisen määrän hukkaostoksia. Jos vaate oikeasti on sellainen, että sen haluaa, voi sen paksun talvitakin ja ne tiukat farkut kyllä riisua ihan vaan varmistaakseen, että vaate oikeasti sopii ja on sellainen, millaiseksi sen kuvittelikin.

2. Ostan vain vaatteita, jotka tuntuvat täydellisiltä jo päälle pukiessa.

Tämä on minulle todella tärkeä sääntö. Tiedättekö ne vaatteet? Ne sellaiset, joiden ei tarvitse olla edes kokonaan vedetty päälle kun olo tuntuu jo siltä, että ne ovat täydellisiä. Näihin törmää harvoin, mutta kun se oikea sattuu kohdalle, sen kyllä tietää.

Pahin virhe ovat vaatteet, jotka päälleen vedettyä saavat aikaan ”No joo…” -olon. Nämä vaatteet ovat niitä ”ihan kivoja”, jotka päällään sovituskopissa seistessä miettii, että ”Onhan tää aika kiva, jos yhdistän tämän siihen juttuun tai käännän tämän kohdan aina näin”.

En tahdo itse kotiini yhtäkään vaatetta, josta joudun aina miettimään, että se näyttää hyvältä kunhan yhdistän sen jollakin tietyllä tavalla tai käytän sitä aina vaikkapa neuletakin kanssa, jotteivät rintaliivini näy paidan selkämyksestä. Kun heittää hyvästit kaikille vaatehankinnoille, jotka sovituskopissa päälleen vedettynä aiheuttavat vähänkin epäilyksiä, on jälleen askeleen lähempänä täydellistä vaatekaappia.

Pikkumusta

3. Ostan vain vaatteita, joita tiedän voivani yhdistellä jo omistamiini vaatteisiin.

En tahdo ostaa vaatteita, joiden ostaminen vaatii lisää hankintoja. En siis osta vaatetta, joka on itsessään kaunis, mutta jota en voi yhdistää useisiin minulla jo oleviin vaatteisiin. Tahdon, että vaatekaappini sisältö pelaa yhteen ja että suurin osa vaatteista toimii keskenään. Tämä helpottaa esimerkiksi pakkaamista, sillä pärjään aina vain muutamalla vaatekappaleella ja parin yön reissut sujuvatkin yleensä vain yhdellä mekolla ja neuletakilla.

4. En osta vaatteita vain ”tiettyyn tilanteeseen”.

Pyrin ostamaan vain vaatteita, joita eri tavalla yhdistelemällä voin käyttää niitä niin vapaa-ajalla, töissä kuin jopa juhlissakin. Käytän arjessa paljon helppoja pikkumustia, jotka ovat asiallisia työpaikalla yksinään, joista voi tehdä rennompia vaikka neuletakin ja huivin avulla sekä kenkiä vaihtamalla tai joiden kanssa minulla ei olisi mitään ongelmaa lähteä suoraan töistä vaikka teatteriin tai juhlimaan. Tahdo vaatteideni olevan monipuolisia, helppoja ja siistejä, mutta silti mukavia.

5. Menen vaatekauppaan vaan etsiäkseni tiettyä asiaa.

Jos shoppailen, en lähde kaupoille vaan katsomaan löydänkö jotain kivaa. Mietin etukäteen, mitä olen lähtemässä hankkimaan ja keskitän etsintäni siihen. Jos sattumalta näen täydellisen hameen neuletakkia etsiessäni niin voin tottakai ostaa sen, mutta olen huomannut, että teen huomattavasti vähemmän hankintoja, kun kaupoissa pyöriessäni keskitän ajatukseni juuri sen tarvitsemani asian etsintään.

Pikkumusta

Näiden vinkkien avulla on helppoa saada karsittua niitä turhia hankintoja, jotka eivät tee vaatekaapista yhtään täydellisempää tai tuo helpotusta niihin ”minulla ei ole mitään päällepantavaa” -tilanteisiin.

Millaisia vaateshoppailijoita te olette?

Kommentit
  1. 1

    annamari sanoo

    Onpa mielenkiintoista lukea mietteitäsi! Hyviä vinkkejä, joita yritän itsekin noudattaa. Mulla ongelmakohta on juurikin tuossa, että ostan kivoja vaatteita joille ei kuitenkaan löydy jo yhdistettävää vaatetta.. Siitähän se itkupotkuraivari, ettei ole mitään päällepantavaa tulee, kun ei pysty rakentaa hyviä asukokonaisuuksia. Olin mukana haasteessa ”vuosi ilman uusia vaatteita” viime vuonna ja olen lukenut paljon tuosta project 333:sta, mutta en ole (vielä) jaksanut/viitsinyt siihen itse ruveta. Vaikka olen käynyt vaatekaappia läpi ja poistanut sieltä turhia, niin sen sisältöä pitäisi kyllä yhtenäistää, eli on hankittava tilalle simppeleitä uusia vaatekappaleita. Tuo haastevuosi kyllä muutti ajattelua siten, että ostoksia harkitsee enemmän ja sellainen huvikseen kaupoissa kiertely ajankuluna on jäänyt. 🙂

  2. 2

    KatjaV sanoo

    Samoja periaatteita noudatetaan täälläkin! Uusien vaatteiden täytyy sopia nykyisten joukkoon ja kauppaan mennään etsimään jotain tiettyä, ei hengaamaan. Iso apu on ollut lukea Hyvän mielen vaatekaappi -kirja ja sen avulla tunnistaa oman tyylin perusteet.
    Enää ei tunnu tylsältä pukeutua pääasiallisesti siniseen, harmaaseen ja muihin neutraaleihin, koska tällöin kaikki sopivat kivasti yhteen. Kaapista löytyy joka päivälle sopivaa puettavaa, ja rahaa säästyy!

    🙂

  3. 3

    Sini sanoo

    Kiiiiitos!
    Olen juuri itseasiassa innostunut minimalistisemmasta elämästä. Kaapit pursuilevat tavaroita ja koskaan ei ole mitään mitä laittaisi päälle.
    Lähiaikoina olenkin lahjoittanut useita kassillisia vaatteita ja vähän muuta krääsää. Olen ajatellut, etten ole kova shoppailija, mutta kuitenkin sorrun alennusmyynneissä sellaisiin ”tää on niin halpa”, ”kyllä mä tätä joskus käytän”, ”tää on vaan söpö mutta pitää aina muistaa ettei nosta liikaa käsiä ilmaan” jnejne. Haaveissa on vaatekaappi, jossa vaatteet sopii yhteen ja tyyli on mieleinen. 🙂
    Olisiko sinulla vinkkejä hyvälaatuisiin vaatteisiin (just sellaisiin perusmekkoihin yms)? 🙂 Tykkästyin tämän postauksen mekkoihin!
    Kiitos vielä ja hyvää kevättä (vaikka täällä suomessa on edelleen liian kauan aikaa pimeää). 🙂

    • 3.1

      Virve sanoo

      Huomasin, että olen itse tehnyt suurimman osan löydöistäni Espritistä, eli sieltä ainakin kausittain löytyy hyviä ja laadukkait perusmekkoja.

      Ihanaa kevättä sinnekin! 🙂

  4. 4

    Niina sanoo

    Hyviä vinkkejä, joista melkein kaikkia jo noudatan 🙂 Mutta. Mielelläni ostaisin vain täydellisiltä tuntuvia vaatteita, kunhan keksisin mistä niitä omiin toiveisiin ja tarpeisiin sopivia löytyy 😉

  5. 5

    Essi sanoo

    Heräsin omaan vaateshoppailuuni pari vuotta sitten. En ollut todellakaan tajunnut, miten paljon vaatteita ostin, ennen kuin taloustilanteeni muuttui täysin ja jouduin jättämään kaiken ylimääräisen ostelun minimiin. Samoihin aikoihin muutin omasta yksiöstäni miehen kanssa yhteen, ja laatikoittain vaatteita kellariin roudatessani kauhistuin. En ollut koskaan myynyt vaatteita kirpputorilla, olin säästänyt kaiken.

    Nyt myyn useaan otteeseen vuodessa vanhoja vaatteita pois, ja himo karsia vain kasvaa! Ostaminen ei enää kiinnosta, koska kaapit tursuilevat muutenkin. Vintage-tyyli (50-, 60- ja 70-luvut erityisesti) ovat oma juttuni, ja satsaan lähinnä vain suht ajattomiin, omalle kropalle istuviin vaatteisiin. Myös materiaaleista olen nykyään todella tarkka. On upeaa ja todella helpottavaa omistaa laadukkaita, kestäviä vaatekappaleita! En nykyään käy kaupoissa pyörimässä, vaan ostan lähes kaikki vaatteeni netistä – tunnen omat mittani hyvin.

    Hyvä kirjoitus! Tämä blogi on vuosi vuodelta vaan aina kiinnostavampi! 🙂

    • 5.1

      Virve sanoo

      Kuulostaa hyvältä. Mahtavaa kuulla, että vaatehankinnat ovat muuttuneet noin harkitulle tasolle! 🙂

  6. 6

    Margit sanoo

    Vitsit! Olipa ajatuksia herättävä postaus! 🙂 Näillä eväillä eteenpäin!

    • 6.1

      Virve sanoo

      Kiitos! Vaatteita tulee tosiaan usein hankittua hieman turhaan ihan huomaamattaan. 🙂

  7. 7

    v sanoo

    Itse olisin varmaan holtittomampikin vaateostelija, mutta kaupoissa ei yleensä, eikä varsinkaan keväisin, ole mitään ostettavaa. Ihailen juuri näitä kapselivaatekaappeja, mutta en haluaisi rakentaa omaani itselleni epämieluisien värien ja kropalle vääränlaisten leikkausten varaan, joten vaatteet jäävät sitten kokonaan ostamatta kun mitään ei vain löydy. Hätätilassa tulee sitten tehtyä hutiostoksia, kun on pakko löytää töihin tai johonkin tilaisuuteen sopiva vaate, vaikka jo ostaessa on sellainen olo, ettei haluaisi ko. vaatteesta maksaa.

    Olisi kiva, jos olisi olemassa jokin välimuoto klassinen tylsän värinen ja kirkas päiväkodin puuhatäti -vaatteiden välillä…

    Nimimerkillä kolme tuntia shoppailua ja olisi taas pakko löytää uusi työpaita kuluneen tilalle:D

    • 7.1

      Virve sanoo

      Hihittelen täällä tuota toivomaasi välimuotoa… ihanasti ja niin osuvasti sanottu! 🙂

  8. 8

    Ina sanoo

    Hyviä vinkkejä! Vaatteita tulee ostettua vähän ja ainoastaan sellaisia mitä oikeasti tarvitsee. Ihastuin noihin henkareihin! Mistähän tuollaisia voisi löytää? 🙂

    • 8.1

      Virve sanoo

      Nämä omat samettipäällysteiset henkarini ovat Ruotsista Rustasta ostettuja, joten en osaa valitettavasti oikein antaa vinkkejä, mistä Suomesta löytyisi vastaavia. :/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *