Vähän vähemmän tapahtumarikas

Eilinen oli vihdoin hieman vähemmän tapahtumarikas matkapäivä.

Aloitin aamuni hyppäämällä jälleen edelliseltä päivältä tutun possujunan kyytiin, joka vei minut tällä kertaa kolmen tunnin kierrokselle sisämaahan. Kuten opaskin kertoi, pääsee todelliseen kreikkalaiseen sielunmaisemaan sisään vasta lähtiessään pois kaupungeista ja noustessaan ylös kyliin.

Oli mukavaa huomata, etten ollut ainoa yksinäinen kyytiläinen possujunassa, vaan meitä yksinistuvia naispuolisia matkustajia löytyi peräti kolme.

Maisemat olivat jälleen vakuuttavat ja luonto oli todella kaunista. Kreetalla eletään kesäaikaan toukokuusta lokakuuhun pääosin turismin voimin, mutta kun viimeiset turistit lokakuussa poistuvat maasta ja sateisempi talvikausi alkaa, keskitytään sen jälkeen maan miljoonien oliivipuiden oliivien keräämiseen.

En ollut perehtynyt kierroksen sisältöön tarkemmin, mikä olisi ollut hyvin fiksu veto, sillä sanan ”monastery” (luostari) bongaaminen esittelytekstin seasta olisi ollut hyödyllinen juttu vaatetusta miettiessä. Possujuna nimittäin puksutteli vielä kolmen munkin asuttamalle munkkiluostarille, jonka alueella viihdyimme tunnin omatoimisesti kierrellen.

En kokenut olevani täysin ”decently dressed”, sillä olin lähtenyt liikkeelle lyhyissä shortseissa. Onneksi en ollut ainoa alueella shortseissa vaelteleva ja onneksi olin ottanut mukaani ohuen neuletakin ja huivin.

Kiertely oli ihan mielenkiintoista joskin siitä olisi varmasti saanut enemmän irti, mikäli sen olisi tehnyt jonkun toisen seurassa.

Silloin olisi mahdollisesti havainnoinut juttuja, joita itse ei olisi tajunnut ja päässyt juttelemaan jutuista, joita itse näki.

Joillekin kokemus näytti olevan hyvinkin pyhä. Nämä jotkut ortodoksisen kirkon alueella asuvat turistit halusivat juoda ”pyhää” vettä ja katkoa käsilaukkuihinsa pienten puskien, kukkien ja puiden oksia viedäkseen ne sitten mukanaa kotiinsa.

Lopuksi possujuna sukkuloi meidät läpi paikallisten kylien ja maisemien takaisin rantakaupunkiin. Kierros kesti noin 3,5 tuntia ja maksoi 15 euroa (plus sisäänpääsy luostarialueelle 2,50 euroa) ja koin sen ehdottomasti hintansa arvoiseksi. Näköalat ylhäältä vuorilta ja keskemmältä saarta olivat todella upeat!

Junaretken jälkeen pistäydyin ravintolassa kreikkalaisella salaatilla. Alle neljä euroa maksanut annos oli maittava ja koska valitsin paikan jälleen sen hiljaisuuden ja naispuolisen sisäänheittäjän perusteella, sain aterioida rauhassa.

Koska juna oli lähtenyt liikkeelle aamulla jo puoli kymmeneltä ja olin joutunut heräämään jo ennen yhdeksää, olin iltapäivällä hotellillani melko väsynyt. Muutamaan matkapäivään oli jo mahtunut 50 kilometriä kävelyä ja useammat lyhyeksi jääneet yöunet yökukkujan luonteeni vuoksi, joten tunsin kaipaavani hieman lepoa.

Olin suunnitellut makoilua rannalla, mutta ilma oli harmikseni varsin pilvinen ja tuulinen.

Muutama aurinkoa uskollisesti ja epätoivoisesti palvova ihminen makoili rannalla toivoen lämpivien säteiden tulevan esiin pilvien takaa, mutta itse päätin painua hotellille, jossa nukuin kevyt kolmen tunnin päiväunet. Loppuillan vietin rennosti huoneella vaivautumatta poistumaan sieltä.

Tänään onkin sitten vuorossa rantapäivä auringossa, joka paistaa kirkkaansiniseltä, pilvettömältä taivaalta!

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Ihanaa! Mä olen sun blogin lukija ja tykkään meikkijutuista, mutta nyt ihan sekosin sun blogista ihan kokonaan! Mä nimittäin olin viime viikon Rethymnonissa myös yksin!:) Kävelin noita samoja katuja, kiertelin vanhassa kaupungissa, kävin Irakleonissa shoppailemassa, retkeilin noilla pikkujunilla tonne luostariin ja pikkukyliin, istuin ihan samassa kohtaa rannalla ja kävin Knossoksella!! 😀 Tuntuu todella hauskalta katsoa sun menemisiä, sillä ne muistuttaa tismalleen mun omaa lomaani 😀 Oon itse kanssa parisuhteessa ja välttelin noita limaisia miessisäänheittäjiä:D Mä olin muuten tuolla Knossoksella suomenkielisellä opastuksella ja se oli todella mielenkiintoinen paikka! Kävin tuolla junalla myös Rethymnonin lähellä olevassa trooppisessa solassa vaelluksella, se oli kanssa hieno kokemus sielä "viidakon" keskellä ja siihen kuului englannin kielinen opastus. 🙂 Wau ihanaa loppulomaa sulle, oon iloinen sun puolesta että oot päässyt lähtemään sinne!! 🙂

  2. 2

    sanoo

    Ihana lukea sun lomasta! Tykkään tosin sun kosmetiikkajutuistakin mutta mukava lukea sun kuulumisia reissusta! Ajattelin kanssa jos uskaltaisin lähteä yksin lomalle mutta saa nähdä! Ihanaa loppulomaa ja osta pois vaan nuo kosmetiikkatuotteet joista kerroit 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *