Tavarahaaste-projekti: Kiitos ja anteeksi -esine

Rakkaat työtoverini. Toivottavasti ette pahastu, mutta nyt tämä hattu lähti kierrätykseen:
Vaikka luovunkin tästä kauniista teidän minulle opiskelemaan lähtiessäni antamastanne jokaisen kesä-Esan unelmasta, on minun ja ihan erityisesti kaappieni mentävä tavarahaasteen nimissä eteenpäin ja luovuttava tästä hirvit…. ihanuudesta.
Kiitos ja anteeksi.
Onko teillä koskaan tunnetta joidenkin tavaroiden kanssa, että säilytätte niitä vain velvollisuuden tunteesta?
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Itseasiassa joo. Oon tähän asti säilyttänyt kiltisti kaikkee ihan turhaa jo monta vuotta vaan sen takia,että "voin vielä joskus tarvita tätä"- mutta oon nyt lähteny sun innoittamana tähän tavaran hävitysrumbaan ja toivottavasti keväällä mulla olis sellanen koti, jossa voi hengittää vapaasti ilman mitään hulluja tavaravuoria! 🙂

    • 1.1

      sanoo

      Aivan ihanaa kuulla sinunkin innostuneen vähennyshommista! Tsemppiä projektiin ja tulehan aina kertoilemaan, miten oma projektisi on edistynyt! 🙂

  2. 2

    sanoo

    Kyllä, tai oikeastaan tunnesyistä. En moneen vuoteen halunnut laittaa suunnittelemiani ja tekemiäni neuleita eteenpäin, en edes lapasia, kun ajattelin, että ne ovat käsityötä. Sitten viime kesänä lähti aika paljon kirpparille hyvää tavaraa ja siistejä neuleita. ja kyllä niitä muutama myös jäikin…

    • 2.1

      sanoo

      Minä olen huomannut noihin tunnesyistä säilytettäviin tavaroihin kivaksi ideaksi niiden kuvaamisen. Tavarasta siis vaan otetaan kuva ja tavara laitetaan sen jälkeen eteenpäin. Kuvaan voi palata koska vaan ja siitä muistaa tavaran, mutta koska tavaralla ei ole ollut konkreettista käyttöä, ei sitä jää kaipaamaan. Esimerkiksi käsitöidesi yhteydessä on ihanaa jälkikäteen varmasti katsoa kuvina, että tuollaisenkin olen tehnyt ja ihastella kättensä jälkeä ilman, että kaipaa itse lopputulosta. 🙂

  3. 3

    sanoo

    Hihi, minulla on paljon tuollaisia "ihanuuksia", joita on kaapin pohjalla säilytetty ainoastaan velvollisuuden tunteesta. Anoppi antoi minulle joululahjaksi kaksi tuikkukippoa, jotka eivät nyt ehkä ole ihan minun makuuni (kauniisti sanottuna). Mutta ei niitä voi kuulemma poiskaan heittää, joten säilytellään niitä nyt sitten..

  4. 4

    sanoo

    Haha, mähän säilytän suurinta osaa mun tavaroista velvollisuudentunteesta…. 😀 Tai ainakin melkein kaikkea saatua. Mikä on todella väärin. Ja mun perhe ja suku on todella materialistinen muutenkin, kaikilta on aina tullut paaaaljon kaikkea krääsää…. :/

  5. 5

    sanoo

    Mulla on ollut jotenkin sellainen sääntö, että kaikkea lahjaksi saatua on pakko säilyttää. Että sitä ei saa laittaa menemään. Säilytän myös koulujuttuja ihan turhaan. Tavaraa on ihan liikaa, se tuli viime muutossa koettua!

  6. 6

    sanoo

    Täytyy sanoa, että itse kyllä heitän surutta käyttämätöntä tavaraa jopa roskiin. Välillä harmittaa, koska ne voisi viedä kirpparillekin, mutta autottamana on niin vaikea lähteä raahaamaan niitä kilometrien päähän ja vielä käydä katsomassa, että pöytä pysyisi siistinä. Helpompi kantaa roskiin ja ihan kulman takana olevaan Uffin laatikkoon.

  7. 7

    Anonyymi sanoo

    Virve, tää tavaranvähennysprojekti on ihan mahtava idea!
    Jatka samaan malliin. 😉

    Marika

  8. 8

    sanoo

    Multa löytyy mm. pahvilaatikollinen kouluun liittyviä papereita. En tietenkään ole vilkaissutkaan laatikkoon valmistumisen jälkeen. Siitä on kohta 6 vuotta..

  9. 9

    Anonyymi sanoo

    Mulla on ollut vähän sama juttu, kaikki lahjaksi saatu on ollut ''pakko säästää''. Syksyllä varasin kuitenkin kirpparipöydän ja päätin, että nyt KAIKKI turha lähtee myyntiin, ylitsepursuilevat kaapit ahdistivat niin pahasti. Ja niin siinä kävikin, että sain lähes kaiken myytyä, kaapit väljenivät reilusti ja sain vielä hyvät tulot! Eikä kukaan ole vielä kysellyt että missäs se lahjaksi antamani maljakko on?! 😀 Vaatteet on ehkä pahin kompastuskivi, niin monesta ihanasta vaatteesta ajattelen että ''jahka olen laihtunut vähän niin tämä on just hyvä!'' …sitä odotellessa 😀

  10. 10

    jaana sanoo

    Suurin osa ihmisistä tuskin edes muistaa, mitä on joskus historian hämärissä tullut antaneeksi lahjaksi tai että mikä nimenomainen tavara on mennyt kenellekin, joten romppeet vaan reippaasti kiertoon 🙂

  11. 11

    Roosa sanoo

    Mulla on ensi kuun alussa edessä muutto HUOMATTAVASTI pienempään asuntoon. Sen (ja sinun Suomeen muuton + tavarahaasteen) innoittamana olen jo alkanut käymään kaappejani läpi, jotta itse muuttopäivänä elämä olisi helpompaa.. Minäkin kun olen hieman sellainen ihminen, etten halua "hyvää" tavaraa heittää hukkaan. Toisaalta esim. 4 vuotta sitten anopilta lahjaksi saatu, minun nenääni pahalta haiseva kuorinta-aine ei ehkä täytä hyvä tavaran kriteerejä.. Vielä on suurimmat hommat tehtävänä, mutta kyllä tästä selvitään 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *