Päivä 41: Ääh, tahtooo!

ÄÄÄHHH! Taistelen täällä kovasti himojani vastaan. Huomasin, että Aussien hiustenhoitotuotteet ovat Kickseissä tarjouksessa seuraavat pari viikkoa. Tahtoo!


Tuoksut ovat herkullisia ja pakkausten tekstit houkuttelevat huumorillaan. Varsinkin tehohoitoja on hehkutettu paljon ja 3 minute miracle reconstructoria myydään ympäri maailman ihan älyttömät määrät . INCI-listatkin vaikuttivat pikakatselulla ihan kiinnostavilta noissa tuotteissa. Olen niin sekopäinen, että voisin vaikka ostaa kaikki Kicksissä olevat Aussiet kerralla, eli 4 shampoota, 4 hotoainetta ja kolme tehohoitoa. Tuolle keikalle tulisi hintaa 100 €…ja kyllähän sen nyt jo järkikin sanoo, ettei kaikkia tarvitse kerralla hankkia, vaikka tarjouksessa olisivatkin. Mutta ai että tätä himoa!

Nyt tiedän, mikä on työni lisäksi toinen syy siihen, miksi minulle on kertynyt niin paljon tuotteita. Se on juurikin se, etten osaa ostaa yleensä vaan yhtä tuotetta. Kun aion ostaa yhden, valtaa minut mieletön ostomania ja ostan samalla paljon ihan hullun himon vallassa. Jos osaisin olla normaali tuon shoppailun suhteen voisin päättää, että viimeisenä tarjouspäivänä voin käydä hakemassa vaikkapa juuri tuon korjaavan tehohoidon pelkästään. Mutta kun en taida osata olla ostamatta muita!

Tämä on ihan naurettavaa, olen aikuinen ihminen enkä yksinkertaisesti vaan osaa olla tuhlaamatta. Tämän vuoksi minulla on asuntosäästötili, jonne talletan heti palkan tultua kaikki ylimääräiset pennoseni. Tuolta en voi noistaa niitä pois, vaikka kuinka himoitsisin jotain kivaa. Harmi vaan, että noilla ASP-tileillä on määriteltynä maksimi summa, jonka sinne voi kolmen kuukauden ajanjakson aikana tallettaa. Nyt mennään taas tuon kolmannen kuukauden puolella, joten ASP-tilini maksimitalletussumma on täynnä ja minun on pidettävä pennosistani väkisin kiinni, jotta ne ovat minulla vielä ensikuussa tallella kun ne taas on mahdollista tallettaa.
Normaalisti olen (kypsänä ja aikuisena ihmisenä tietenkin) ratkaissut ongelman äitiäni ja isääni apuna käyttäen. Oikeastaan heidän apunakäyttämisensä saa minut tuntemaan itseni melko kunnolliseksi tyttäreksi. Siinä missä moni tytär soittaa ja pyytää vanhemmiltaan rahaa lainaksi, soitan minä heille ja kysyn hieman nolona, jos saisin laittaa heidän tililleen hetkeksi talteen rahaa. Ilmeisesti minun on nytkin tehtävä noin samantien tai muuten nuo Aussit ilmestyvät kaappiini yllättävän pian…

Vielä pitäisi kyllä löytää syys sille, miksi oikein ostan. Saan ihan mieletöntä mielihyvää ostosten suunnittelusta ja siitä, kun mietin niiden käyttämistä. Minulla on mielettömät odotukset tuotteilta ja tietysti petyn aina kovasti. Nytkään en edes tarkalleen tiedä, mitä toivoisin noiden Aussien tukalleni tekevän. Jotain ihan mieletöntä ja mahtavaa tietysti. Mutta uskotteko, että minulta löytyy jo valmiiksikin kotoa monia mahtavia ja mieletöntä jälkeä tekevää tuotetta? Pakko nyt pistää itseni kuriin ja palata asiaan vasta sitten, kun oikeasti tarvitsen jotakin uutta. Mutta kun siihen on niin pirun kauan!

Kommentit
  1. 1

    PiuPau sanoo

    Todella koukuttava blogi! Olen itse ollut jonkinasteinen ongelmashoppaaja monen vuoden ajan. Työssäkäyvän opiskelijan budjetilla tein kuitenkin ostoksia, joten ihan yhtä komeaa kokoelmaa kosmetiikkaa en saanut aikaiseksi. Nyt olen ollut kosmetiikan ostolakossa puolisen vuotta. Samalla meiningillä olen, että koitan käyttää vanhat pois. Ymmärrän sua erittäin hyvin.

  2. 2

    sanoo

    Tuo viimeinen kappale on minusta sangen oleellinen oivallus. Oletko keskustellut/harkinnut keskustelevasi asiasta jonkun ulkopuolisen kanssa? En nyt tarkoita välttämättä mitään psykologin syväsessioita, vaan ihan vaikkapa luottamuksellista juttelua hyvän ystävän kanssa. On vaikeaa muuttaa omia käyttäytymismallejaan, jos niiden syytä ei tiedä. Esimerkiksi ostolakon jälkeinen käyttäytyminen saattaa hyvinkin helposti lipsahtaa takaisin siihen vanhaan malliin, ellei ole prosessoinut mielessään sitä että miksi niin tekee ja voisiko samat asiat saavuttaa jotenkin toisin (vaikkapa ostamalla niiden kaikkien sarjan tuotteiden sijaan ainoastaan sen yhden, jota oikeasti tarvitsee ja jonka on arvosteluissa huomannut pärjäävän hyvin).

    Hmh, menipäs syvälliseksi. En tarkoittanut tällä kommentillani tehdä mitään analyysejä itsestäsi tai ostokäyttäytymisestäsi – minusta vain tuo kirjoituksen viimeinen kappale oli todella fiksu ja jotenkin kaikkien näiden muiden kirjoitustesi joukossa ”se” juttu, mikä osoitti ettei tämä blogi kerro mistään tavallisesta ostolakosta, vaan nimenomaan kokonaisvaltaisesta projektista muuttaa tiettyjä piintyneitä tapoja johonkin vielä määrittelemättömään, mutta parempaan suuntaan.

  3. 3

    Xena sanoo

    Ostin Irlannista Aussien Mega Instant conditionerin ja täytyy sanoa, että se on varmasti huonoin hoitoaine, jota minulla on koskaan ollut. Tuoksu on ihana, mutta hiukset olivat jo seuraavana päivänä rasvaisen oloiset. Mikään muu hoitoaine ei ole tuollaista rasvaisuuden tunnetta saanut aikaiseksi.

  4. 4

    sanoo

    PiuPau: Kiitos ja tsemppiä omaan lakkoiluusi. 🙂

    Janto: Tämä blogin pitäminen on minulle yhtä terapiaistuntoa. 😉

    Xena: Kiitos kommentistasi, himot lähti täysin!

  5. 5

    JJ sanoo

    Oletko ajatellut laittavasi niitä ”ylimääräisiä” lantteja johonkin muuhun, esim. osta vaikka ensin koira tai kissa ja niille kaikkea kivaa.

    t. hevosenomistaja joka rahat menevät kaikki siihen hevoseen

  6. 6

    sanoo

    JJ: En ole yhtään eläinrakas, itserakas ennemminkin ja tuhlaan mielummin itseeni. 😉 Tällä hetkellä tosin pistän kaiken ylimääräisen asuntosäästötilille.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *