Päivä 183: Asiakkaana kosmetiikkaosastolla

Sain sähköpostiini tällaisen mukavan postausehdotuksen:

”Hei!

Olen seuraillut blogiasi ahkerasti ja mineraalimeikkien kommenteissa tuli puheeksi asiakkaan käyttäytyminen osto- ja esittelytilanteessa.
Olisi mukava saada asiakaspalvelijan ajatuksia siitä millainen asiakas on mieluinen ja millainen pahimman luokan aasi. Eli miten tuli käyttäytyä liikkeessä jos haluaa apua, mutta ei oikein tiedä millaista tuotetta etsii tai vastaavasti on ”vain katsomassa” kuten miljoonat asiakkaat varmasti ovat.
Onko ärsyttäviä asiakastyyppejä olemassa ja millä käytöksellä taas asiakas saa taas kiva tyyppi -asiakkaan leiman?

Eli pieni käytöskoulu asiakkaille olisi varmaan ihan paikallaan ja asiakaspalvelijana sinulla on minusta hieno foorumi kertoa ajatuksiasi siitä mitkä asiat tekevät päivästäsi pitkän ja raskaan ja mitkä taas hauskan ja vauhdikkaan.”

Heti alkuun sanottakoon, että älkää ottako kaikkea sanomaani ihan hirveän vakavasti. Asiakaspalvelu on mahtavaa silloin, kun sitä pääsee tekemään ja varmasti kaikki tietävät, että alalla kuin alalla on aina ongelmansa. Tässä postauksessa on sekä yleistä asiaa asiakaspalvelusta, että paljon henkilökohtaisia ajatuksia. Näide sääntöjen tulisi päteä niin kosmetiikkaosastolla kuin monissa muissakin asiakaspalvelupaikoissa.

Ensiksi se kaikkein tärkein:

Jos lähdet sokkona hakemaan esimerkiksi ”jotain hyvää kasvovoidetta” tai ”jotain uutta ripsiväriä” ja myyjä kysyy sinulta, mitä olet aiemmin käyttänyt, anna selkeä vastaus. Myyjä ei kysy tätä tuomitakseen sinua, vaan saadakseen kuvan siitä, mistä olet pitänyt ja mistä et. Eli voit kertoa ihan rehellisesti, että et tykännyt siitä Max Factorin kumiharjasta yhtään tai että viimeksi kokeilemasi Biothermin rasva oli liian rasvaista sinulle. Näin myyjä saa edes jotain suuntaa siitä, millaista voisi alkaa esittelemään sinulle. Tai jos myyjä kysyy, että haluatko katsoa jostain tietystä sarjasta, niin vastaa ihan rehellisesti. Voit sanoa, että et ainakaan Max Factoria, mutta IsaDoran tuotteisiin olet ollut tyytyväinen.

”Mitä olet käyttänyt aiemmin?” ja ”Haluatko katsoa jostain tietystä sarjasta?” ovat kysymyksiä, joilla myyjä kartoittaa usein hienovaraisesti, että mistä hintaluokasta lähdetään katselemaan (olettaen siis, ettet ole napannut vain jonkun tietyn sarjan konsulenttia, mistä puhutaan lisää myöhemmin). Ärsyttävimpiä vastauksia on ”No, mä oon käyttäny vähän kaikenlaista”, sillä myyjä ei oikeasti tiedä yhtään, oletko tottunut käyttämään Garnierin 8 euron voiteita vai Diorin 80 euron voiteita. Jos myyjä vie sinut Diorin hyllylle kun olet käyttänyt Garnieria, hätäännyt ja luikertelet paikalta pois ilman voidetta ja jos taas myyjä vie sinut Garnierin hyllylle, kun olet käyttänyt Dioria, loukkaannut etkä tässäkään tapauksessa lähde paikalta tyytyväisenä uuden voiteen kanssa.

”Ei oo väliä mistä katotaan” on myös inhottava vastaus, sillä 99 prosentille tämän sanojista on oikeasti väliä, lähdetäänkö mascaraa hakemaan Rimmelin vai Diorin hyllystä. Kerro ihan oikeasti jotain suuntaa! Jos olet valmis panostamaan meikkivoiteeseen, niin kerro se tai että olet yleensä käyttänyt esim. Lancomea. Jos puolestaan et halua siihen satsata, niin sano vaan, että haluaisit nyt kokeilla jotain edullisempaa. Tai sitten vaan toteat, että jotain keskihintaista ja myyjä osaa antaa sinulle sopivia vaihtoehtoja ilman, että kummallekaan tulee kiusallinen olo. Ei ole häpeä tahtoa halpaa!

Parasta asiakaspalvelua saa, kun ei kohtele myyjä, konsulenttia tai edustajaa kuin palvelijaa.

Välillä sitä ihan naurattaa, että mitä huomaa itsensä tai kollegoittensa tekevän asiakkaan pyynnöstä, kun ei vaan kehtaa sanoa ei. Itse pyyhin ja hankailin kerran asiakkaan selästä aurinkovoiteen rullautuneita murusia (”Oisko tossa vielä? Ota vähän vielä tuolta!”) hänen pyynnöstään, kun hänen ystävänsä seisoi vieressä ja katsoi. Olin siis selkeästi asiakaspalvelija, koska olin myynyt vähän aikaisemmin aurinkovoiteen hänelle, joten minun kuului tietysti auttaa häntä tuotteen kanssa. Ei puhettakaan, että ystävä olisi voinut sen tehdä tai että olisin edes kehdannut moista ehdottaa.

Joitakin vuosia sitten, kun työskentelin eräässä suuressa tavara-talossa, eräs vanhempi rouva oli etsimässä itselleen uimalakkia ja silloinen kollegani auttoi häntä etsinnässä. ”Tämä näyttää ihan hyvältä. Voisitko sovittaa sitä päähäsi?” pyysi rouva ja kollegani mietti pienen tovin, ennen kuin kohteliaasti kuitenkin totesi, että ”Ei kiitos.”

Toinen vanha kollegani seisoi kerran talvella työpisteessään tavaratalon pääovien lähistöllä kädessään puuvillahanskat, jotka suojasivat hänen käsiään hänen purkaessaan tavaraa hyllyyn. Ulkoa lumisateesta sisään pyrähti rouva, joka viittasi tämän entisen kollegani paikalle ja totesi tylysti, että ”Kun sulla nyt kerran on noi hanskat jo kädessä niin otas pois nää mun kengistä,” tarkoittaen kenkiin kiinnitettäviä metallisia ”piikkejä”, jotka auttavat talvella pysymään jäisillä teillä pystyssä. Rouva oli loukkaantunut, kun hänelle oli kollegani toimesta selvennetty, ettei se kuulunut henkilökunnan toimenkuvaan.

Nämä ovat ääriesimerkkejä, mutta näillä tahtoisin havainnollistaa, että henkilökuntaa täytyy kunnioittaa. Tämän pitäisi olla itsestään selvää ja päteä ihan minkä tahansa ammatin edustajiin. Kun minua ei kohdella alentavasti, en minä myöskään nosta itseäni kenenkään yläpuolelle ja kun tuotteiden etsintään lähdetään tasavertaisena, on kaikilla mukavempaa.

Huomioi, keneltä kysyt apua.

Moni ei ole tavarataloissa asioidessaan tajunnut, että kaikki myyjät eivät ole vain yleisiä tavaratalon palveluksessa olevia myyjiä, vaan että osa heistä on tietyn sarjan edustajia tai konsulentteja. Erotat tavaratalon myyjät ja sarjojen omat myyjät heidän työvaatteistaan ja rinnuksissa olevista merkeistä. Tavaratalon omiin henkilökunnan asuihin pukeutuneet, tavaratalon palkkalistoilla olevat myyjät tietävät yleensä pintapuolisesti hieman kaikista sarjoista (toiset enemmän, toiset vähemmän…) ja konsulentit ja edustajat puolestaan osaavat (toivottavasti) kaiken omasta sarjastaan, eli siitä, jonka myynnistä heidän liksansa tulee.

Jos olet kiinnostunut jonkun tietyn tuotesarjan tuotteista, kehotan menemään sarjan omaan pisteeseen ja sarjan oman konsulentin luokse. Omat konsulentit ovat yleensä paikalla arkisin noin klo 10-18 välillä ja lauantaisin 10-16 välillä, mutta pieniä muutoksia voi olla sarja- ja tavaratalokohtaisesti. Nämä omat konsulentit tosiaankin tietävät sarjastaan paljon ja yleensä huomattavasti enemmän, kuin tavaratalon oma henkilökunta.

Miinuksena on, että heitä ei ole velvoitettu tuntemaan minkään muun sarjan tuotteita ja koska kosmetiikka ei kaikille ole intohimo ja suurin rahareikä (toisin kuin allekirjoittaneelle), eivät he osaa vastata yleensä mihinkään muita sarjoja koskeviin kysymyksiin eivätkä he siihen tosin ole velvoitettujakaan. Tätä asiaa kaikki eivät tiedä, ja sen tajuamattomuus aiheuttaa usein närää kosmetiikkaosastolla asiakkaiden keskuudessa. Itse en tosin henkilökohtaisesti ymmärrä, kuinka kukaan voi olla kosmetiikkaosastolla töissä ja keskittyä tutkimaan vain omia tuotteitaan perehtymättä yhtään muiden tuotteisiin, mutta melko yleistä tuo tietämättömyys ja kiinnostuksen puute muiden sarjojen tuotteita kohtaan kyllä on.

Kerro, mitä ajattelet.

Jos asioit henkilökunnan kanssa, puhu ääneen äläkä vain ajattele. Jos sinulle esitellään huulipunaa kerro, jos sävy on liian vaalea tai tumma makuusi, äläkä vain totea, että ”Joo…,” ja jää möllöttämään hiljaa. Oikeaa tuotetta ei löydy ilman hyvää kommunikointia ja koska olet asiakas, saat ihan oikeasti selkeästi sanoa, millaista tahdot ja sitten vaikka juostaan koko osasto läpi läpikäyden kaikki huulipunat!

Kerro, kun haluat vain rauhassa miettiä.

Kun kysyt hyvää kosteusvoidetta ja myyjä näyttää sen sinulle, anna joku merkki myyjälle, jos tahdot vielä vaikkapa itseksesi tutkia tuotetta tai muuten vaan vielä pyöriä rauhassa. ”Kiitos sinulle, katselen tässä vielä,” on esimerkiksi kiva lausahdus, joka on loistava hiljaisuuden korvaaja. Kun kysyt myyjältä, mistä löytyy kynsiviiloja ja myyjän näytettyä ne sinulle, päätä tilanne kiittämällä, jolloin myyjä tietää, että et kaipaa enempää apua ja hän voi poistua paikalta. Jos jäät vain hiljaa tutkimaan hyllyä, ei myyjä tiedä, tahdotko vielä apua ja jää vaivaantuneena lähettyville pyörimäänn ja odottamaan mahdollisia kysymyksiäsi, kun sinä taas tahtoisit vain tutkia rauhassa ja ärsyynnyt myyjän kommunikaatioyrityksistä.

Itse koin kerran hauskan tilanteen, kun asiakas pyysi näyttämään juuri kirjaimellisesti myymälän peränurkassa olevaa tuotetta ja blokkasi minut sitten nurkkaan, josta en mahtunut tulemaan pois hänen kummaltakaan puoleltaan. Asiakas jäi tuijottamaan hyllyä ihan hiljaa ja yritin hieman kysellä häneltä ja jutella, mutta hän vaan tuijotti hyllyä hiljaa ollen lähes kiinni ihollani. Siinä minä sitten seisoin nurkkaan survottuna hiljaa ja pienenä yrittäen keksiä, kuinka pääsen pois. Se minuutti tuntui yhdeltä elämäni pisimmistä…ja ahtaimmista.

Ja jos olet jo suoraan osastolle tullessasi varma, ettet kaipaa myyjän apua, niin kerro se hänelle ystävälliseti hänen tullessaan luoksesi kartoittamaan avuntarvettasi. ”Kiitos, katselen vaan,” tai ”Tiedän kyllä, mitä tulin hakemaan,” on mukava ja ystävällinen vastaus. Ja jos kerrot vain katselevasi, ei se tarkoita, ettet voisi muutaman minuutin päästä käydä nykäisemässä häntä hihasta tarvitessasi lopulta kuitenkin apua.

Älä aliarvioi myyjää.

Tämä on minun henkilökohtaisiin kokemuksiini pohjautuva ohje. Olen itse lyhyt ja näytän nuorelta ja voi kuinka olenkaan saanut työssäni kärsiä siitä! Toki oli mukavaa, kun kerran vanhempi setä töi minulle töissä suklaakaramellin, koska olen ”niin pieni ja suloinen”, mutta jatkuva aliarviointi ärsyttää. Voi niitä kertoja, kun vanhemmat myyjät ovat tuoneet luokseni asiakkaan, jota eivät ole osanneet neuvoa! Ikä ei siis aina lisää tietoa, kiinnostus sitä tuo!

Esittelin kerran asiakkaalle hyvin asiallisesti ja faktapitoisesti erästä tuotetta, kun tämä viisikymppinen naisasiakas keskeytti minut yhtäkkiä ja totesi, että ”Sua ei varmaan oikein oteta aina vakavasti, kun oot niin nuori.” Anteeksi, liittyi tähän miten? Hymyilin ja totesin, että eipä ole tullut koskaan moista tilannetta vastaan ja jatkoin juttua. ”Kuinka vanha sä oikein olet?” Ärsytti ja lisäsin ikääni 7-vuotta lisää pelkästä kiukusta. ”Ohhoh, en olis uskonut, näytät niin nuorelta!” Kiitos, ja sinä vanhalta, keskitytäänkö nyt olennaiseen? Rouva ei siis voinut keskittyä ostamaan itseään nuorentavaa ryppyvoidetta, sillä voidetta myynyt henkilö näytti liian hyvin säilyneeltä. Ironista?

Vanhemmat rouvashenkilöt ovat usein myös olettaneet, että kosmetiikkaosastolle pääsee töihin, jos on nuori ja rypytön iho. Olen siis ihan tavallisen näköinen tyttö, mutta toki rypytön ja nuori on vanhemmille yhtä kuin nätti. Kerran esittelin rouvalle tuotteita ja rouva totesi lopuksi, että ”Säkin olet varmasti päässyt tänne koska olet nuori ja nätti.” Arvatkaa, kuinka teki mieli viisastella, en minä herran jumala tyhmä ole! Olin juuri kertonut hänelle kaiken tietoni c-vitamiinin vaikutuksesta ihoon ja kollageeni- ja elastiinisäikeistä ja hän toteaa, että olen palkattu ulkonäköni vuoksi! Tyydyin vaan toteamaan, että kyllä tämä ala ihan aivoja ja koulutusta vaatii siinä missä muutkin, mutta teki kyllä mieli sanoa paljon muutakin. Se, että työskentelee kosmetiikan parissa ei tarkoita, että olisi vain nätti tyhjäpää. Tottakai kosmetiikkaosastolta löytyy paljon hyvin itseään hoitaneita työntekijöitä, hehän ovat innostuneet alastaan ja siksi sillä töissä! He tietävät ne jipot, joilla itsestään tehdään nätti!

Tässä vielä yksi tapaus:

Olen monesti perehdyttänyt ja opastanut minua itseäni vanhempia työntekijöitä heidän työhönsä. Monille asiakkaille kuitenkin vanhempi työntekijä on synonyymi asiantunevammalle…
Kerran minulla oli päällä edustamani sarjan t-paita ja eräs rouva tuli luokseni kosmetiikkaosastolla ja aloimme keskustella eräästä silmänympärysvoiteesta. Kerroin sen vaikuttavista aineista, vertasin muihin rouvan kokeilemiin ja tiesin, mistä puhun. Kohta paikalle saapui toista työpäiväänsä sarjan parissa tehnyt, jakkupukuinen ja minua lähes 10-vuotta vanhempi työntekijä. Rouva havaitsi hänet samantien ja kuin olisin yhtäkkiä ollut vain ilmaa, kysyi hän kollegaltani, millainen tuote on. Hän oletti, että vanhempi kollega osaa kertoa tuotteesta vielä enemmän (enempää ei kyllä olisi voinut enää kertoa…). Rouva asettui niin, ettei minua olisi edes ollut olemassa ja sulki minut kokonaan tilanteesta pois. Aloitteleva kollegani meni lukkoon ja onnistui toteamaan vaan, että ”No, se on kyllä hyvä ja kosteuttaa…” Vähän närkästyneenä poistuin paikalta ja seurailin sivusta tapahtumia. Rouva yritti saada kollegastani jotain irti, mutta koska kollegani oli alalla varsin tuore ja tosiaankin vasta toista päivää töissä, ei hän osannut sanoa oikein mitään rouvalle. Rouva koitti katseellaan hakea minua takaisin luokseen ja päästä takaisin juttusilleni, mutta olin, kuin en huomaisikaan. Jos kerran toinen oli parempi vaihtoehto, niin pysy siinä sitten!
Menin kassalle rahastamaan, ja jonkun ajan kuluttua rouva saapui paikalle silmänympäryvoiteen kanssa. Hän oli itse ilmeisesti tajunnut tökerön käytöksensä ja koitti hieman hyvitellä sitä minulle. Kuka normaali ihminen nimittäin toteaa kassalla yhtäkkiä myyjälle, että ”Sulla on tosi hyvä iho.” Hah, hyvä yritys lepytellä, mutta ilkeä vanha eukko hän oli silti minun silmissäni. Tosin jatkossa hän tuli aina asioimaan minun luokseni, kun satuin olemaan paikalla.

Vielä lopuksi todettakoon, että väärinkäsityksiä sattuu. Pahin väärinkäsitykseni asiakkaan kanssa tuli vuosia sitten, kun asiakas oli ilmeisesti todella herkällä päällä…

Edustin tällöin Lumenea ja seisoin kosmetiikkaosaston edullisemmalla puolella työpisteessäni kollegani kanssa. Noin 60-vuotias rouva saapui paikalle hitaasti rollaattorin kanssa ja kysyi, löytyisikö vaaleaa, mutta ei valkoista silmämeikkikynää sisärajauksiin. Totesin ystävällisesti, että olen itse vain Lumenen edustaja ja ainakaan Lumenella ei sellaista ole eikä mieleeni tule vastaavaa muiltakaan edullisemmilta sarjoilta, mutta käyn hakemassa paikalle talon oman myjän, joka osaa kertoa kaikista sarjoista. (Itse en tässä vaiheessa tuntenut ulkoa selektiivisten sarjojen valikoimia, sillä pyörin päivätyöni vuoksi lähinnä edullisemman kosmetiikan puolella.)

Lähdin hakemaan myyjää paikalle ja tähän väliin asiakas oli todennut kollegalleni, että olipa huonoa palvelua. Anteeksi, mutta missä välissä? Juurihan minä lähdin hakemaan asiansa osaavaa myyjää paikalle hänen avukseen… Myyjä tuli paikalle ja asiakkaalle etsittiin tuotetta ja ostotapahtuma saatiin päätökseen. Tämä päätteeksi asiakas köpöttelee luokseni ja totetaa, että ”Kuule, ei tarvitse haukkua köyhäksi, vaikka toinen onkin sairas!”
Yritin kovasti selittää hänelle, että enhän minä sellaista todellakaan tarkoittanut missään tapauksessa, vaan että ihan tosi olen vain Lumenen edustaja ja tunnen lähinnä vain edullisemmat kilpailijat, sillä pyörin päivät pitkät niiden keskellä ja osasin vastata vain niiden puolesta ja siksi hainkin paikalle toisen, asiansa osaavan henkilön. Rouva otti sitten vielä nimeni ylös ja kertoi tekevänsä minusta valituksen, sillä häntähän ei köyhäksi haukuttaisi eikä hänen mieltään pahoitettaisi. Olin ihan järkyttynyt ja kauhuissani! Onneksi mitään valitusta ei koskaan tullut perästä…

Tähän postaukseen ei tullut kuvia, mutta voit mielessäsi kuvitella sekaan pari hymynaamaa, muutaman keskisormen sekä erivärisiä huulipunaviivoja täynnä olevan kädenselän.

Nyt haastaisin teidät puolestanne kertomaan, kuinka te toivotte omien asiakkaidenne käyttäytyvän teidän edustamanne ammatin vinkkelistä katsottuna. Onko teillä antaa erityisiä vinkkejä tai neuvoja, jotka helpottaisivat teitä ja kollegoitanne, mutta joita asiakkaanne eivät välttämättä tajua? Jakakaa ne nyt!

PS. Jos tuotteessa ei lue hintaa, ei se silti ole ilmainen. Vanha vitsi, kuultu monesti, ei naurata!

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Pssst, peräänkuuluttelisin vielä eilisellä kosmetiikkakirppiksellä kommentoinutta Katriinaa. Juteltiin siitä Lumenen hieman liian tummasta aurinkopuuterista…minulla voisi olla sinulle jotain tarjolla, ota yhteyttä! 😉

  2. 2

    sanoo

    Työskentelen silloin tällöin vartijana (totaalinen muutos aikaisempaan ammattiini) ja infossa saan kuulla hyvin usein olevani nii-in nuori. Ilmeisesti infoon palkataan vain nuoria, söpöjä tytsyjä, joilla ei ole aivoja (en pidä itseäni söpönä -joskus aivottomana kylläkin)??? Joskus olen huomauttanut olevani jo yli 30-vuotias, jolloin moni nolostuu… Samalla tekisi lyödä tiskiin CV ja kertoa koulutustausta & pätevyys.

    Hassuja tilanteita on tullut myös, kun asiakas alkaa kysymään minun suomalaisuudestani… hhhmmm. Mielenkiintoista 🙂 Kuinkahan suomalaisuus/ulkomaalaisuus/maahanmuuttajuus vaikuttaa työhöni? Olen vain todennut: "Olen syntyperäinen suomalainen, mutta kuinkahan voisin teitä auttaa?"

    Ja juu, vartija=orja.

  3. 3

    Miia sanoo

    Voi, olipas mielenkiintoinen postaus. 🙂

    Nyt vähän postaukseen liittymätön kysymys. Ajattelin ostaa Mavalan mavadryn, niin vaikka se on pikakuivattajaa, korvaako se samalla päällyslakan? Ja vielä toinenkin kysymys, voiko sitä käyttää pelkästään kynnelle, ilman että alla on toista lakkaa? Kiitos jo valmiiksi. 🙂

  4. 4

    Jenni sanoo

    Tuli niiiin mieleen oma työni tuosta sinun "palvelijana" olostasi. Työskentelen lähihoitajana vammaisten (ei kehitysvammaisten) palvelutalossa ja jotkut "järkevämmät" asiakkaat kun kohtelevat meitä kun palvelijoita. Teetetään asioita mitä voisi itsekin tehdä ja puhutellaan käskyttämällä. Olen saanut eräältäkin naiselta vihat päälleni kun hänen reumaattisista jaloistaan olisi koneellisesti pitänyt hioa kovettumia (tietysti ilman hanskoja ja hengityssuojainta, nehän maksaa liikaa) ja kieltäydyin koska minulla ei tällaiseen hommaan ole pätevyyttä. Ja etenkin kun kyse ei ole terveistä 100% tunnon omaavista jaloista. Olin sitten ammattitaidoton ja laiska.

    Postaus oli kyllä todella hyödyllinen jälleen kerran! 🙂 En kyllä ymmärrä miten jotkut asiakkaat kehtaavat käyttäytyä mainitsemillasi tavoilla, itselläni ei ikinä olisi pokkaa käyttäytyä asiattomasti ventovieraalle. 😮

  5. 5

    Kaisa sanoo

    Tää postaus oli varmasti tosi hyödyllinen monille, sillä asiakaspalveluun liittyy paljon "kirjoittamattomia sääntöjä", joista asiakaspalvelijat itse ovat hyvin tietoisia, mutta asiakkaat eivät.

    Itse olen opiskeluaikana työskennellyt 3 vuotta ison tavaratalon kassalla, ja noilta ajoilta on paljonkin hyviä ja huonoja muistoja.

    Tässä vähän listaa kuinka kassalla voisi käyttäytyä.

    – Tervehdi
    – Käytä "seuraava asiakas"-palikkaa
    – Tarkista, että olet punninnut kaikki vihannekset, hedelmät ja leipomotuotteet
    – Jos viivakoodista ei tule hintaa, se ei ole ilmainen, eikä se ole kassahenkilön vaan osastolla työskentelevän virhe
    – Jos viivakoodista tulee eri hinta kuin mitä hyllyn reunalla oli, sekään ei ole kassahenkilön vaan osastolla työskentelevän henkilön virhe
    – Jos sinua kaduttaa jokin korissasi/kärryssäsi oleva ostos kassalle tullessasi (esim. jäätelöpaketti tai joulukinkku), älä jätä sitä huomaamattomasti tupakkahyllyyn, vaan anna se kassahenkilölle ja sano ettet haluakaan ostaa sitä. Tämä on ihan ok. Kassahenkilö soittaa paikalle jonkun, joka vie sen takaisin pakastealtaaseen tai vie sen itse. (Nimimerkki "kokemusta löytyy". Noin 200 tupakka-askia piti heittää roskiin, kun joku aasiakas(!) oli jättänyt litran jäätelöpaketin sinne sulamaan.)

  6. 6

    Cecilia sanoo

    Itse olen töissä kaupan kassalla, ja osaan olla ymmärtäväinen asiakkaiden suhteen. Esimerkiksi kollegani sai kamalia raivokohtauksia takahuoneessa, jos asiakas ei tervehtinyt häntä takaisin. Öh?

    Sen sijaan, että valittaisin siitä, millainen asiakkaan EI tulisi olla, voin kertoa, millainen todellinen unelma-asiakas olisi – ja näitäkin onneksi on mukavasti. Asiakas on asiallisesti huolehtinut välikapuloiden laittamisesta ja on sijoittanut tuotteet hihnalle niin, että raskaat tuotteet – esimerkiksi maidot – tulevat ensimmäisenä, etteivät ne murskaa hennompia tuotteita. Asiakas tervehtii, ilmoittaa asiallisesti muovikassien lukumäärän ja menee pakkaamaan tavaroita (jos niitä siis ihan suunnattomasti on). Maksutilanteessa asiakas ojentaa pyytämättä kanta-asiakaskortin, maksukortin ja tarvittaessa myös henkilöllisyystodistuksen. Niin yksinkertaista! Minulle ei tarvitse kertoa typeriä vitsejä, puhua halvan jogurtin aiheuttamista vatsavaivoista tai kysellä niitä näitä, ihan pienet asiat riittävät. Jo pelkkä asiakkaan vieno hymy, asiallinen katsekontakti tai kiitos maksutapahtuman päätteeksi saavat minut hyvälle tuulelle.

  7. 7

    Anonyymi sanoo

    Voisiko tämän tilityksen saada kirjallisena ja vähintääkin laminoituna jokaisen vähänkään isomman kosmetiikkamyymälän/tavaratalon eteiseen, niin että sisälle ei pääse, ennenkuin on lukenut koko litanian!

    Hauskimpia ovat asiakkaat, jotka eivät oikein itsekään tiedä tasan tarkkaan mitä ovat hakemassa, mutta silti olisi mielessä tarkka visio tuotteen sävystä/vaikutuksista. Erityisesti värianalyysissä käyneet keski-ikäiset, jotka haluavat raikkaan ja kesäisen sävyisen huulipunan, joka ei ole räikeä, muttei liian vaaleakaan. Sävy saisi olla punainen, muttei kuitenkaan peruspunainen, vaan hieman pinkimpi. Kunhan sävy ei vaan ole kylmään (siniseen) taittuva tai lämpimään (keltaiseen) kallistuva. Tai metallinhohtoa tai hippusia. Tuotteen ei myöskään saisi olla mattainen ja kuivakoostumuksinen. Tai liian kallis. Ja kiiltopuna ei missään nimessä käy, vaan sen tulee olla huulipuna, joka kestää huulilla syömisen, mutta ei tarvitse poistaa poistoaineella illalla. Tuota. Hmm. Mietitäänpäs löytyykö sellaista? :DD

    T. Erään tietyn sarjan edustaja, mutta silti kiinnostunut myös muiden sarjojen tuotteista 😉

  8. 8

    sanoo

    Mie olen se joka aina sanoo että "tää on varmaan ilmanen ku ei oo hintaa ollenkaan". Oikeasti hintatietojen puuttuminen on raivostuttavaa, ne pitäis olla hyvin näkyvissä. Usein juuri kosmetiikkaosastolla saa etsiä hintalappua suurennuslasin kanssa.

    Olin joskus töissä kaupan kassalla ja opin että kassalla olevaa henkilöä ei todellakaan kunnioiteta.
    Pitäisi tietää ihan kaikki ja hallita kaikki, ja lisäksi se tyypillinen klisee eli "asiakas on aina oikeassa".
    Ei todellakaan ole, mutta siinäpähän olet ja sadattelet yksiksesi. Olin töissä erittäin pienessä kaupassa jossa oltiin pääasiallisesti yksin töissä.

    Nykyään en ole varsinaisessa asiakaspalvelussa, mutta tietysti osa työtä on asiakaspalvelua vaikka toimistohommia onkin. (siis se oikee duuni, nythän oon hoitovapaalla…)

  9. 9

    sanoo

    "kuinka te toivotte omien asiakkaidenne käyttäytyvän teidän edustamanne ammatin vinkkelistä katsottuna?"

    mun pitäs varmaan tehdä tästä aiheesta kans oma postaus, satun nimittäin tällähetkellä olemaan pikaruokalassa töissä…

    mutta, suurin ärsytys on se, että myyjiä aletaan syyttämään siitä, jos jotain tuotetta ei ole listalla (esim. kasvishampurilainen) tai se, että yleensä asiakas ei edes tervehdi myyjää ennenkuin alkaa tehdä tilausta.. mielestäni se on todella epäystävällistä, kun myyjä kuitenkin aina tervehtii asiakasta.

    muttajoo, tässä työssä niitä urpoja asiakkaita riittää 😀

    I feel you.

  10. 10

    Emilia sanoo

    Oi, tätä oli ilo lukea 😀 Tästä lähtien taidan pärjätä hyvin kosmetiikkaostoksilla. (:

  11. 11

    Anonyymi sanoo

    On muuten niin ärsyttävää, kun jotkut luulevat olevansa hauskoja tuolla vanhalla "se on kai sitten ilmainen" vitsillä kun en saa kesätöissä kaupan kassalla viivakoodia välillä pelaamaan.

  12. 12

    Anonyymi sanoo

    Mm, joskus kun olen kosmetiikkakaupassa ollut ja apua kaivannut, ovat "iäkkäämmät" myyjät vain pyyhältäneet ohi nenäänsä nyrpistäen, vaikka kyseinen osa-alue olisi juuri heidän työnkuvaansa kuulunut. Tätä niin sanottua ikärasismia huomaa ihan kaikessa, tavallisen supermarketinkin kassalta irtoaa hymy yleensä herkemmin iäkkäälle henkilölle, kun tälläiselle "nuorelle huligaanille", vaikken enää niin nuori olekaan.

  13. 13

    Anonyymi sanoo

    Hei, olen menossa laivalle ja siellä on ainakin käsittääkseni melko hyvä kosmetiikkatarjonta (?).
    Hakusessa olisi meikkivoide, puuteri ja peitevoide.
    Voisitko antaa vinkkejä hyvistä tuotteista? Olen kokeillut Maybellinen, Max factorin ja Nivean meikkivoiteita – kaikki ovat olleet ihan hirveitä 😀 Liian tummia, eivät ollenkaan luonnollisen näköisiä, eivätkä ole oikein kestäneet ihollani. Ihoni on pintakuiva, ja se rasvoittuu T- alueelta, muuten se on "normaali".
    Hinnalla nyt ei kauheasti ole väliä, laadukkaasta tietysti maksaa vähän enemmän, mutta lukiolaiselle edullinen tuote olisi aika mieluinen 🙂

  14. 14

    sanoo

    Itse edustan tätä asiakasosastoa enkä siis ole asiakaspalvelijana töissä. Ajattelin vain kertoa, kun tekstiäsi lukiessani mieleeni tuli, että ainakin minulla myyjän ulkonäkö ja olemus vaikuttavat todella paljon.

    Jos esimerkiksi kyselen jotakin hyvää pidentävää ripsiväriä, en todellakaan kysy sitä tytöltä, jonka ripset ovat klimpissä kuin hämähäkin jalat, vaan siltä tytöltä, jolla on siisti meikki. Tiedän, asennevamma.:/

    Jotenkin se taitaa vain olla psykologinen juttu… (Ja seli-seli.)

  15. 15

    Anonyymi sanoo

    Hei! Löysin blogisi jokunen päivä sitten ihan sattumalta ja jäi siihen heti koukkuun, kirjotus tyylisi on todella mahtavaa. 🙂
    En itse työskentele asiakaspalvelu alalla, mutta olen kanssasi samaa mieltä ja arvostan hyvää palvelua missä ei tule luokittelua myyjän ja asiakaan välille. Aivan mahtavaa että olet nuori joka tietää asiasta ja vielä noin reipas auttamaan, valitettavasti monet nuoret asiakaspalvelijat eivät jaksa hymyillä työssään tai auttaa muita, tai myös keski-ikäset työhönsä leipiintyneet eivät ole kivaa katseltavaa, sellaisilta ei oikein tee edes mieli pyytää apua.
    terv. nuori asiakas

  16. 16

    Anonyymi sanoo

    Siivoojana tulee muutama juttu mieleen 😀

    Eli älkää ylenkatsoko siivoojia, monet tekee sitä muun työn puuttuessa ja voivat olla hyvinkin korkeasti koulutettuja ja fiksuja ihmisiä. Me emme ole tyhmiä, idiootteja, ymmärrämme normaalia puhetta eikä meille tarvitse puhua hi-taas-ti 😉 Me emme myöskään ole palvelijoita jotka hoitavat kaikki muut asiat työmme ohella, me huolehdimme puhtaudesta! Me emme ole vaatehuoltajia, jokapaikan juoksupoikia tai seuraneitejä. Me EMME myöskään tarjoa muita palveluksia vaikka työskentelisimme hotellissa (tämä on luultavasti suurimmalle osalle varsin selvää mutta näitäkin tapahtuu…) ja asiattomasta ehdottelusta saat parhaimmillaan porttikiellon koko hotelliketjuun. Hymymme ei myöskään ole ehdottelua tai flirttailua vaan kuuluu työnkuvaan ja hyvään palveluun.

    Ja mikäli vaan pystytte niin olisi upeaa jos takaisitte meille TYÖRAUHAN! Olisi mukavaa saada tehdä työnsä rauhassa ja kohteliasta siis esim vessoja siivotessa odottaa sen 5 min ulkopuolella mikä siihen siivoamiseen kuluu.

  17. 17

    Mari sanoo

    Todella hyvä ja valaiseva postaus! Nyt minäkin ymmärrän myyjiä astetta paremmin ja osaan myös ehkä toimia asiakkaana paremmin. Kiitos tästä. 🙂

  18. 18

    Katja sanoo

    Mun on pitänytkin jo useasti kommentoida tähän myyjäasiaan, että ois tosi ihana joskus eksyä sun asiakkaaksi, tunnut niin asiantuntevalta ja siltä että sulle on tosi tärkeää löytää asiakkaalle aidosti parhaimmat tuotteet.

  19. 19

    sanoo

    Juu, tämä oli kyllä tosi hyvä postaus! En minä ujona ihmisenä uskalla sanoa "ei" jos minulle ehdotetaan jotain tuotetta, mistä en todellakaan pidä. Ehkä jatkossa osaan olla parempi asiakas. Kiitos tästä 🙂

  20. 20

    Anonyymi sanoo

    Pakko kommentoida kun oli niin osuva postaus! 🙂 Itse työskentelen kassalla ja välillä saattaa ärsyttää pienetkin asiat, kuten että aina pitää sitä henkilöllisyystodistusta pyytää, vaikka kaikki varmasti tietää, että se on näytettävä kun 50 euroa ylittyy…ja se että joutuu päivässä sata kertaa hokemaan "pankki vai luotto"… Eräs työkaveri kyllästyi hokemiseen ja nykyään läväyttää kaikki suoraan pankkikortin puolelle, jos ei muuta sanota, en tiedä sitten onko sekään hyvä idea 🙂 Kiitos mahtavasta blogista, siitä on todella paljon iloa ja apua!

  21. 21

    E sanoo

    Hei,

    kiitos mahtavasta blogista! Juttujasi on tosi kiva lukea jo aiheensakin puolesta, mutta kirjotat myös tosi mukavasti ja koukuttavasti. Olen myös varsinainen vinkki-harakka, ja etenkin finnipostaus tuli todelliseen tarpeeseen.

    Muuten, osaisitko neuvoa jotakin hyvää nestemäistä eye-lineria, onko suosikkeja? Hinnaltaan se saisi olla opiskelijaystävällinen, suht` edullinen siis. Aiempaa käyttökokemusta itselläni ei nestemäisen rajauksen käytöstä ole.

  22. 22

    Anonyymi sanoo

    Itse olen kahviossa töissä ja siellä kin asiakkaat taitavat olettaa että tietäisin kaiken mahdollisen. Pitäisi siis samaan aikaan rahastaa, antaa vieressä pyytävälle asiakkaalle vessapolettia, kertoa jonossa seuraavalle olevalle asiakkaalle mitä vitriinissä olevat tuotteet sisältävät sitten vielä joku huutelee toisen kylmävitriinin luona, että eikö sitä palvelua saa. olisi mukavaa jos ihmiset osaisivat jonottaa kiltisti omaa vuoroaan, mutta joillekin se tuntuu olevan todella vaikeaa. ..sitten on myös niitä tiettyjä ihmisiä, jotka valittavat joka kerta kun tulevat kahvilaan. Olen miettinyt,että miksi he sitten tulevat, kun joka kertaa pitää jostain valittaa! Vaihtaisivat paikkaa, jos mikään ei miellytä.

  23. 23

    sanoo

    AAAAHAHAHAH!!

    Sain loistavat naurut näistä sun esimerkeistä ja yhdyn kyllä kokemuksiisi kosmetiikkamyyjän syvällä rintaäänellä. Välillä on kyllä niin uskomattomia asiakkaita, että huh huh.

    Huomenna taas töihin :)Mukavaa työviikkoa!

  24. 24

    Heidi sanoo

    Aivan mahtava postaus! Todellakin tiedät paljon asioista ja vaikutat todella fiksulta yms. : D Ja kuten joku mainitsikin jo että olisi tosi hauskaa päätyä sinun asiakkaaksesi! 🙂

  25. 25

    sanoo

    Itse olen konditoria kahvilassa töissä ja kaikista raivostuttavinta on, jos joku tulee vähän sulkemisajan jälkeen (itse laitan ovet lukkoon vasta viiden uutisten alkaessa, poomon määräys, mutta ne alkavat muutamaa minuuttia yli viisi). Tiedän ettei se sinänsä heidän vikansa ole, mutta myyjätkin kaipaavat kotiin syömään eivätkä jaksaisi välttämättä olla töissä puolta tuntia pidempään selittämässä, ettei kahdeksan ja kuuden hengen mansikkakakuilla ole muuta eroa kuin koko (kyllä, kokemuksen syvällä rintaäänellä).

    Mutta mahtava postaus, tuli tarve lähteä kosmetiikkaosastolle olemaan esimerkillinen asiakas? 😮

    (mm ja anteeksi kun vastailen kommentteihisi, mutta E kyseli hyviä ja edullisia linereita, itse ostin GOSHin eyelinerin viikko sitten.. Ja se on käytössä toiminut ihan mahtavasti, helppo rajata, ei leviä tai haihdu päivän aikana ja on edullinenkin, 9.90€ sokokselta.)

  26. 26

    sanoo

    Kiitos kaikille kommenteistanne aiheeseen liittyen. Pakko sanoa, että voi meitä kaikkia parkoja toisinaan. 😉
    Ihme hommia joutuu kyllä tekemään tai oikeastaan iihme hommia oletetaan henkilökunnan tekevän. Kommentti huulipunaa hakevasta asiakkaasta kuulosti hyvin tutulta tilanteelta… 🙂

    Miia: Korvaa päällyslakan ja toki sitä voi käyttää yksinäänkin kirkkaana lakkana jos tahtoo. 🙂

    Anonyymi: Suosittelen kurkkaamaan ehdottomat lempparini tähän ongelmaan: Estee Louderin Double Wear (peittävämpi) ja Double Wear Light (kevyempi). 🙂

    Katja: Toki en itsekään aina ole se täydellinen osapuoli ja kaikkien kanssa ei vaan aina mene kemiat yhteen ja homma ei vaan toimi…mutta yleensä kyllä yritän. 😉

    E: Kiva kuulla!
    Hyvä nestemäinen rajaus harjoittelevalle rajauksen tekijälle löytyy mielestäni Natural Codelta. Sarjan tussimainen rajaus ei tee mielettömän vahvaa ja kovaa jälkeä ja on loistava rajauksen harjoitteluun. Lumenen Blueberry lineri on puolestaan suosikkini edullisemmista tuotteista intensiivisempiin ja vahvempiin rajauksiin, sillä siveltimen kärki on tarpeeksi napakka.

    Heidi: Enpä kyllä itsekään aina ole se täydellinen osapuoli, vaikka täällä osaankin neuvoa. Livetilanteissa huomaa, etteivät kemiat välillä vaan kohtaa millään eikä yhtään löydäkään yhteistä säveltä aina. Mutta yritys on kova! 🙂

    g: Minusta on aina ihanaa, kun tekin suosittelette tuotteita, sillä silloin saatan itsekin saada hyviä vinkkejä. Kiitos siis suosituksesta! 🙂

  27. 27

    sanoo

    Sulla on kyllä mielettömän kiva blogi! 🙂 Tutustuin vasta vähän aikaa sitten ja täältä riittää mielenkiintoista luettavaa vaikka millä mitalla. Olisi yksi kysymys, mulla on käytössä tällä hetkellä Tigin Dumb Blond shampoo&hoitsikka. Nyt loppu jo häämöttää ja olen miettinyt Alternan shampoon hankkimista. Sattuisiko sulla olemaan mitään kokemusta kyseisestä merkistä? 🙂

  28. 28

    sanoo

    Ihan mahtava juttu, mulle on aina ollut jostain syystä vaivaantunutta toimia asiakaspalvelijoiden kanssa kun en oo ollut ihan varma että miten siinä pitäis käyttäytyä – propsit myös kaikille asiakaspalvelijoille, siinä on sellanen homma jota meikäläisen pääei vaan kestä 😀

    Joskus pari vuotta sitten kuljin pitkässä mustassa nahkatakissa (rakastan sitä takkia vieläkin, ne liehuhelmat, ah!) mutten pukeutunut muuten "provosoivasti" – okei, oli mulla kulmakoru muttei mitään rankkoja meikkejä tai ees mustaa tukkaa mut silti jostain syystä sain varsinkin vanhemmilta naisihmisiltä huonoa kassapalvelua kaikenlaisissa kaupoissa. Huvittavaa oli vielä huomata et kun menin samoihin kauppoihin samojen ihmisten luo viikkoa myöhemmin ilman sitä nahkatakkia niin palvelu oli paljon parempaa! No, ehkä niillä oli vaan huono päivä, oli silti jännä! 😀

  29. 29

    Anonyymi sanoo

    nyt kun hankit sen baren face lifting duon niin esittelyä kaipailtaisiin kipeästi;) kertoilehan joskus sitten niistäkin mitä netistä tilailit:)

  30. 30

    Anonyymi sanoo

    Sä vaikutat tosi ammattitaitoiselta myyjältä =)
    Minua asiakkaana ärsyttää toisinaan myyjien käytöksessä se, että he pitävät vanhempia asiakkaita suuremmassa arvossa. Tiedän olevani vasta 15-vuotias, mutta silti minulle ei tarvitse puhua kuin tyhmälle. Ja jos kysyn apua joidenkin selektiivisten tuotteiden kanssa, niin useammin kuin kerran olen huomannut myyjän käytöksestä että olisi parempaakin tekemistä, koska he olettavat etten kuitenkaan osta mitään.
    Se on sitten oikein luksusta kun joskus kohdalle sattuu ammattitaitoinen ja ystävällinen myyjä, jota oikeasti kiinnostaa auttaa 🙂

  31. 31

    kalkkilaivan kapteeni sanoo

    Moikka!

    Vaikkei tämän päivän aiheeseen suoranaisesti liitykään (jälleen kerran aivan loistava kirjoitus!), niin haluaisin kysyä mielipidettäsi yhdestä asiasta bareMinerals- sarjan tuotteisiin liittyen. Itse olisin kiinnostunut mainitsemasi aloituspakkauksen tilaamisesta (mistä kerroitkin erillisessä postauksessa), mutta asiassa on eräs ongelma. Olen aina ollut erittäin vaaleaihoinen, ja ainoa sopiva meikkivoide oli aikoinaan Lumenen Double Stay:n vaalein sävy (jonka valmistus ilmeisesti lopetettiin?). Nykyään käytän Lumenen Natural Code- sarjan vaaleinta meikkivoidetta (muistaakseni Vanilla), eikä sekään tunnu ”tismalleen” oikealta. Mitä luulet, onko tuo bareMineralsin vaalein sävy sopiva tarkoituksiini? Ja kannattaako paketti tilata netistä?

    Kiitos loistavasta blogista!

  32. 32

    Anonyymi sanoo

    Haluaisitko suositella jotakin meikin alle sopivaa, suojakertoimella varustettua kosteuvoidetta?

    Ihoni on talvisin pintakuiva mutta t-alueelta rasvoittuva eli ilmeisesti aika tyypillinen sekaiho.

    Hintaluokka olisi semmoinen mieluiten alle 25e.

  33. 33

    sanoo

    Itselleni kaikki asiakaspalvelijaa kauhistuttavat käyttäytymiseni johtuvat varmaankin siitä, että missä tahansa kaupassa (tai kassalla) käyminen ei välttämättä ole se mun päivän kohokohta, vaan pakollinen suoritus, jota en välttämättä tee täysin tietoisessa tilassa, vaan muhun on ohjelmoitu se käsky: osta vessapaperia. Meen ja ostan, katon ehkä vähän hintaa, mut jos joku kysyy multa, mitä vessapaperia mä yleensä käytän, niin… No, se ei vaan ole tärkeää mulle. Se on ehkä tärkeää sille vessapaperin myyjälle, joka myy sitä paperiaan intohimolla. Mä en – vaikka meikkaan joka päivä – välttämättä muista mitä meikkimerkkejä tai -sävyjä mä käytän. Se ei ole mulle tärkeää. Ihannetilannehan on sitten silloin harvoin, kun on mahdollisuus lähteä varta vasten ostamaan jotakin tiettyä ajan kanssa ja keskittyä siihen hommaan, mutta useimmiten tilanne on kuitenkin se, että mielessä on miljoona muutakin asiaa ja meikinostajana olen enemmän fyysinen suorittaja kuin älyllinen olento.
    Ne on kivoja päiviä, kun on sitä aikaa meikkiosastolla, asiakaspalvelija huomioi minut jollakin lausella tehden tiedoksi, että on huomannut minut ja on käytettävissä, mutta että saan rauhassa katsella mitä tahansa. Täällä Amerikassa asiakaspalvelu on extrasuperhuippua ja tekisi suomalaisille asiakaspalvelijamarmattajille niiiiin hyvää käydä ottamassa mallia täältä. Mä pidän siitä tunteesta, että tunnen, että asiakaspalvelija tekisi mitä tahansa mun eteen. Lempikosmetiikkakaupoissani on tyyppi tervehtimässä melkein ovella ja kertoo nopeasti, jos kaupassa on joitakin erikoistarjouksia, ja asiakaspalvelijat ovat jotenkin ulkoiselta olemukseltaan sellaisia, että heiltä viitsii mennä kysymään ja ettei heidän pasmat ja muut "tärkeämmät" hommansa keskeydy vuokseni.
    Kaikki työ on asiakaspalvelua mielestäni, koska enemmän ja vähemmän me kaikki myydään jotakin toisillemme, vaikkei raha aina vaihdakaan omistajaansa niin näkyvästi.

  34. 34

    Anonyymi sanoo

    Taidan kokeilla tuote estee lauderin meikkivoidetta! (:
    Vielä kysyisin sen verran, että täytyykö tuon alle laittaa jotain meikinpohjustus- tuotetta?
    Ainiin ja vielä yksi juttu, onko suositeltavaa, että meikkivoide / puuteri / peitevoide olisivat samaa sarjaa vai voivatko ne siis olla eri merkkiä?

  35. 35

    Anonyymi sanoo

    Olen ollut kirpputorimyyjä. Mihin siellä väsyy top joku:

    1. Ainainen tinkiminen!! Monen mielestä tinkiminen ehkä kuuluu kirpputorikulttuuriin, mutta kun kuuntelee päivästä toiseen samaa nauhaa, kuinka "tämä 2e on tällaisesta kyllä liikaa". (Tosi tarina: 10 sentin saippuateline oli asiakkaan mielestä liian kallis ja kun ei alennusta herunut, jäi pidike ostamatta.)

    Kirpputoreja syytetään aina ylihinnoittelusta(pitänee varmasti osittain paikkansa) ja ahneudesta, "tehän saatte tavaranne ilmaiseksi".
    Mutta kun ei kaikilla mene raha omiin tai johtajien taskuihin, vaan ihan oikeasti "huono-osaisten" auttamiseen!
    Ja kauppoihin verrattuna hinnat ovat joka tapauksessa alhaisemmat. Toki hinnoitteluerheitä sattuu, mutta ei se päivittäinen tinkaaminen voi olla kuin ahneutta. Ja edelleen: kun sitä kuuntelee sen 8 tuntia viisi päivää viikossa..

    Mikä voi olla väsyttävämpää, kuin joku selkeästi rikkaampi ihminen tulee vaatimaan alennusta antiikkisesta kattokruunusta.. Huoh.

    2. Väliin ryyskääminen. Jos myyjällä on tilanne kesken toisen asiakkaan kanssa, on hölmöä tulla huutamaan (sormi pystyssä) väliin "anteeksi ihan lyhyt kysymys tässä välissä." Ei voi olla niin kiire odottaa omaa vuoroaan.

    3. Myyjää ei tarvitse väistää, kun on käytävän keskellä tukkeena, "sehän on töissä täällä."
    Miksi pitää aina odottaa sitä myyjän "anteeksi"-sanaa, että voi puoli askelta litistää itseään pois tieltä?

    4. Myymälä ei ole leikkikeskus. Jos lapsi leikkii tai levittelee myytäviä leluja, ei voi olla iso vaiva korjata jälkikasvun jälkiä.

    5. Itse henkarista tiputtaneen vaatteen voi laittaa takaisin henkariin, eikä potkia vaatetankojen alle syvemmälle piiloon.

    6. Ylipäätään jatkuva negatiivinen mutina kalleudesta ja käyttäytyminen kuin kotona (tavaroita voi levitellä ja jättää ensimmäiselle vastaan tulevalle tasolle).

    Huomasin ihmisten avautumisen, juoksuttamisen, päin naamaa huutamisen tuloksena, ettei kirpputorin myyjiä pahemmin pidetä "minään".
    Ja voi sitä hämmennyksen määrää, kun ei ilolla(jos ollenkaan) otettukaan vastaan rikkinäistä/homeista lahjoitettua huonekalua/vaatetta..

    Onneksi oli kohteliaitakin asiakkaita, ne aina ilahdutti.

  36. 36

    sanoo

    Kiitos näin jälkikäteen vinkistä hankkia Urban Decayn luomivärinpohjustusaine. On ollut kehujeni veroinen!

  37. 37

    sanoo

    Tea: Kiitos. 🙂 Alternoista minulla ei valitettavasti ole omakohtaisia kokemuksia. :/

    hanna: Ulkonäön perusteella ei kyllä saisi tosiaan asiakasta tuomita, mutta itsekin huomaan välillä sitä tekeväni. Yritän antaa sen olla näkymättä, mutta mielessäni usein mietin, että "Mitä minä nyt tältäkään menen kysymään kun ei tämä kuitenkaan mitään osta," ja sitten henkilö saattaakin lähteä 200€ ostoksien kanssa. Kannatti siis tarjota apua… Niin monesti olen tosiaan itse yllättynyt, että teen tätä tuomitsemisleikkiä enää vain päässäni ja yritän lähestyä kaikkia samalla lailla (ainakin silloin, kun minulla on hyvä päivä. 😉 )

    Anonyymi: Yes Sir! 🙂

    Anonyymi: Voi kiitos. 🙂
    Minusta on ainakin kiva auttaa kaiken ikäisiä asiakkaita…jos vain käyttäytyvät hyvin. Edellisessä työpaikassani kohtasin niin paljon ikäviä mummoja, että karvat nousevat yhä pystyyn mummon lähdestyessä. Nykyisessä olen itse kohdannut niin paljon ikävää nuorisoa, että suhtautuu luvattoman epäilevästi kaikkiin. Nuoria asiakkaita on kuitenkin ihana palvella, sillä he oikeasti ovat kiitollisia saatuaan hyvää palvelua.
    Eli oli asiakas minkä ikäinen tahansa, mutta jos hän käyttäytyy minua kohtaan hyvin, tahdon minäkin käyttäytyä häntä kohtaan hyvin. 🙂

    kalkkilaivan kapteeni: Vaaleimman paketin sävyt Light ja Fairly light ovat sinulle varmasti liian tummia. Fairly voisi olla sopiva (sopii minulle, Lumenen 0 oli myös minulle hyvä), mutta sitä ei myydä setissä vaan erikseen.

    Anonyymi: Mitenkäs olisi tämä Eucerinin voide: http://www.eucerin.fi/1080

    Hydro Protect on kosteuttava, mutta tarkoitettu kuitenkin normaalista sekaiholle. Suojakerroin on 15 ja hinta alle 19 euroa muistaakseni (apteekista).
    Valitettavan vähissä ovat nuo edullisemmat suojakertoimelliset voiteet, jotka eivät olisi 40+ iholle tai kuivalle iholle.

    Sailormoon: Totta, itsekin tulee melko mekaanisesti mentyä moniin tilanteisiin asiakkaaksi sen enempiä hommaa ajattelematta. Olen kyllä ainakin yrittänyt muistaa aina tervehtiä sen bussikuskinkin. 😉

    Anonyymi: Ei välttämättä tarvitse mitään erillista pohjustajaa, pysyy mielestäni yksinäänkin hyvin. Kokeile ensin yksinään ja jos tuntuu, että tahdot pohjustajaa alle siloittamaan tai pidentämään kestoa niin tule kyselemään vinkkejä, koitetaan sitten keksiä tarpeisiin sopiva. 🙂
    Puuterin ja meikkivoiteen ei tarvitse olla samaa merkkiä (mutta Estee Lauderilla on muuten aivan loistavat irto- ja kivipuuterit. 😉 )

  38. 38

    sanoo

    Kiitoksia kattavasta postauksesta. Ehkä nyt osaamme käyttäytyä ostoksilla taas hiukan paremmin 🙂

  39. 39

    Anonyymi sanoo

    Tuli noista suojakertoimellisista kasvovoiteista mieleen Body Shopin voiteet. Olen itsekin etsinyt ei-ihan-vielä-ikääntyvän ihon suojakertoimellista voidetta ja siellä on useampaakin sorttia, eikä ole kovin kalliita. 50 ml tuubin saa alle 20 euron. Olen itse tykännyt niistä useammastakin, tosin siinä C-vitamiinisarjassa on aika tymäkkä tuoksu.

  40. 40

    sanoo

    Voi että tuo kunnioituksen puute kuulosti tutulta! Arvaa vain, millaista minun kohteluni on välillä työssäni… Olen siis parikymppinen nainen ja töissä erikoisliikkeessä, jossa kaikki muut työntekijät ovat miehiä kuten 95 % asiakkaistakin. Monet kerrat asiakkaat ovat vailla MIESmyyjää, ja katselevat sitten vierestä, kun minä palvelen asiantuntevasti jonon seuraavat, ennakkoluulottomat asiakkaat. Jono lyhenee, ja yksi asiakas odottaa edelleen sitä MIESmyyjää vapautuvaksi..:P

    Ja tosiaan, monet kerrat on nelikymppinen miesmyyjä joutunut kysymään minulta neuvoa. Ei pinnallisilla asioilla kuten iällä, ulkonäöllä tai sukupuolella ole tosiaan yhtään merkitystä työssä menestymisen kannalta!

  41. 41

    sanoo

    Voin todella samaistua kirjoitukseesi, sillä erotuksella että itse olen tällä suomen alkoholimonopolilla myyjänä. Yhtiössä on todella alettu panostaa asiakaspalveluun, ja usein myyjiä ihan oikeasti kannattaakin kuunnella, myyjät myös tulevat itse tarjoamaan apuaan. Samoja hankaluuksia löytyy tältäkin tontilta asiakkaiden kanssa – asiakas hakee jotakin Sauvignon Blancia, ja sanoo ettei hinnalla tai maalla ole väliä. Tällöin on todella vaikea päätellä että kannattaako suositella 25 euron uusiseelantilaista tai 7,50 maksavaa argentiinalaista – molemmissa on se riski ettei mikään sellainen käy. Kun sanotaan ettei maalla ole väliä, se tarkoittaa että tottakai viinin tulee silti olla eurooppalaista, mieluiten Sancerresta. Huokaus 🙂

    Silti raivostuttavinta on, jos joku apua tarjotessani toteaa "ei tarvi auttaa, mä otan vain jonkun", aaarrghh! Kysy myyjältä, halvallakin saa hyvää! Ei kukaan mene meikkejäkään ostamaan ja ota "vain jotain missä on kiva pakkaus". (Eikai?)

    Puhumattakaan siitä että jos suosittelen kuohuviiniä, todetaan ettei meillä tosiaankaan ole samppanjaan varaa ja sehän on juhlajuoma? Hmm. Taistelua tuulimyllyjä vastaan välillä.

    Samaistun välillä kosmetiikkaintoiluusi omalla sarallani, suhteeni uusiin kehuttuihin kuohuviineihin tai uuden maailman valkoviineihin on yhtä intoileva kuin sinun suhteesi joihinkin kosmetiikkatuotteisiin. Huomenna on vapaapäivä, nyt on siis hyvä hetki nauttia illasta Alsacen kuoharin kanssa, hermokin lepää <3 Silti kiinnostus viineihin (tai siidereihin tai olueen jne.) tuntuu olevan joskus asiakkaille häpeän aihe, ja siksi ei apuakaan kehdata pyytää, senkään vertaa että kysyttäisiin mistä etsittyä tuotetta löytyy. Mikäli mahdollista, vieläkin "turhempaa" kuin kosmetiikasta intoilu? Tuntuu joskus hassulta selitellä että olen ihan oikeasti maistanut tuotteita mitä suosittelen, ja tunnen myös niiden taustoja.

    Vanhempien myyjien suosimista ilmenee myös, ehkä myös seksistinen ulottuvuus löytyy, mitä kosmetiikkaosastolta ei välttämättä ilmene. Hupaisinta oli silti kun olin kouluttamassa uutta työntekijää, n. 45- vuotiasta miestä, kun vanhempi pariskunta tuli kysymään neuvoa. Neuvottuani he kuitenkin halusivat kysyä "tuolta sinun pomolta" ja kun selitin että mies oli ollut töissä viikon, ja he voisivat kyllä luottaa sanaani, he silti halusivat mennä kysymään, koska mies "näytti niin uskottavalta". Niinpä. Mies tietysti tuli kysymyksen kanssa luokseni jolloin latelin saman vastauksen kuin pariskunnalle aiemmin, oli kyllä naurussa(ja itkussa) pitelemistä.

    Näköjään juttua löytyy täältäkin, ehkä olisi kannattavaa tehdä ihan oma postaus 😀

  42. 42

    Anonyymi sanoo

    Tuon ikä-asian olen minäkin huomannut.
    Itse olen 22-vuotias ja työskentelen huonekaluliikkeessä, usein saan kuulla jotain tyyliin "En tiedä osaatko sinä auttaa…..Olet varmaan harjoittelija….Mistähän löytyisi myyjä…". Sitten se asiakkaan ilme onkin näkemisen arvoinen, kun oikeasti osaankin auttaa 😀
    Mies asiakkaat on ehkä pahimpia tällä huonekalupuolella, ne tutkailee ja vääntelee ja luulee etten minä,nuorena tyttösenä ymmärrä niiden kasaamisien ja ruuvejen yms päälle mitään 😀

  43. 43

    sanoo

    Sen voin sanoa näin vaate- ja kangasmyyjänä/tarjoilijana/numeropalvelun työntekijänä että asiakkaat on outoja. Ne luulee että kaikki pitäs tapahtuu siinä silmän räpäyksessä ja asiakaspalvelijalla ei saa olla mitään inhimillisiä tarpeita kuten esim. nukkuminen tai syöminen. Sairastuminen ei tule kuuloonkaan. Myöskin asiakas luulee olevansa ainoa laatuaan; jos ravintola on täynnä ja ovella on 5m jonoa ei nopeuta yhtään että kerrot ensimmäiseksi tarjoilijalle että sinulla on kiire/tahdot ruokasi heti/olet odottanut jo x monta minuuttia/täällä kestää tai on kuuma jnejne. Jos sinulla on kiire,esitä asiasi niin että meillä lähtee juna klo x, ehditäänkö syömään niin itse henkilökohtaisesti olen tehnyt aina voitavani jotta annokset ovat ajoissa pöydässä… Niin se metsä vastaa kun sinne huutaa…

  44. 45

    Anonyymi sanoo

    Tuntuu usein siltä, että ne yksinkertaiset ihmiset jotka ei egonsa puolesta mahdu maan pinnalle on lähetetty lentokoneeseen muistelemaan ja kertaamaan lapsuuttaan. Mur! T.lentävä tarhatäti

    Ps. hyvä blogi ja kiitos selvästä suomenkielestä!

  45. 46

    Anonyymi sanoo

    Olen nyt kirjakaupassa töissä ollut muutaman päivän ja vielä siellä ei ole pahemmin asiakasmokia tapahtunut, mutta ollessani pienessä ruokakaupassa kassalla yksi asia ärsytti suuresti. Nimittäin lapset joita ei vahdita. 2 vuotiaat voivat nopeasti karata karkkihyllylle eikä siinä mitään jos vanhempi itse kuitenkin pyrki estämään sen että lapsi syö tikkaria paperin läpi jne, mutta joskus sai ihan itse huutaa kassan takaa että ei anneta lapsen pistää suuhun niitä karkkeja tai leluja.
    Lauantaina kirjakaupassakin pari ala-asteikäistä poikaa nojaili pyörillä olevaan hyllyyn joka sitten tietysti liikkui. Eli pyydän vanhempia pitämään lapsiaan silmällä ja opettamaan heille ne tavat miten kaupassa toimitaan. Tiedän kyllä ett ne ihan alle 3 vuotiaat voi olla vaikeita joskus mutt jos esimerkiks niitä karkkeja menee suuhun niin mielellään maksaa sitten sen tuotteen eikä vaan häippäse niin kuin mitään ei tapahtunut.

    -Mintan

  46. 47

    sanoo

    Mintan: On se tosiaan kumma, ettei lapsia viitsitä vahtia. Vihaan niitä vanhempia, jotka antavat kakaroidensa sörkkiä kaikkea lapsen ah, niin suloisin ottein. Hieman ottaa päähän, kun lapsi survaisee suloisen etusormensa kauniin kausituotteen testeriin, joka pitää sitten lapsen jäljiltä heittää roskiin ja odottaa kolme viikkoa uuden testerin tuloa. :/

  47. 48

    Anonyymi sanoo

    Tämä on niin vanha, mutta kommentoin nyt, kun linkki oli uusimman postauksesi lopussa.

    Hitsi vie, mä olen kyllä varmaan vaikea asiakas, mutta jännä sinänsä: kosmetiikkaostokset ovat AINUT PAIKKA, jossa tunteet tällä naisella kuohuvat. Autokaupoissa tai huonekaluliikkeissä kaikki menee hyvin, mutta kosmetiikkaliikkeissä jotain syystä on ilmiriita myyjän kanssa valmis nopeasti.

    Viimeeksi jouluna kävelin paikallisesta Emotionista ulos ostamatta mitään. Olin etsimässä joululahjaa äidilleni, enkä ollut ihan varma siitä, mitä haluaisin. Kaupassa oli aika paljon myyjiä, ilmeisesti joulunajan takia, ja muutama muu asiakas lisäkseni. Kauppaan tulevien miesten "kimpussa" oli heti myyjätär poikineen, mutta kukaan ei tullut kysymään minulta, tarvitsenko neuvoa. Se nyt vielä onkin ihan OK, eihän myyjä voi tietää, kuka apua tarvitsee. Noh, löysin sitten hajuvesipaketin, jossa ei ollut hintaa merkittynä (ah, tästä suosikkiaiheestani lisää myöhemmin). Koitin etsiä hintalappua hyllystä ja vaikka mistä, mutta ei. Harhailin sitten jokusen kymmenminuuttisen hyllyjen välissä, ja lopulta kaksi myyjätärtä vapautui palvelemasta muita asiakkaita. Menin kysymään apua näiltä keskenään keskenään juttelevilta tyttösiltä – ja usko tai älä, kumpikaan ei reagoinut. Katsoivat minuun ja jatkoivat keskusteluaan. Laskin hajuvesipakkauksen alas ja kävelin ulos kaupasta, ostin sitten haluamani tuotteet kilpailevasta liikkeestä.

    Ai niin, loppukommenttiisi liittyen: minulla on politiikka, että jos jossain kosmetiikkakaupassa hinnat ovat huonosti tai epäselvästi merkitty (ts. joutuu juoksemaan ensin myyjien perässä tuotteen kanssa, "mitä tää maksaa?", ja siihen päälle saa vielä vittuuntunutta mikssämultakysyt-ynähtelyä), jätän kaikki ostokset ostamatta. Hitsi olen kamala. Eikun oikeesti, jos niitä hintoja ei ole hyllyyn/tuotteeseen merkitty, saisi myyjien asenne hintojen kysymiseen kassalta olla mielestäni parempi. Ihan vaan huomiona.

  48. 49

    Anonyymi sanoo

    Heh, mainio postaus! Itse olen nuori ja pieni, ja työskentelen esimiestehtävissä kaupan alalla. Suurin osa alaisistani on minua vanhempia ja myös kokeneempia, mutta oma osaamiseni on silti (vaikka itse sanonkin) aika huippuluokkaa. Monesti asiakkaat kommentoivat, että eihän noin pieni tyttö voi olla pomo, mutta kun hoidan asiat hyvin, niin aika nopeasti se loppuu. 🙂
    Asiakaspalvelu on ihan mukavaa, mutta itsellä myös menee hermot noihin aina samoihin vitseihin. Esim. jos seison hyllytysjakkaran päällä, niin puolet asiakkaista heittää hauskana vitsinä, että "äläs vaan putoa sieltä". Ja juuri nuo "ilmaiset tuotteet"…

  49. 50

    Anonyymi sanoo

    Anteeksi että kommentoin vanhaan postaukseen + että olen eri kannall kuin muut… Minun mielestäni myyjät/ muut asiakaspalvelualan ihmiset saisivat olla kohteliaampia (ei sillä että asiakkaat eivät osaisi olla joskus ärsyttävämpiälin). Kerran kun soitin 020202 ja kysyin ihan selkeästi tietyn linja-auton puhelinnumeroa (selitin mistä se menee, minne se menee ja mihin aikaan sekä firman nimen) ja se "mikskäsitäsanotaankaan" vain selitti kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä -paitsi sitä puhelinnumeroa. Lisäksi se höpötteli jotain sen linja-auto asiakaspalvelusta, mutta ei antanut senkään numeroa. Lopulta sanoin "kiitos ja hei" ja suljin puhelun…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *