Päivä 148: 007 ja anonyymi bloggaaja

Kuten te hyvin tiedätte, olen yrittänyt pitää henkilöllisyyteni salassa. Sen lisäksi, että olen pitänyt henkilöllisyyteni salassa teiltä, olen myös pittänyt ystäväpiiriltäni ja tuttaviltani salassa bloggaamiseni ja blogini. Sain kuitenkin huomata, että asioita on ihan mahdotonta pitää täysin salassa ja jos blogissani käy kuukaudessa nytkin jo noin 40 000 lukijaa, on hyvin todennäköistä, että niiden joukkoon eksyy myös muutama tuttu…

Vietimme pienimuotoista tyttöjeniltaa entisten työkavereitteni kanssa ja illanvietto aloitettiin sillä, että yhtäkkiä kaikille meille jaettiin suihkumyssyt päähän vedettäviksi. Ööh, what? No, kiitos kaverit, käytän tätä varmasti myös jälkikäteen, mistä ihmeestä te arvasittekaan! Sitten alettiin esittelemään huolella iltaa varten lakattuja varpaankynsiään ja sormia… Tässä vaiheessa alettiin arvuuttelemaan, mistä on kyse. Vihjeenä mainittiin, että joku on LOPPUUN KULUTTANUT mascaransa ja ilmoille alettiin heittelemään muutamia tuotemerkkejä… En tietenkään ymmärtänyt vihjeitä, tai ainakaan halunnut ymmärtää… Kun mainittiin, että joku on ryhtynyt OSTOLAKKOON, yritin edelleen pyöritellä pallo hukassa päätäni. Hemmetti, kuka on juorunnut!

No joo, ei se mitään, jos joku on osannut yhdistää minut blogiini, ylpeähän minä tästä tietysti olen. Blogiini on muutenkin aina silloin tällöin sadellut nappiin osuneita bongauksia (aika mieletöntä, että minut on tunnistettu kynsieni ja kerran jopa ripsieni perusteella!) ja niitä on aina hauska kuulla. Toivon kuitenkin, että blogini linja pysyy useista bongauksista huolimatta myös jatkossa tuotekeskeisenä, eikä kommentoinnin kohde vaihdu tuotteista bloggaajaan. On nimittäin ilo saada päivittäin lukea ihania ja mieltä piristäviä kommenttejanne ja vastailla kysymyksiinne. Loputonta tietoutta en väitäkään omaavani, mutta kiinnostukseni alaa ja tuotteita kohtaan ei lienee ole jäänyt kellekään epäselväksi.

Kiitos siis teille kaikille, jotka blogissani ravaatte ahkerasti ja erityisesti myös teille, jotka ihanilla kommenteillanne piristätte päiviäni! En ole koskaan joutunut sensuroimaan täältä yhtään loukkaava tai asiatonta kommenttia pois ja kiitos siitä teille. Ainoat sensuroinnin kohteeksi joutuneet viestit ovat tietysti olleet niitä, joissa minut on selkeästi kerrottu bongatuksi paikasta X. Näitä saa edelleen tottakai lähetellä ja luenkin ne hyvin mielelläni (ja yleensä kyllä kommentointinkin niihin), vaikken niitä kaikille julkaisisikaan.

Ja niin, kaikki eivät tietenkään ole lukeneet blogiani tarpeeksi suurella antaumuksella, jotta ymmärtäisivät, että mihin ihmeeseen suihkumyssyä oikein kuuluu käyttää:

Kuule A, jos koskaan luet tämän niin kerronpahan vaan, että on silkkaa suihkumyssyjen väärinkäyttöä käyttää niitä jalkojen hyttyssuojina (ylläoleva kuva) tai roskapusseina (tästä häväistyksestä en todellakaan edes suostunut ottamaan kuvaa). Suihkumyssyjen Ystävät Ry ottanee sinuun yhteyttä asian tiimoilta lähiaikoina ja toivon, että saatte tämän kunnianloukkauksen sovittua ilman syytteitä. Toivon, ettei kukaan lukijoistani ole syyllistunyt moiseen väärinkäyttöön.

Tämän päivän kynsilakkatoiveena toteutan vielä L’orealin Star Magnet lakkaustoiveen sävyssä Purple:

Ihanaa, että toivoitte erilaisia sävyjä, sillä tämäkin vähäiselle käytölle jostain syystä jäänyt sävy osoittautui jälleen niin upeaksi, että pääsee jatkossa varmasti ahkeraan käyttöön. Ja jos joku taas ihmettelee lakan kuviota, niin kynsilakan idea perustuu nimensä mukaisesti magneettiin, joka märän lakan päälle asetettuna saa aikaan kyseisen kuvion.

Kynsilakoista päästäänkin sitten taas mukavasti turhamaisen minäni ja hömpän hömpän pariin. Kyllä taas jaksoi eilen naurattaa, kuinka helppoa on heinänteko ja kuinka pienet stressin aiheet voi pienellä ihmisellä olla.

Töistä oli tarkoitus lähteä suoraan terassille istumaan ja siitä vähän tyttöjen iltaa viettämään, joten linjan oli tarkoitus olla rento. Väänsin kesäiset kiharat ja valitsin vaalean omenanvihreän topin. Omenavihreä toppi vaatii tietysti kaverikseen kevyttä ja raikasta vihreää luomiväriä ja korviin omenanvihreät korvakorut. Töissä kuitenkin havahduin ja järkytyksekseni tajusin, että kynteni eivät suinkaan olleet omenanvihreät vaan purppuran punaiset L’orealin lakasta. Bimbon hätätilanne, siis kaikkihan katsovat minun kynsiäni aina (minun egoistisessa maailmassani kaikki on yhtä kuin minä itse)! (Huomaatteko, kuinka rentoa ja huoletonta on vain lähteä töiden jälkeen terassille ihan niille yksille?) Siitä sitten vaan äkkiä sekoittelemaan kolmea eri kynsilakkaa kerroksittain, jotta päästiin edes lähelle mätsäävää sävyä:

Ja hei kun kynsissä näytti olevan hieman keijupölyä. niin silmätkin vaativat siitä oman osansa:


Harmi, ettei ylä- ja alaripsien rajaan tehtyjen glitterirajauksien kimaltelu oikein erotu kuvissa. Kuvien pointti lienee kuitenkin silti selvä? Värikoordinaatio oli taas hoidossa, vaikka aiheuttikin hyperventilointia ja mielettömän stressitilanteen.

Mutta hei, nyt ei vaan kykene kirjoittamaan muuta. Olen hieman liikuttuneessa mielentilassa tajuttuani tosiaankin, että teitä käy tällähetkellä sen 40 000 kuukaudessa lukemassa höpötyksiäni.

Huomenna pienemmällä herkistelyllä ja enemmällä asialla ja toivottavasti myös loppuun kuluneen tuotteen merkeissä! Kiitokset kuitenkin vielä teille, ihanat lukijat!