Onko kallis kosmetiikka halpaa parempaa?

Yleltä tuli tänään Suora linja -ohjelma, jonka aiheena oli, voiko halpa kosmetiikka olla hyvää ja onko kallis kosmetiikka automaattisesti edullisempaa parempaa. Itsekin pääsin sanomaan ohjelmassa sanasen päästyäni yllättäen Skype-haastatteluun Ylen toimittajan kanssa (vitsit tätä modernia teknologiaa ja tapaa hoitaa asioita!), mutta koin minulla olevan sen verran paljon sanottavaa aiheesta, että halusin näpytellä siitä vielä blogini puolella omankin postaukseni.

Heti alkuun sanon, että jos minun täytyisi valita, käyttäisin koko lopun elämääni mielummin markettituotteita kuin selektiivisiä tuotteita. Minusta halvalla todellakin voi saada hyvää eikä kallis hinta takaa laatua. Tässä muutama pointti, joita minusta kuluttajienkin olisi hyvä miettiä.
Ensinnäkin kannattaa pohtia, mistä kaikesta itseasiassa maksaakaan. Maksaako sen kalliimman mascaran sisällön ja pakkauksen valmistaminen muka niin paljon enemmän kuin sen halvemman mascaran, vai koostuuko hinta kenties jostakin muustakin? Epäilemättä koostuu. Tuotteiden hinnoilla ja siitä syntyvällä voitolla kun on katettava kaikki ne kulut, joita merkille tulee niin henkilökunnan palkkaamisesta, mainoskampanjoiden tekemisestä, toimitilojen vuokraamisesta, tuotteiden jakelusta, uusien tuotteiden kehittelystä, myyntitelineiden rakentamisesta kuin mistä tahansa muustakin aina firman neuvottelupöydässä tarjottuihin macaron-leivoksiin ja toimittajille ja bloggaajille promomielessä järjestettäviin illanistujaisiin. Kaikki maksaa ja se kaikki on näyttävä tuotteiden hinnoissa.
Yksi suuri menoerä ovat tosiaan merkkien mainoskampanjat. Usein kuulee juttuja siitä, kuinka se ja se tähti on tehnyt niin ja niin monta nollaa sisällään pitävän sopimuksen sen ja sen merkin kanssa näyttäytyen jatkossa tuotteen/merkin X keulakuvana ja asiasta kuullessaan pysähtyy vaan miettimään, että voih, saisinko minäkin noin paljon rahaa jostakin. Sen sijaan voisikin pohtia, että hetkinen, kukas sen summan maksaa ja ehkä hoksata, että kuluttajat. Ei niitä rahoja tuosta noin vaan ilmesty, firmat tienaavat ne myynneillään. 
On varsin yleistä, että merkit käyttävät uusia tuotteita lanseeratessaan apunaan julkkisten kasvoja. Homma on itseasiassa enemmän sääntö kuin poikkeus, sillä julkkisten vetovoimaisuus tiedetään. Kyse ei välttämättä niinkään ole siitä, että firmat kuvittelisivat meidän kaikkien haluavan näyttä scarletjohanssoneilta tai juliarobertseilta. Kyse on ehkä enemmän siitä, että näiden ihmisten kasvot muistetaan ja niiden kautta saadaan mielenkiinto tuotteeseen heräämään. Ei minulta tulla töissä kysymään, että mikä se oli se uusi tuoksu, jossa oli mainoskuvassa se joku hymyilevä blondi. Minulta tullaan kysymään, että mitä tuoksua se joku punatukkainen näyttelijä oikein mainostaakaan tai missä mascaramainoksessa se Julia Roberts nyt olikaan. Julkkikset jäävät ihmisten mieleen tavallisia annoja, johnnyja ja jotainrandomejablondeja paremmin. 

Kannattaa myös muistaa, että kaikki välikädet vetävät aina omansa pois. Kosmetiikassa on kauppojen kannalta todella hyvä kate, sillä on hyvin yleistä, että kate on jopa lähes puolet tuotteen ulosmyyntihinnasta. Kaikilla aloilla tämä asia ei ole näin. Huomioitavaa on myös, että Suomessa kosmetiikan vero on lähes neljännes tuotteen hinnasta, eli melkoisen päätähuimaava.
Teknologiasta puhuttaessa vaikkapa ero kalliin ja halvan television välille on helppo asettaa ja niiden erot näkee konkreettisesti. Kallis TV takaa yleensä paremman kuvanlaadun, siinä on konkreettisesti enemmän ominaisuuksia  kuin halvemmassa mallissa ja sen paremmuudesta on osoittaa selkeää, luvuilla ja silmillä mitattavaa dataa. Helppoa. Kosmetiikassa ero ei kuitenkaan ole näin selkeä.
Onko itse tuotteen koostumuksissa sitten suurta eroa kalliin ja halvan välillä? On ja ei.
Vaikka kosmetiikkateollisuus kehittyy jatkuvasti, ei vieläkään ole keksitty niitä supertehoaineita, joita iholle voidepurkista lykkimällä voisi kuitata vuosien hoitamattomuuden ja ihon laiminlyönnin. Ei voi siis olettaa, että ihoaan voisi laiminlyödä nelikymppiseksi, sitten ostaa sen kahdensadan euron voidepurkin ja kuitata sillä kaikki menneet synnit ja olla seuraavassa kuussa jälleen nuorekkaamman näköinen. Se ei vaan toimi niin.

Kosmetiikkaa tutkitaan jatkuvasti, uusia tehoaineita löydetään ja monilla niistä saadaan jopa pientä näkyvää vaikutusta aikaiseksi, mutta ennaltaehkäisy on se avainsana. Kaikki lähtee hyvästä ihonpuhdistuksesta, tarpeenmukaisesta ihon kosteutuksesta ja ihon suojaamisesta. Tutkimuksien mukaan auringon UV-säteily voi aiheuttaa jopa 80 prosenttia ikääntymisen merkeistä, eli pimeässä laatikossa eläminen säilyttäisi ihomme huomattavasti paremman näköisenä. Tähän harva kuitenkaan ryhtyy, joten suojakertoimellisten tuotteiden käyttö on yksi tärkein tekijä. Ja suurin osa niistä ihon pinnan pienistä juonteista johtuu ninenomaan kosteuden puutteesta.
Hyviä ja ihotyypille ja omiin tarpeisiin sopivia puhdistustuotteita, kosteusvoiteita ja aurinkovoiteita saa helposti ja halvalla. Tehokkaimmat kosteuttasitovat aineosat ovat niitä perusaineita, joita löytyy lähes jokaisesta parinkin euron purkista, joten näistä ei tarvitse tinkiä pienelläkäään budjetilla mentäessä.

Mikä halpojen ja kalliiden tuotteiden suurimpana erona sitten voisi olla? Mahdollisesti niiden kosmettiinen miellyttävyys iholla. Kalliimpaa voidetta on saatettu työstää enemmän ja sen ihotuntuun on satsattu enemmän, jolloin se myös tuntuu iholla miellyttävältä. Meikkipuolella eron huomaa selvästi varsinkin meikkipohjatuotteiden kohdalla. Kärjistettynä esimerkkinä voisikin sanoa, että kyllä se mökkirannan karkea hiekka on hiekkaa siinä missä Saharan auriomaankin hiekka, mutta hiekkapartikkelien koko on vaan eri. Samalla lailla kosmetiikkatuotteetkin voivat sisältää samaa ainetta, mutta sen partikkelikoko voi olla eri riippuen siitä, kuinka paljon ainetta on työstetty ja mitä enemmän ainetta työstetään, sitä enemmän se tietysti maksaa. Myös aineiden pitoisuudet voivat vaihdella ja esimerkiksi tuotteen tuoksuunkin on voitu satsata erilailla.
Hyvältä tuntuvien kosmetiikkatuotteiden tekemisen ei kuitenkaan tarvitse olla aina kallista. Nykyteknologialla on helppoa saada tuote tuntumaan hyvältä iholla melko edullisilla perusraaka-aineilla. Hyvä tuntu ei kuitenkaan aina takaa hyviä hoitotehoja ja tätä ”hyväntunnun huijausta” käyttävät niin kalliimmat kuin halvemmatkin merkit. Kosteusvoiteeseenkin on helppoa lisätä ihonpinnalle napakkaa tuntua tuovia aineosia, ihohuokosia häivyttäviä ja ihon pintaa siloittavia partikkeleita sekä ihon pinnasta heleämmän näköisen saavia valoa heijastavia aineita. Hoitotuotekin voi siis ”meikata” ihosta hyvännäköisen ilman, että iholle on edes levitety tuotteita, jotka kuluttajat vasta meikiksi mieltävät. Iho voi siis vaikuttaa hoidetulta helpolla saaden kuluttajalle aikaan mielikuvan siitä, että tuote on erityisen tehokas, koska sen vaikutukset näkyvät niin nopeasti.

Haluan itse kuitenkin korostaa aina, ettei ole olemassa huonoja tuotteita, on vaan erilaisia tarpeita. Se, että itse esittelen blogissani jonkun tuotteen minulle sopimattomana ei tee tuotteesta millään lailla huonoa. Se vaan tarkoittaa sitä, ettei se sopinut tarpeisiini. Jonkun toisen tarpeisiin se voi kuitenkin olla täydellinen.
Itse sanon usein, että värikosmetiikan puolella on nykyään helppoa päästä halvalla ja edullisista merkeistä löytyy loistavia tuotteita, mutta meikkipojien kanssa kannattaa usein mennä viikkorahaa pidemmäksi kalaan. Niiden kohdalla hinta nimittäin tarkoittaa hyvin usein myös hyvää laatua, joskaan ei ole tae sille. Tämäkin kuitenkin riippuu jälleen tarpeista: tasaisella ja hyvinvoivalla iholla kuuden euron ja kuudenkymmenen euron puuterilla ei välttämättä huomaa eroa, mutta suurihuokoisella ja rasvoittuvalla, epätasaisemmalla iholla ero voi olla hyvin selkeä. Siksi onkin aina tärkeää tiedostaa ensisijaisesti omat tarpeensa ja lähteä vasta sitten miettimään, kuinka paljon tuotteeseen tahtoo satsata.

Onhan se kuitenkin toisaalta totta, että monet saavat nautinnon siitä, että voivat katsella peilikaapissaan kaunista luksusmerkin purkkia ja kokevat, että heidän ihonsa on pakko voida paremmin sen tehtyä kuukauden ruokabudjettiin niin syvän viillon. Ja hei, ei se ole väärin! Jos johonkin uskoo, niin kyllähän se silloin myös saa ainakin jonkun näköisen lumevaikutuksen aikaiseksi. Ja jos uskoo ihonsa säteilevän, säteilee varmasti henkisesti itsekin ja kyllähän se näkyy kasvoistakin. Jos uskoo näyttävänsä sillä hetkellä hyvältä, on hymy herkässä ja kasvot hehkuvat kilpaa Hartwall-arenan spottivalojärjestelmän kanssa niin kyllä sen joku muukin silloin huomaa ja kehaisee, kuinka säteilevältä toinen näyttää. Ja onhan sen pakko siinätapauksessa johtua siitä edellisellä siikolla ostetusta ylikalliista kosteusvoiteesta!
Minusta tämä on erittäin mielenkiintoinen aihe ja kuulisinkin todella mielelläni teidänkin pohdintojanne aiheesta kommenttiboksin puolella!
Kommentit
  1. 2

    sanoo

    Todella hyvä kirjoitus 🙂 Näinhän se on. Ja kuulun kyllä rehellisesti sanottuna niihin ihmisiin, jotka saavan naamalleen sen Hartwall-areenan valojärjestelmän kasvoilleen esimerkiksi Diorin tuotteiden avulla helpommin kuin Lumenella. Luksusta voi olla riippumatto mökkimaisemassa ajamattoman nurmikon yläpuolella, kuin valkea posliinikylpyamme kynttilänvalossa. Ja hyvä niin!

  2. 3

    Anonyymi sanoo

    Todella kiva postaus, kiitos! Mielenkiintoista luettavaa, mukavaa että olit käsitellyt asioita noin monipuolisesti. Vaikka kosmetiikan käyttöni on melko suurta, ei purkkien kanssa lotratessa tule aina pohdittua tällaisia asioita. Meikkipohjista puheen ollen, tulisiko sinulla nopeasti mieleen jotain hyvää tuotetta juuri rasvaiselle iholle, jossa näkyvästi suurentuneet huokoset? Jonkinlainen tasoittava primer ja meikkivoide on hakusessa erittäin vaalealle iholle, ei väliä onko marketti vai selektiivistä tavaraa.

  3. 5

    sanoo

    Yksi pointti on myös se, että kalliilla merkillä ei ole yhtä helposti varaa tehdä huonoja tuotteita. Huonon tuotteen myötä menee maine, kun sillä hinnalla halutaan hyvää. Jos taas ostaa parilla eurolla markettimerkiltä huonon tuotteen, harvempi varmaan jää miettimään sitä pitkäksi aikaa – ei odotettukaan sillä hinnalla merkin tuotteiden olevan tasaisen hyvälaatuisia. Näin mä olen ainakin ajatellut. Mutta koska tosiaan tarpeet ja mieltymykset ovat erilaisia, ei siinäkään voi joka kerta onnistua huippukallis merkki vaikka kuinka olisi huippututkimusta taustalla.

  4. 6

    sanoo

    Todella hieno teksti, kiitoksia siitä! Mitä tulee kosmetiikkaan ylipäätään, en näe hirveästi eroa värikosmetiikassa esimerkiksi luomivärien koostumuksissa. Toki markettiluomareissa on vähempipigmenttisiä versioita mutta löytyy sieltä oikeita helmiäkin. Ainut meikkivoide joka mulle on oikeasti ollut se täydellinen on Chanelin Vitalumiere Aqua. Ainoana esteenä on sen yli viiden kympin hinta… Tällä hetkellä testissä on Max Factorin 3 in 1-meikkivoide, tämä on nyt parin käyttökerran jälkeen erittäin potentiaalinen jatkaja. Vielä on erilaiset levityskeinot testissä jotta löytää sen sopivan, mutta muuten on todella kiva tähän asti ollut. Ja puolet halvempi hintakaan ei haittaa ollenkaan! 🙂 Ihonhoidossa käytän sekalaisesti markettia ja selektiivistä, tällä hetkellä pääasiassa Lushia ja varastossa on Biothermin paketti joka odottaa vuoroaan. Myöskin Clarins on tuttu merkki kesän ajalta. Samoin Garnier. Kuten sanoin, olen sekakäyttäjä 😀

    hannamaria
    http://hannamariav.blogspot.fi/

  5. 7

    Helmi sanoo

    Mun mielestä asiassa on monta puolta. Pelkkä hinta ei kerro mitään, vaan lähinnä tuotteen sisällys, ainakin jos voiteista puhutaan. Kalliimmilla merkeillä on harvemmin edes kovin antioksidanttipitoisia tuotteita, mutta toisaalta niitäkin on (kuten Cliniquella ja Estee Lauderilla), ja niistä olen kyllä valmis maksamaan. Sisällys siis ratkaisee kohdallani aika paljon, mitä tulee ihonhoitotuotteisiin. Ostan ennemmin esim. c-vitamiiniseerumin, jossa on c-vitamiinia 10 % kuin sellaisen, jonka pitoisuudesta ei ole mitään merkintää ja ainesosa löytyy tuotteesta loppupuolelta… En edes halua käyttää voiteita, joissa ei ole mitään ns. ektsraa ihon kannalta, vaan esim. pelkkää kosteutusta. Voi olla, ettei antioksidanteista ole mitään hyötyä edes lopulta, mutta aina kannattaa yrittää. ;o)

    Sen sijaan olen alkanut miettimään suihkusaippuoiden ja antiperspiranttien vaihtamista halvempiin. Halvemmistakin kun taatusti löytyy esim. ei-kuivattavia pesuaineita, ja pesuaineissa millään antioksidanteilla ei ole mitään merkitystä, kun ne huuhdotaan kuitenkin iholta. Samoin mulla on aika helpot ripset, joten ripsarini ajattelin ostaa jatkossa Lumenelta, kun suosin mielelläni samalla suomalaista, aina kuin mahdollista. Eli jonkinlainen järkiperäinen shoppailu olisi jatkossa suunnitelmissa. :o)

    • 7.2

      Anonyymi sanoo

      Yleensä kosmetiikkatuotteissa ei edes lue sisältääkö se c-vitamiinia tai muuta minkä % verran kun ne on liikesalaisuuksia ja niitä ei tarvitse kuluttajalle kertoa. Ainut, että incistä voi hieman päätellä asiaa.

  6. 8

    Anonyymi sanoo

    Itse olen aikalailla keskitien kulkia. En suostu maksamaan chanelista, diorista ja muista "kalliista mekreistä" mutta toisaalta esim lumene ja oriflame on tyyrinpää josta saan tyydytystä.

    Seppälän wet'n wild menee jo teiniosastolle. Ja olen ajatellut sitäkin että omalla toiminnallani nostan niiden kosmetiikkojen hintaa koska "halpa ei voi olla hyvää!"

  7. 9

    Anonyymi sanoo

    Paljonkohan the body shopin tuotteissa on ilmaa? Meneekö kaikki ns. ylimääräinen voitto hyvän tekemiseen?

    • 9.1

      Anonyymi sanoo

      Loreal omistaa Bodyshopin eli tuskin yhtään mikään menee mihinkään hyväntekeväisyyteen….

    • 9.2

      sanoo

      Itse en usko, että mikään firma tuntee käsitettä "ylimääräinen" voitto, eli varmasti on päätetty tietty prosentuaalinen osuus tai kiinteä summa, joka mihinkäkin hyväntekeväisyyteen aina laitetaan, mutta loppu on aina sitä voittoa, joka firma tavoitteleekin tekevänsä.

  8. 10

    Anonyymi sanoo

    Käytän paljon kosmetiikkaa ja mielelläni myös vertailen kalliin/halvan tuotteen ominaisuuksia. Olen kanssasi täysin samaa mieltä, että jos pitäisi valita käyttäisinkö loppuelämäni selektiivisiä vaiko markettituotteita, niin ehdottomasti marketti.

    Selektiivisien kohdalla olen usein törmännyt siihen, että vaikka ne ovatkin hyviä ja laadukkaita, eivät ne ole kuitenkaan niin ylivoimaisen hyviä, etteikö joku vastaava markettipuolelta yltäisi samanlaiseen laatuun ja lopputulokseen. Tässä päästäänkin kosmetiikan hinta-laatusuhteeseen. 50 euron meikkivoide voi olla hyvä, mutta jos 15 euron meikkivoiteella saan ihan samanlaisen lopputuloksen, tietenkin ostan sitä halvempaa, sillä siinä on parempi hinta-laatusuhde.

    Syy mikä selektiivistä kosmetiikka useasti houkuttaa ostamaan, on tuotteen pakkaus. Myönnän, että kaunis/käytännöllinen/desingpakkaus helposti raottaa kukkaronnyörejä.

    Johanna

  9. 11

    Anonyymi sanoo

    Toi sun pointti siitä, kuinka julkkisten naurettavat palkat maksetaan nimenomaan kuluttajien pussista on todella hyvä. Kun ostan vaikkapa Lorealin tuotteen, jota joku kuuma julkkis mainostaa photaroidulla naamallaan, joka on kaikkien meidän naamalla sitten mainoskampanjan muodossa, tulen tukeneeksi myös kosmetiikkamainontaa, jonka koen monessa suhteessa ongelmalliseksi.

    Tuskin kukaan on välttynyt kuulemasta keskustelua siitä, kuinka media ja mainonta asettaa tytöille, pojille, miehille ja naisille kauneusihanteita. Henkilökohtaisesti työnikin puolesta pyrin jatkuvasti teroittamaan 13-16 vuotiaille tytöille (ja toki pojillekin) sitä, millä tavalla mainoskuvastoa tuotetaan, millaisia viestejä se pyrkii välittämään ja millaista tyytymättömyyden tunnetta mainoskuvasto saattaa aiheuttaa. Ja sitten menen kauppaan, ostan jonkin julkkiksen mainostaman tuotteen ja jatkan sen asian tukemista, jonka ongelmallisuutta olen juuri yrittänyt saada nuoria naisia ymmärtämään.

    Mietin siis, että olisiko siis parempi ostaa kosmetiikkaa yrityksiltä, jotka eivät panosta mainontaan? Tällaisista yrityksistä tulee mieleen esimerkiksi Kiehl's (joka on tosin Lorealin omistuksessa). Tai vaikka mainostaisivat, niin tuotteilla, ei naamoilla. Luonnonkosmetiikkaa näkee esimerkiksi harvoin mainostettavan photaroiduilla naamoilla.

    Eikä tämä koska pelkästään niitä nuoria. En haluaisi ystävieni, äitini tai kenenkään kokevan riittämättömyyden tunteita ulkonäöstään.

    Tämä oli nyt vaan yksittäinen pointti laajasta asiakokonaisuudesta, mutta pointtina kai on se, ettei kosmetiikan kuluttaminen (kuten ei mikään mukaan kuluttaminen) ole ainoastaan henkilökohtaista. Vaikka olisikin ihana vaan nuuskia ja hivellä niitä purkkeja, joista voi saada nimenomaan henkilökohtaista nautintoa, on niiden takana paljon monimutkaisia toimijoita ja toimintoja.

    Mitä muuten tulee kauniisiin pakkauksiin, niin ehkä onkin parempi tukea pakkaussuunnittelijoita ja graafisia suunnittelijoita kuin upporikkaita näyttelijöitä? 🙂

  10. 12

    sanoo

    Tosi hyvä kirjoitus, Virve! 🙂

    Mulle kosmetiikka on aina kokonaisuus, jossa kohtaavat itse tuote ja sen toimivuus, inci, pakkaus (sekä ulkonäkö että toimivuus) ja kyllä, myös tosi paljon imago ja se fiilis jonka tuote herättää. Usein maksan ihan tietoisesti merkistä ja kauniista pakkauksesta, koska esimerkiksi meikatessa saan hyvän mielen jonkun tietynlaisen tuotteen käyttämisestä. 🙂

    Markettituotteissa on aivan ehdottomasti helmiä ja aivan yhtä loistavasti toimivia tuotteita kuin selektiivisellä puolella. Jos ostaisin kosmetiikkani ihan vain itse tuotteen takia, tulisi todennäköisesti aika usein ostettua markettia. 🙂

    • 12.1

      sanoo

      Kiitos! Markettituotteiden joukosta todellakin löytyy usein helmia, vaikka ne selektiiviset kauniit pakkaukset ihanaa fiilista tuovatkin. 🙂

    • 12.2

      Anonyymi sanoo

      Tässä on varmaan tosiaan oleellisinta se miltä itsestä tuntuu, jos kokee että Vitalis on hyvää voidetta kasvoille niin sitten vaan käyttää sitä.Ehkä tämä on vähän kiinni myös iästä, itsekin nuorena käytin halpoja kosteusvoiteita ja ne oli ihan ok silloin noin parikymppisenä mutta vanhemmiten iho muuttuu vaativammaksi.Ostan yleensä aina vartalovoiteet, deodorantit ja suihkugeelit halvoista sarjoista ja ne ovat hyviä.Silmämeikkejä ja huulipunia on hyviä myös halvoissa sarjoissa kuten esim. Max Factorin ripsivärit ja Goshin rajauskynät.Kaikki kalliit tuotteet eivät ole hyviä tai sitten ne eivät vain ole itselle sopivia.Kasvo- ja silmänympärysvoiteet ja meikkivoiteet ostan kyllä aina selektiivisen kosmetiikan puolelta, varmasti hinnoissa on myös luxuslisää mukana mutta kyllä ne silti ovat myös laadukkaita.Olen aina ollut kosmetiikan himokäyttäjä ja kokeillut aikojen saatossa paljonkin sekä kalliita että halpoja tuotteita ja kyllä useimmiten korkea hinta merkitsee myös hyvää laatua.
      Joskus jo monta vuotta sitten tuli myös tv:stä ohjelma samasta aiheesta, siinä oli ylimielinen vanha lääkäri jonka mielestä naiset ovat idiootteja ja kallis kosmetiikka humpuukia.Olisi tehnyt mieli kysyä ukolta että minkähän merkkisellä autolla setä ajaa.Vastaus olisi varmaan ollut Audi tai Bemari.Sitten olisi voinut ihmetellä että miksi ihmeessä, Lada on ihan samanlainen auto, siinäkin on moottori ja neljä pyörää ja se on paljon halvempi.Tai ehdotapa jollekin hifi-friikille että ostaa vaan marketista halvat stereot, kyllä ne soi siinä missä kalliitkin.Tai kerro jollekin himogolfaajalle että kyllä viidenkympin maila on yhtä hyvä kuin 300 euron.En tiedä miksi kosmetiikka olisi ainoa tuoteryhmä missä laatu ja hinta eivät mitenkään vastaa toisiaan.Jokainen panostaa siihen minkä itse kokee tärkeäksi.Minulle kelpaa halvat stereot mutta arvostan ylellistä kosmetiikkaa.Ja tiedän kyllä että hinnoissa on ilmaa mutta niin on muidenkin tuotteiden hinnoissa.

  11. 13

    Kristiina sanoo

    Tämä oli kiinnostava. Itse ostan monenhintaista kosmetiikkaa, yleensä kuitenkin edullista ja hinnan ja laadun (tai tarpeiden!) suhde on tärkeä. Pidin tuosta pointistasi, että ei ole huonoa/hyvää tai kallista/halpaa kosmetiikkaa vaan erilaisia tarpeita. Joskus "Tarvitsee" myös kauniin ja ylellisen purkin kylppäriinsä/meikkipussukkaansa, vaikka edullinenkin sisältö riittäisi ihon/ulkomuodon tarpeisiin. Ja toisaalta kyllä edullinenkin tuote voi nykyään olla hyvin kauniisti pakattu. – Itse olen kokenut ongelmaksi sen, että jos ostaa kallista kosmetiikkaa, ei ole varaa virheostoksiin.On harmittanut, jos olen langennut ostamaan esimerkiksi 50 euron meikkivoiteen ja sävy ei olekaan ollut se pukevin mahdollinen. Jos hinta onkin 20 euroa, ei harmita ihan niin paljon ja voi ostaa toisen tilalle. (Kallis kosmetiikka pitäisikin minusta AINA ostaa asiantuntijamyyjän opastuksella, tai ainakin minun pitäisi – itse teen lähes aina virhevalinnan. Mutta myyjätkin ovat erilaisia, on paneutuvampia ja huolimattomampia. Sen sanon, että huolellinen myyjä, joka ajattelee ostajan kukkaroa, on aarre.)
    Itse ostan nykyään hyvin paljon myös luomukosmetiikkaa ja pidän tuotteista, joihin ei liity ylitsevuotavaa julkkismainontaa. En nimittäin halua olla rahoittamassa jo ennestään rikkaiden julkimojen epärealistisia mainoskuvia. Pidän luomututotteissa myös siitä että niissä ei yleensä ole epärealistisia tuotelupauksia. Voiteidenei luvata tekevän ihoa 30 vuotta nuoremmaksi jne. Voiteiden luvataan "vain" kosteuttavan, jne. Ja kun tuotteisiin ei liity liikaa odotuksia, niihin on helpompi olla tyytyväisempi.
    Pidän myös perus-Niveasta ihan siksi, että se tosiaan on halpaa ja hyvää. Olen itse sitä mieltä, että ei Nivealla (esimerkiksi, se nyt tuli ekana mieleen koska asun juuri nyt Saksassa, ja Niveaa saa tosiaan kaikkialta) ole varaa tehdä huonoja voiteita, firman brändi on kuitenkin niin kuuluisa ja volyymit niin isot.
    Itse olen myös huomannut omalla kohdallani, että kalliita hoitotuotteita tärkeämpää on se, että hoidan ihoani säännöllisesti perustuotteilla: puhdistan, kosteutan, suojaan, nukun riittävästi, syön kunnolla edes suurimman osan ajasta. Mitä vanhempi olen, sitä tärkeämpää se on ja se riittää. Tehoseerumien sijaan käytän luonnonöljyjä aika ajoin. Meikillä voi sitten parannella sitä, mitä haluaa, mutta poppakonsteja ei ole, säännöllisyys ratkaisee.
    Meikeissä olen huomannut, että kalliimmilla merkeillä on joskus kiinnostavampia, sädehtivämpiä värejä ja paremmat väripigmentit, ja kun ostaa selektiiviseltä puolelta, saa tosiaan joskus ne myyjän hyvät neuvot, joidenavulla uskaltaa ostaa värejä, joita ei itse olisi tajunnut katsoakaan. Ja sitten saa itsestään aivan uusia puolia esiin. Eli kuten jo aiemmin totesin, itselläni kalliimpi värikosometiikka & myyjän neuvot ovat hyvä yhdistelmä, mutta perusjuttuja löydän kyllä halvemmiltakin merkeiltä. Lähinnä meikkivoiteet, luomivärit jne. ovat sellaisia jotka koen vaikeiksi ostaa omin neuvoin. Ja jos saan asiantuntija-apua, voin maksaakin vähän enemmän.
    Kiitos sinulle hyvästä blogista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *