Mittarissa 30 – ikäkriisin paikka?

Olen jostain syystä aina odottanut kovasti sitä, että täytän 30. Se on tuntunut minusta ihan huippumahtavalta iältä ja olen aina ollut jotenkin todella varma, että siinä vaiheessa olen jo ehtinyt tekemään niin monta asiaa oikein (sekä niin monta opettavaista virhettä…), että olen löytänyt paikkani, tiedän kuka olen ja mitä elämältäni tahdon sekä onnistunut päätymään hyvään elämäntilanteeseen.

Ostolakossa Virve ikä

Olen pyöristänyt ikäni ajatuksissani ”kohta kolmekymppiseksi” jo viiden vuoden ajan ja kun tänään täytän 30 tuntuu se todella hyvältä.  Vihdoin!

En ikimaailmassa tahtoisi olla enää vaikkapa 24. Ajatusmaailmani on muuttunut niistä ajoista monien asioiden suhteen, olen oppinut paljon ja elämässäni on tapahtunut ihania asioita. Olen saanut asua kahdesti Lontoossa, hankkinut vihdoin sen estenomin tutkinnon, saanut mahtavan työpaikan ja löytänyt rinnalleni sen tyypin, jollaista olen aina mielessäni kaivannut. Olen saanut muuttaa Tukholmaan, matkustaa ja nauttia elämästä sekä mennyt kihloihin ja tulevana kesänä menen naimisiin.

Ei tulisi pieneen mieleenikään toivoa, että olisinpa taas se hieman hukassa oleva 24-vuotias, joka ”hankkii koulutuksen sitten joskus”, ”on työssä, jossa etenemis- ja urankehitysmahdollisuudet ovat nolla, mutta jossa on niin ihanan helppoa olla” ja joka ei muutenkaan ole ihan varma, mitä elämältään tahtoo.

Ostolakossa Virve ikä

Kosmetiikkabloggaajankin näkökulmasta on mukavaa olla 30.

Ensinnäkin voin nyt ihan ”luvan kanssa” käyttää kaikkia niitä ihania anti-age-voiteita ja vaikka mitä ihania tuotteita, joita kaksikymppinen ei kuulemma vielä tarvitse ja joiden vaikutusta hän ei ihollaan kuitenkaan kuulemma vielä huomaa.

Toisekseen voin nauttia siitä, että olen joka tapauksessa käyttänyt niitä jo parikymppisenä ja saatoin nyt olla tänäkin aamuna peiliin ensimmäistä kertaa 30-vuotiaana katsoessani tyytyväinen siitä, että olen pitänyt ihostani huolta eikä se näytä vanhemmalta kuin mitä sen kuuluisikaan näyttää.

Ostolakossa Virve ikä

Ihoni sävy on aina ollut epätasainen ja pisamat sekä punoitus ovat olleet riesanani jo ala-asteelta lähtien. Eniten olenkin kuitenkin jännittänyt, koska niiden rinnalle alkaa tulla niitä varsinaisia ikääntymisen merkkejä eli ryppyjä ja juonteita. En suhtaudu niihin pelokkaasti vaan lähinnä uteliaana, sillä kun niiden aika koittaa, voin vihdoin olla entistä monipuolisempi bloggaaja ja testata jälleen uusia tuotteita ja raportoida niiden vaikutuksia.

Ostolakossa Virve ikä

Ihoni pinta kuivuu helposti ja pidän mattapintaisen tuntuisesta meikkipohjasta, joten hennot juonteet silmänympärysiholla ovat olleet arkeani oikeastaan aina. Kun se yhdistetään kiireisen elämän aikaansaamiin huonoihin yöuniin ja väsymykseen, vanhenevat silmänympärykseni heti vuosia, mikäli niiden kosteutus ja riittävä lepo eivät ole kunnossa. Toistaiseksi olen kuitenkin vielä välttynyt selkeämmiltä uurteilta silmien ulkonurkissa, joihin harakanvarpaat yleensä ilmestyvät ensimmäisinä ikääntymisen merkkeinä.

Paitsi että aion keskittyä kolmekymppisenä varmistamaan, että jatkan silmänympärysihoni tehokasta kosteutusta yritän myös muistaa, että hyvät yöunet ovat tärkeä juttu – muutenkin kuin vain ulkonäöllisistä syistä.

Ostolakossa Virve ikä

Olen myös kuitenkin hieman pelännyt, koska otsajuonteistani tulee pysyviä ryppyjä. En rypistele otsaani liiemmin muuten, mutta meikatessa ja erityisesti ripsiväriä laittaessa kohottelen kulmiani ja rypistelen otsaani reilusti, minkä seurauksena otsalla näkyy pitkään hennot uurteet – jotka eivät muuten enää nykyään katoa yhtä nopeasti kuin ennen!

Ne eivät vielä kuitenkaan ole muuttuneet pysyviksi rypyiksi, joten yritänkin kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, etten rypistele otsaani meikatessa.

Ostolakossa Virve ikä

Parasta kolmekymppiseksi tulossa on kuitenkin ehdottomasti se, etten enää stressaa samalla lailla ulkonäöstäni kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten tein. Olen sinut ulkonäköni kanssa ja siinä missä kaksikymppisenä olin päättänyt esimerkiksi pyhästi, että leikkautan nenäni pienemmäksi ennen kuin täytän 30 olen jo muutaman vuoden ajan osannut nauraa tälle ajatukselle.

Olisin varsin mielelläni ottanut pienemmän nenän, mutta varsinkin viimeisten vuosien aikana olen tajunnut, ettei yksikään niistä asioista, jotka minut oikeasti tekevät elämässäni onnellisiksi ole mitenkään riippuvainen nenästäni.

Parikymppisenä olin vielä varma, että olisin onnellisempi, jos minulla olisi pienempi nenä. Nyt tiedän, että onneen tarvitaan paljon muutakin eivätkä asiat olisi järjestyneet elämässäni yhtään erilailla, vaikka nenäni olisi ollut pienempi. Varmasti olisin toki ollut tyytyväisempi selfieihini, mutta melko harvan meistä elämä menee oikeille ja onnea tuoville urille  vain hyvillä selfieillä.

Ostolakossa Virve ikä

En silti lähde väittämään, että olisin nykyään ihan täysin väliinpitämätön ulkonäköni suhteen, sillä tottakai haluan pitää siitä huolta ja pidänkin. Hoidan ihoani monipuolisesti nimenomaan ennaltaehkäistäkseni ikääntymisen merkkejä ja tykkään näyttää huolitellulta. Voin mennä kaupungille ja kauppaan ilman meikkiä, mutta minulle ei tulisi mieleenikään mennä ilman meikkiä töihin. Nyt ymmärrän, että aina ei tarvitse panostaa ja tiedän, milloin taas kannattaa panostaa.

Ostolakossa Virve ikä

Ikääntyminen on minusta mahtavaa kaikkien sen tuomien kokemusten ja opetusten vuoksi. Tuntuu huippukivalta ja samalla myös vähän jännältä aloittaa kolmekymppisen elämä – jonka myötä minun pitänee varmaan lopettaa myös itseni kutsuminen tytöksi ja koittaa muistaa käyttää sanaa nainen.

Virve Ostolakossa 30 vuotta

Miten te suhtaudutte ikääntymiseen?


Lue myös nämä postaukseni:

NYX valopuuteri kokemuksia Revlon meikkivoide kokemuksia Tummat silmänaluset huulipuna

Kommentit
  1. 1

    TeijaH sanoo

    Onnittelut syntymäpäivänä!
    Itse olen suhtautunut hyvin lunkisti ikääntymiseen. Syynä on varmaan se, että olen ainakin omasta mielestäni vasta hiljattain alkanut näyttää ikäiseltäni (ehkä en vieläkään ihan… tai en ainakaan ihan koko ajan hehe).
    Olen myös huomannut, että kun vuosia kertyy, saa itseltään luvan olla epätäydellinen. Ja se on hyvä juttu.

    • 1.1

      Virve sanoo

      Kiitos onnitteluista. 🙂 Minustakin tuntuu, että vasta parin viimevuoden aikana olen alkanut näyttää ikäiseltäni ja on ollut suorastaan mukavaa, ettei enää pidetä lapsena tai juuri täysi-ikäiseksi tulleena, joten ikääntyminen on vain mukavaa. 🙂

  2. 2

    Tuuli sanoo

    Sydämelliset Onnittelut, Virve!

    Ikääntyminen – pitkälti mielentila. Kypsässä iässäni toki on iän merkkejä naamassa, mutta kirkkaanpunainen huulipuna kadottaa muutaman niistä… 😀

    • 2.1

      Virve sanoo

      Kiitos onnitteluista! Huulipuna piristää ilmettä aina ja kyllä siitä eletystä elämästä saa tosiaan jälkiäkin jäädä – mieluiten toki naururyppyinä. 🙂

  3. 3

    Aino sanoo

    Paljon onnea Virve!
    Taas ihana postaus, olen aika samoilla linjoilla ikääntymisen suhteen. Monia kavereita ahdistaa se, että täytetään kaikki tänä vuonna 24, joka on melkein 25, joka on melkein 30. Itselleni iän kertyminen on enemmänkin neutraali tai positiivinen asia, joka tarkoittaa sitä, että olen kasvanut myös henkisesti ja kokenut entistä enemmän asioita. Minua ei haittaa se, että tässä vaiheessa opinnot on kesken enkä tiedä missä tulen ensi vuonna olemaan, mutta toisaalta ajattelen innolla myös kolmekymppisyyttä, jolloin minulla toivottavasti on vähän enemmän suuntaa elämässä. Tai sitten ei. Joka tapauksessa, iän karttuminen ei haittaa vaan on jännittävää.

    • 3.1

      Virve sanoo

      Kiitos! 🙂 Iän karttuminen on tosiaan yleensä vain jännä juttu ja sitä ei aina tosiaan tiedäkään, kuinka yllättävistä paikoista itsensä löytää muutamien vuosien päästä! 🙂

  4. 4

    Siiri-i sanoo

    Onnea upealle kolmekymppiselle! 🙂

    Itselläni tuohon ikään on vielä vajaa kolme vuotta aikaa, mutta ikääntymisen merkkejä on jo havaittavissa. Nimenomaan ne minimaaliset harakanvarpaat löytyy, samoin yksi otsaryppy. Voi olla että meneillään oleva ”rottakuuri” on ainakin osittain syyllinen näihin, iho nimittäin juo kaiken rasvan mitä siihen lykin. Nämä on mulle kuitenkin ihan ok, tärkeintä saada pizzanaama kuriin 😉

    • 4.1

      Virve sanoo

      Kiitos paljon! 🙂 Muistan itsekin, että rottakuurin aikaan iho oli kovilla ja kuivuus laittoi sen ryppistymään. Eiköhän tilanne siitä tasapainotu vielä! 🙂

  5. 5

    sanoo

    Isot onnittelut! 🙂 Jos pysähtyy omaa ikäänsä miettimään niin ajoittain hieman kauhistuu miten niitä vuosia onkaan mittariin kertynyt (kolme vuotta enemmän kuin sinulle :D), mutta en kyllä itsekään viiden saati sitten 10 vuoden takaiseen haluaisi palata – kaikessa suhteessa olen tyytyväisempi itseeni, kai sitä vuosien myötä on alkanut ymmärtää mitkä asiat todella ovat elämässä tärkeitä ja mitä on turha surkutella? 🙂

    • 5.1

      Virve sanoo

      Kiitos! Tuo on totta, että vuosien aikana on alkanut ymmärää mitkä ovat oikeasti tärkeitä asioita. Itse saisin vielä vähän tsempata sen kanssa, etten surkuttelisi turhia, mutta kyllä siinäkin on kehitytty kovasti jo! 🙂

  6. 6

    Saaga sanoo

    Paljon onnea! 🙂 Samassa junassa kohti kolmeakymmentä ajellaan, parin kuukauden päästä täytän samat lukemat itsekin. Allekirjoitan tuon armeliaisuuden itseään kohtaan, enää ei ole maailmanloppu jos ei olekaan aivan tiptop. Ehkä sitä on omaa pärstää katsonut jo sen verran pitkään, että on oppinut hyväksymään sen kuka sieltä takaisin katsoo. Hyvä me! 🙂

  7. 7

    sanoo

    Onneksi olkoon Virve! Mulla kyllä aikoinaan oli 30-kriisi. Nyt reilun kahden ja puolen vuoden päästä olen sitten taas aika zen ja sinut itseni kanssa. Ehkä sekin, mitä enemmän tulee ikää mittariin, sitä armollisemmaksi muuttuu itseään kohtaan?

    • 7.1

      Virve sanoo

      Minusta ainakin tuntuu, että olen nykyään paljon armollisempi itselleni kun ennen. 🙂

  8. 8

    Leia sanoo

    Onnea!

    En itse aina pysty suhtautumaan ikääntymiseen noin positiivisesti. Pelkään kuolemaa, koska se on niin lähellä. Haluaisin lapsen, mutta on jo myöhäistä. En ole tehnyt elämässäni mitään oikein. Siihen nähden syvenevä pystyryppy otsassa on pieni vamma.
    En tosin haluaisi olla 24 koska se oli syvimmän masennuksen kautta, mutta haluaisin olla 19-v. Ja tehdä kaiken toisin.

    • 8.1

      Virve sanoo

      Menneitä ei toki voi muuttaa eikä tulevaa välttää, mutta aina voi yrittää kuitenkin huolehtia siitä, että elää hetkessä täysillä ja nauttii elämästään. 🙂

  9. 9

    sofianna sanoo

    Paljon onnea! On upeaa, että rohkenet julkaista itsestäsi meikittömiä, melko karujakin kuvia (kun vertaa meikatuista kasvoista otettuihin). Samoin naamiokuvat kuuluvat tähän ei-niin-imartelevaa -kategoriaan. 😀 Ja ei pidä ymmärtää väärin, en missään nimessä halua arvostella ulkonäköäsi! Ihailen sitä, että olet selvästi todellakin sinut itsesi kanssa, ja voit julkaista muutakin, kuin niitä täydellisen edustavia kuvia. Virkistävää tässä hiottujen ja muokattujen kuvien maailmassa. Olet hieno roolimalli etenkin nuoremmille lukijoille. Kiitos siis siitä. 🙂

    • 9.1

      Virve sanoo

      Kiitos! Välillä hyvä vähän vilautella niitä realiteetteja – muistuttaapahan siitä ainakin, että voiteet tekevät oikeasti tehtävänsä ja meikit korjaavat tarvittaessa ihan oikeasti. 😉

  10. 10

    Delle sanoo

    Paljon onnea! Voin nyt tunnustaa, että täytin ennen joulua viiskyt. Siis viis ja nolla. En tunne itseäni yhtään ikäisekseni. Ja mikä parasta en näytä ikäiseltäni. Paras arvio iästäni on 13 vuotta nuorempi. Hauskaa on, kun työkaverit unohtavat mun olevan NIIN vanha! (”Ku en näytä siltä.”) Jaahas, miltähän pitäisi näyttää? Ryppyjä? Ei. Juonteita? Ei juurikaan, ainoastaan suupielen juonteet. Otsassa pari lyhyttä poikittaista.
    Voin tunnustaa, että olen hoitanut ihoani erittäin, siis orjallisesti ja säännöllisesti. 17 vuotiaasta saakka, joka päivä. Siis ihan jokainen päivä! Aamuin illoin. (Paitsi, kun jouduin työtapaturman vuoksi jäämään ex-tempore’ sairaalaan yösiksi odottamaan leikkausaikaa.)
    sofianna:n kommentti oli IHANA! Siitä ja kuvistasi potkun saaneena päätin minäkin olla raato-rehellinen. En tosin kerro kenellekkään (mieheni ja lapseni tietävät) , että (kun ketään kaveriani ja/tai tuttuani ei kiinnosta kosmetiikka ja ihon hoito, meikkauksesta nyt puhumattakaan) täällä lueskelen sun blogia ja katselen You Tubesta meikkivivideoita vaikka olen viiskyt!!!! 🙂 🙂 🙂

    • 10.1

      Virve sanoo

      Onnittelut pitkäjänteisestä ja ilmeisen palkitsevasta ihonhoidosta – eikö olekin mahtavaa nyt huomata, että se on kannattanut ja iho on säilynyt sen ikinuoren mielen tasolla? 😉 Kivaa kuulla, että lukijoiden joukosta löytyy vähän kaiken ikäistä porukkaa ja mahtavaa, että verkossa voi kosmetiikkafiilistellä jos lähipiiristä ei löydy siihen sopivaa porukkaa! 🙂

  11. 11

    Katarooma sanoo

    Syntymäpäiväonnittelut! Ite tuun ens viikolla perässä samalle lukemalle.

    Mää oon hyvin tyytyväinen siihen, että ikää tulee koko ajan lisää. En kaipaa elämästäni ennen 25 ikävuotta mitään. Viimeiset 5v oon käyny taistelua itseni eteen ja se kyllä kannattaa, vaikka taistelu jatkuukin vielä. Kummasti ikä tuo jonkinlaista lempeää hyväksyntää omaa itseään kohtaan.

  12. 12

    A sanoo

    No et sinä ainakaan 30-vuotiasta nuoremmaltakaan näytä :D… Rypyt ei kerro kaikkea

    • 12.1

      Virve sanoo

      Kiitos! Minusta on ihanaa näyttää vihdoin itseni ikäiseltä, joten tästä kommentista tuli ihan poikkeuksellisen hyvä mieli! 🙂

  13. 13

    Hanna sanoo

    Onneksi olkoon . Kyllä se elämä vaan on mukavampaa ja seesteisempää kun ikää tulee. Oli todella rasittavaa olla parikymppinen ja hukassa itsensä kanssa, ilman että tietää mitä elämältä haluaa.

Trackbacks

Vastaa käyttäjälle Tuuli Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *