Miesten kategorisointia



Miehillä on aina välillä hirveän hienoja
lahjaideoita naisille ja heidän ostokäyttäytymistään Tax Free –osaston
kosmetiikkapuolella onkin mukavaa ja hauskaa, mutta välillä jopa tuskastuttavaa
katsoa.
Miehet voidaankin jakaa muutamaan kategoriaan heidän käyttäytymisensä mukaan ja tänään käydään läpi näitä kategorioita.
Jotkut miehet pitävät kosmetiikkaostosten
tekemistä pakollisena tehtävänä, joka heidän on
vaimon/tyttöystävän/heilan/hoidon/rakastajan/yms. kirjoittaman paperilapun
mukaan tehtävä ja josta halutaan suoriutua mahdollisimman nopeasti, jotta
suorituksen jälkeen päästään viettämään rauhassa poikien iltaa.
Lapun kanssa ostoksille tulevia miehiäkin  on jo
muutamaa eri sorttia.
Ensimmäinen sortti tulee ohjeiden kanssa
ja mikäli tuotetta ei ole saatavilla, kääntyvät he välittömästi pois todeten,
että haha, hepäs pääsivät helpolla ja lällättävät reissukaverilleen, joka
raahaa juuri kolmea hajuvesipakettia ja viittä mascaraa ja neljää huulikiiltoa
kassalle.
Toinen sortti tulee ohjeiden kanssa ja
mikäli ohjeiden tuotetta ei ole saatavilla, soittavat he pikaisen puhelun tai
kertovat palaavansa asiaan myöhemmin ilmoitettuaan asiasta kauniimmalle
osapuolelle. He käyvät neuvottelua ja kyselevät, tahtoisiko tämä kenties jotain
muuta pyydetyn asian sijaan. Parhaassa tapauksessa he jopa lykkäävät puhelimen
minun korvalleni antaen linjan päässä olevan käydä uuden tuliaiskeskustelun
tällä kertaa suoraan minun kanssani.
Kolmas sortti ovat miehet, jotka tulevat
lapun kanssa ja mikäli lapulla olevaa tuotetta ei ole, tahtovat he ihan mitä
tahansa vastaavaa. Jos puuterin sävyä kolme ei ole, ottavat he varoitteuistani
huolimatta sen saatavilla olevan nelosen. Mikäli pyydettyä hajuvettä ei ole,
nappaavat he hyllystä toisen hajuveden, onhan se samaa merkkiä kuitenkin. Tai
mikäli pyydettyä huulikiiltosävyä ei ole valikoimissa, valitsevat he umpimähkää
jotain muuta tilalle (”Joo, mä otan tän kirkkaan punasen. Saa kelvata.”) 

Näiden kolmossortin miehien kanssa keskustellessa ei
auta, vaikka kuinka kehottaisi heitä ensin soittamaan pikaisen puhelun. Ei
auta, vaikka kertoisin, että puuterin sävyn valinta on tarkkaa hommaa ja että
nyt he ostavat mahdollisesti aivan väärän sävyn. Tai että huulikiiltotuliaisen
idea ei ole olla ihan mikä tahansa huulikiilto vaan juuri se tietty
huulikiillon sävy. Heitä ei kiinnosta. Ei auta kertoa, että kotona odottavaa
puolikasta voi suorastaan jopa harmittaa, että mies on valinnut hällä väliä
–asenteellaan Lancomen loppuneen La Vie Est Bellen tilalle Poemea, joita ei
yhdistä mikään muu kuin sama merkki. Nämä miehet tahtovat vain äkkiä jatkamaan
illan viettoaan kavereiden kanssa.
Tuliaisia ylipäätänsä tuovia miehiä on
jo kahta eri lajityyppiä. 
On näitä lapun kanssa tulevia,
ennakkotilauksia hoitavia miehiä, mutta sitten on myös niitä yllättäjiä, jotka
tosin myös voidaan jakaa muutamaan eri alalajiin. 
Suosikkini ovat miehet, jotka oikeasti
tekevät tuliaisten ostamisen ajatuksella. Nämä kullanmurut tulevat paikalle
ilmoittaen, että haluavat viedä naiselleen jotain mukavaa tuliaista. Heidän
kanssaan on mukavaa keskustella ja miettiä, mitä kotiin voisi viedä ja millä he
voisivat naisensa yllättää. Heille on mukavaa ehdotella tuoksuja (jostain
syystä moni tahtoo nimenomaan tuoksun) ja auttaa heitä heiltä lypsettyjen
vinkkien perusteella löytämään hyvä ja varma tuliaisvaihtoehto.
Nämä miehet ovat todellisia kultia, sillä
he haluavat suoriutua prosessista kunnialla tietäen, että tuota rakkaudella
valittua tuliaista tullaan muistelemaan vielä pitkään ja sen tuomisen saama
riemu tietää mukavia aikoja kotona ja luvan lähteä poikien risteilylle
uudelleenkin. Siksi mielipidettä kysellään usein myös muutamalta mukana
olevalta kaveriltakin. Ostoprosessi vie yleensä aikaa maksimissaan vartin, joka
on todella hyvä sijoitus siihen lopputulokseen, mikä huolella valitusta
tuliaisesta yleensä seuraa.
(Sitten ovat toki myös ne kullanmurut,
jotka selkeästi hakevat neiselleen vaikkapa hajuvettä eivätkä missään
tapauksessa tahdo prosessiin apua, vaan pyörivät osastolla aina puolesta
tunnista tuntiin nuuskien läpi joka ikisen hajuvesipullon osaamatta silti
päättää yhtään mitään.)
Tottakai makuja ja mieltymyksiä on
erilaisia, mutta itse ehdotan aina varmimpana yllätystuliaisena mascaraa,
mikäli yllätystuliasen tuoja ei ole yhtään varma, mistä sen saaja voisi pitää.
Esimerkiksi Lancomen mascarat ovat maissa huomattavasti kalliimpia kuin
laivalla ja mikäli nainen käyttää jotain meikkiä, on se lähes aina edes
ripsiväri. Lancomen mascarat ovat tunnettuja ja moni tahtoo kokeilla niitä,
muttei välttämättä itse raaskisi sijoittaa niihin maahinnan verran euroja,
joten edullisena laivatuliaisena ne ovat lähes poikkeuksetta mukava yllätys. (Ja moni mies kyllä osaa sanoa, onko hänen naisellaan ripsienpidennykset ja todeta tämän tuliaisvaihtoehdon siinä tapauksessa huonoksi.)
Miehet ovat kuitenkin usein varsin
sokeita naistensa meikin käytölle ja tästä päästäänkin taas yhteen
yllätystuliasia tuovaan alalajiin.
Tämän lajin edustajat tahtovat tuoda
jotain, mutta se nyt ei ole niin justiinsa, että mitä tuodaan. Heillä ei ole hajuakaan,
mitä nainen käyttää ja heillä on usein melko vanhanaikainen mielikuva siitä,
millaisia tuotteita naisen meikkipussista löytyy. Tämän ryhmän edustajat
liikkuvat usein muutaman miehen laumoissa, joiden edustajien keski-ikä on 45-55
vuotta.
Kun näille miehille ehdottaa mascaran
viemistä, toteavat he, että ei se nainen sitä käytä. Siinä on sitten turha kertoa,
että itseasiassa tilastojen mukaan nainen kyllä käyttää mascaraa
todennäköisemmin kuin huulipunaa tai meikkivoidetta. He saattavat nimittäin päättää,
että tahtovat viedä naiselleen lahjaksi meikkivoiteen tai puuterin. Kun sitten
yritän selittää, että sen ostaminen on lähes mahdotonta näkemättä kyseistä
henkilöä, jolle tuote tulee ja että sävyjen nyanssierot ovat usein niin pieniä,
että heillä on huonompi mahdollisuus osua oikeaan kun vakioveikkauksessa
(varsinkin, jos ja kun he eivät edes tiedä naisensa ihotyyppiä), haluavat he
kaikesta huolimatta ostaa sen puuterinsa tai meikkivoiteensa. Päätös on tehty,
eikä siihen voi vaikuttaa ja nyt on enää valittava sopiva merkki, jonka edessä
arpajaiset pidetään.
 
En voi kun säälien miettiä näiden miesten
naisia, kun he valitsevat ”oikeaa” säyä. ”Se on joku ton värinen kun toi nainen
tuolla!” Aha, hienoa. No ota sitten tämä kolmonen, tämä on tästä puolivälistä,
voi mennä sinne päin tai olla ihan mitä sattuu, mutta ethän sinä siitä välitä.
Uskon, että daamisi ilahtuisi enemmän ihan vaikka käsivoiteesta ja
huulirasvastakin kuin huonosti valitusta meikkipohjasta, mutta itsepähän
hommasta päätät. Sääli vaan, että niin pienellä eleellä olisit saanut daamisi
kotona iloiseksi ja nyt jätit sen käyttämättä.
Eniten kummastusta minussa herättävä
ryhmä ovat kuitenkin ne miehet, jotka tulevat naisensa pyynnöstä ostamaan jotain
tarkalleen määrittelemätöntä.
Ymmärrän, jos kotoa on annettu ohje tuoda
jotain kuivalle iholle tarkoitettua voidetta eikä merkillä ole väliä. Ymmärrän,
jos on pyydetty tuomaan jotain uutta mascaraa. Tai joku miehen mielestä mukava
hajuvesikin on vielä ymmärrettävissä, sillä toisilla miehillä voi olla hyvin
samankaltainen maku kuin heidän naisillaan.
Yksi tuote, jonka ostamaan lähettämistä
randomina en kuitenkaan ymmärrä ovat huulipunat.
”Pitäisi viedä naiselle joku huulipuna.”
”Oliko joku tietty merkki tai tietty
sävy?”
”Ei, joku vaan pitäisi tuoda.”
”Joku nudepuna tai joku punainen tai
persikkainen tai pinkki tai…?”
”Pyys vaan tuomaan jotain.”
”Aha…”
Arvo siinä sitten kun mies ei yhtään
tiedä, onko vaimo kylmä vai lämmin (”Hirveän kylmä se on aina ainakin!”)
Siinä on usein myyjän ammattitaito
todellakin koetuksella kun ei todellakaan tiedä, mitä miehelle voisi myydä ja
nämä ovat juuri niitä omantunnonkysymyksiä: käytännössä voisit myydä mitä
tahansa ja miten kallista tahansa ja on aivan omastatunnosta kiinni, mille
linjalle lähtee.
Niin tai näin, on tuliaisten ostaminen
naiselle kuitenkin mielestäni se hetki, jota ei kannata mokata tai lyödä
läskiksi. Vai kuka ilahtuu siitä, että mies tuo yllätystuliaisena
selluliittivoidetta ”kun sä kerran olet valittanut selluliitistasi” tai neljä
astetta liian tumman Diorin meikkivoiteen?
Mitkä ovat parhaat ja pahimmat miehiltä
saamanne tuliaiset? Mihin kategoriaan teidän kumppaninne kuuluvat
tuliaisten tuomisen suhteen?
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Nauroin täällä ääneen 😀 Hulvattoman hauskoja aina nämä laivatyössäsi tapaamasi asiakkaiden kuvaukset!

    Mieheni on saman firman palveluksessa kuin sinäkin, toisella aluksella vain, ja tottakai käytän hänen slabietunsa hyväkseni parhaani mukaan. Laitan aina miehen mukaan koneella kirjoitetun listan, eli hyvin selkeän, jossa on tarkkaan sävyt kirjoitettuna jne. On hyvin turhauttavaa, kun varsinkin eräs myyjä parfymeriassa myy aina miehelleni korvaavia tuotteita, "joista ***** varmasti pitää". Siis ajatuksena tosi kaunista, mutta en vaan voi ymmärtää tämän myyjättären ajatuksenjuoksua. Esim. Chanelin ruskeanpunainen shimmerinen huulipuna on lähes sama asia kuin matta tumma violetti. Ja Cliniquen todella surkea dödö on lähes yhtäläinen tuote Clarinsin (sen jota sinäkin käytät) dödön kanssa. Näitä hutiostoksia on alkanut kertyä kaappeihin. Mieheni on niin pihalla näistä asioista, että hän ei ymmärrä olla ostamatta tuotteita kielloistani huolimatta, hänhän haluaa vain miellyttää minua eikä tuottaa pettymystä ei-oon kanssa. 😀
    Tulee mieleen tästä myyjästä, että hän on hieman kyllästynyt työhönsä, eikä enää jaksa paneutua asioihin kunnolla.

    • 1.1

      Anonyymi sanoo

      Tai myyjä saattaa vain luulla, että vaimo on pitänyt aikaisemmistakin korvaavista tuotteista, kun uusia haetaan. Itse olen alusvaateliikkeessä töissä, ja itse ainakin yritän mies asiakkaille löytää korvaavan tuotteen. On hankala tietää, kuinka tiedostava asiakas siellä kotona odottaa.

      Virheostoksia sattuu, kun miehet harvemmin tällaisten tuotteiden kanssa osaavat ilmaista, mikä juuri siinä yhdessä tuotteessa kiehtoo. 🙂

  2. 2

    Tinat sanoo

    Oma mieheni ei uskalla ikinä tuoda tuliaisiksi muuta kuin karkkia 😀 Käytän kaikennäköistä kosmetiikkaa joka päivä ja kaapit ovat purkkeja pullollaan. Olen kuitenkin melko tarkka niin sävyistä, merkeistä kuin ominaisuuksistakin, joten ilman tarkkoja tietoja minulta mies valitsee 99% varmuudella väärin 🙂 Toisaalta harmi, että hän ei sitten "uskalla" yrittääkään, mutta toisaalta myös hyvä niin ei tule vikaostoksia. Tarkan lapun perusteella hän kyllä voi ostoksilla käydä, mutta helpompi yleensä, että hoidan nämä ostokset itse ja mahdolliset lahjat ja tuliaiset eivät ole yllätyksiä.

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    Mun isä on ihan loistava tuliasten ostaja, äidin kanssa tottunut siihen ja oppinut homman 😀 nykyään annetaan äidin kanssa iskälle yhteistilaus kun se johonkin lähtee, äidille rasvoja, seerumeita ja voiteita, mulle meikkiä, kynsilakkaa tms. Äidin voiteet iskä muistaa jo ulkoa ja mä annan tarkat ohjeet aina sen mukaan mitä kullakin kerralla toivon 🙂 se on paras <3

    • 3.1

      Anonyymi sanoo

      Mulla on kanssa yhtä lahjakas isä! Erittäin hyvä maku hajuvesien suhteen vielä, aina ollaan tykätty kun isä tuo itse valitsemiansa tuoksuja. Ja isä on vielä super-äijämäinen ja nuuka, mutta se ei estä hyvää makua tai esteettistä silmää! 😀

  4. 4

    sanoo

    Siis tää kirjotus oli niin hyvä 😀 tuli niin mieleen oma poikaystävä. Voi tätä miehen ajattelutapaa… Juuri sain joululahjaksi sellaisen ihonhoitosetin mitä en varmasti käytä. Toivoin erilaista, mutta se oli ilmeisesti loppunut, ja tilalle otti nyt sitten tämän…

  5. 5

    sanoo

    Mä hoidin monta vuotta miehekkeen joululahjat (tai kosmetiikkalahjojen tuoksuosion siitä, se kun käytti kaiken maailman kuorintojakin joten lahjoja oli helppo ostaa kasa :D) siten, että aina jokavuotisella joulunalusristeilyllä kävin hakemassa tuoksulapuille salaa kasan tuoksuja, joista itse tykkäsin. Laitoin muistiini järjestyksen, menin miehen luokse ja pyysin miestä valitsemaan sen, mikä kädessäni olevista lapuista hänelle on jees. Aina tuli varmasti kelpaava tuoksu. 🙂 Vinkkinä tämä muille naisille. 🙂 Aina voi tietysti huijata, että ostaa vain deon tai suihkugeelin, vaikka ostaakin kalliimman tuoksun, tai pistää ranttaliksi ja ostaa vaikka koko kolmen kimpan niitä. 🙂

  6. 6

    Anonyymi sanoo

    Kiinnostava kirjoitus. Mä taas oon sellainen tyyppi ja sellaisessa tilanteessa, että en jotenkin voisi kuvitella pistäväni miestä kosmetiikkaostoksille puolestani. Ehkä asia olisi eri, jos olisin tosissani jonkun tietyn tuotteen fani ja tietäisin, että tax free tulee halvemmaksi. Olisin myös juuri sellainen, joka käskee miestä tuomaan "jonkun huulipunan" koska palan halusta kokeilla jotain uutta, johon itse ei tarttuisi. En oo edes ajatellut tota kylmä/lämmin ihon sävy -juttua. Eikö kaikille sävyille kuitenkin voi olla tilanteensa… Käyttäisin hänen valitsemaansa tuoksua tai sävyä ihan vaan siksikin, että tietäisin sen miellyttävän tämän nenää tai silmää.

  7. 7

    Anonyymi sanoo

    tälläiset postaukset on ihan parhaita!!! lisää näitä 🙂 sulla on niin kiva tapa kirjoittaa että postauksia jaksaa lukea aiheesta kun aiheesta.

  8. 8

    sanoo

    Tunnistin tuolta kyllä oman mieheni, joka kuului ennen kategoriaan "nyt yllätän kultani iloisesti" ja tämän jälkeen yhteisymmärryksessä siirtyi kategoriaan "paras ottaa vaimon lappu mukaan" 😀 Ekalla kerralla ihana kultani oli siis poikien kanssa risteilyllä ja oli lähtenyt vähän shoppailemaan tax free -myymälään. En ollut kertonut mitään tuliaistoiveita, sanoin vaan, että yllättää minut, jos jotain haluaa tuoda 🙂 Noh, mieheni toi minulle sitten ylpeänä Diorin Poison -hajuveden!!!! Tässä vaiheessa minulla meni usko tax freen myyjiin ja mieheni hyvään makuun, tuoko on hyvä hajuvesivaihtoehto 20-v. naiselle?! 😀 En valitettavasti pystynyt olemaan järin iloinen ko. tuliaisesta, vaikka toki olin tietyllä tapaa kiitollinen yrittämisestä, mutta joka tapauksessa teimme sopimuksen tuosta alkaen, että mieheni ei osta minulle mitään hajuvesiä, kosmetiikkaa jne… koska se ei vaan suju ja olen näissä hommissa aika tarkka 😀 Annan aina lapun kouraan ja hän saa tuoda vain ne tuotteet, mitä siinä lukee ja jos niitä ei ole, niin ei tuo mitään 😀

    • 8.1

      sanoo

      Toisaalta: varmaan joku parikymppinen jossain päin maailmaa sitä Poisoniakin varmasti tuoksuttaa, vaikkapa Ranskassa tai muualla tujujen tuoksujen kulttuureissa… 🙂 Suomessa vain ollaan leimauduttu hattara/kevyt kukkanen/vesituoksukansaksi…

      En itsekään ostaisi itselleni Poisonia, mutta saattaisin sitä joskus sipaista, jos joku ehdoin tahdoin haluaisi sitä lahjoittaa..

  9. 9

    sanoo

    Hauska postaus 🙂 Mun mies on enemmän sitä tyyppiä, että (sillon hyvin harvoin kun se reissaa ilman mua) annan tarkat ohjeet ylös kirjoitettuna mukaan, koska se ei osaa tai uskalla yllättää. Ehkä pitäisi enemmän mennä sinne "joku kiva mattainen vadelmapinkki huulipuna" -linjalle, niin saisi vähän jännitystä mukaan!

  10. 11

    sanoo

    Minäkään en kyllä laittaisi miestä kosmetiikkaosastolle minulle lahjaa miettimään, tuokoon vaikka rukkaset, mutta itse kyllä haluan mennä kosmetiikan pariin ja valkata mitä tahdon! Kosmetiikka on se juttu mihin en miestä sotke. Ei sekään pyydä minua menemään Biltemalle 🙂

  11. 12

    Miira sanoo

    Mies ei osaa ostaa omatoimisesti minulle mitään kosmetiikkaa. Annan hänelle lapun (tai yleensä lähetän tuotteen nimen viestinä puhelimeen, jotta pysyy tallessa) ja pyydän ostamaan TARKALLEEN sen tuotteen.

    Ihailtavan uskollisesti hän tämän tyyppisiä toiveita noudattaa ja etsii tuotteita hyvin sinnikkäästi. Esim. jouluksi toivoin Acqua di Parman Gelsomino Nobilea, jota mies on työmatkoillaan käynyt etsimässä. (Ei löytänyt edes Heathrowlta, mutta onneksi lopulta koti-Stockalta, näin kuulin).

    Miehelle, jolle lahjojen ostaminen on vaikeaa, tällainen on paras mahdollinen lahjatoive. Eikä minua häiritse mitenkään se, että tiedän valmiiksi mitä saan. Mieluummin avaan paketista haluamani tuotteen, kuin sen kolme sävyä väärän Diorin meikkivoiteen.

  12. 13

    pauliina sanoo

    mä saan yleensä joululahjaks sellasen valmiin lahjapakkauksen jotain ihonhoitotuotteita. ilmeisesti mies osaa kysyä myyjältä apua ja sanoa että kuivaihoinen nainen on kyseessä, koska aina tuo mulle sopivia kuivan ihon tuotteita. viime vuonna biothermin, tänä vuonna oli vuorossa dior. 🙂 myös clarinsin naamarasvaa ja lancomen ropparasvaa olen saanut laivatuliaisina. hajuvettä harvemmin ja se on vaan hyvä, koska se pitää sitten tietää tarkkaan mikä on oikea.

  13. 14

    sanoo

    Entisenä kosmetiikkamyyjänä tuli hyvät flash backit mieleen juuri noista samaisista henkilöistä, eikä voinut muuta kuin nauraa 😀 ihana kirjoitus 🙂

  14. 15

    sanoo

    Hauska postaus 😀 Sääli noiden miesten vaimoja, kun miehiä ei voisi vähempää kiinnostaa onko nainen tyytyväinen tuliaiseen vai ei.. Mä laitan aina lapun mukaan, jossa on selkeästi kirjoitettu mitä haluan ja onneksi mies on sen verran fiksu, ettei mene ostamaan jotain vähän sinne päin, jos haluamani tuote on loppu. Ja ymmärtää varsin hyvin, että meikkivoiteiden osto on aina riski. Jos mies taas ihan itse pääsee valitsemaan, niin niistä aina jotenkin huomaa, että nyt on mies valinnut sävyn (esim. saamani kynsilakat ovat lähes poikkeuksetta sinisiä tai vihreitä).

  15. 17

    sanoo

    Mulla ei ole paljon kokemusta miehen laittamisesta kosmetiikkaostoksille. Exältä pyysin kerran Diorin huulikiillon tuliaiseksi vaaleanpunaisen jossain sävyssä, sain persikan värisen, koska pinkit oli loppu kuulemma. Tosin olin toivonutkin oikeasti persikkaista, mutta en luottanut miehen värisilmään 😛 Samoin myös yhden hajuveden sain kun tiettyä pyysin.

    Nykyinen poikaystävä on liian tuore, että olisi tullut testattua kuinka se osaa ostaa edes pyydettyä tuotetta(jos oltaisiin viime keväänä jo oltu yhdessä, kun kävi koulunsa puolesta jenkeissä niin olisi kyllä ollut muutama toive :P).

  16. 18

    sanoo

    Mun mies ei (onneks) uskaltais ostaa mulle meikkejä eikä varmaan tuoksuakaan. Sen sijaan vartalotuotteita ja valmispakkauksia se osaa ja uskaltaa ostaa mulle surutta lahjoiks. Se sanoo että mulle on niin helppo ostaa lahjoja ku tuun niin onnelliseks aina ku saan kosmetiikkaa. <3 Ja tietää, että kunhan tuote tuoksuu, se ei voi mennä pieleen. Mä uskon kyllä, että se kuuntelee myyjien ehdotuksia mielellään, mä en oo sille koskaan työntäny lappua kouraan.

    Se osasi ostaa mulle joululahjaksi The Body Shopin kasvotuotepaketin, kun oli sitä itse (!) alunperin ehdottanut, ja minähän innostuin. Sain myös L'Occitanen paketin "kun sä aina hiplaat noita joka paikassa mut valitat et ne on hirveen kalliita". Eli kyllä se on jonkun verran mua tarkkaillu…. 🙂

  17. 19

    Anonyymi sanoo

    Näistä syistä hoidatan yleensä kosmetiikkaostokset äidilläni, joka työnsä puolesta reissailee paljon… Jos pyydän tiettyä puuteria tietyn sävyisenä niin tiedän tasan tarkkaan, että sen myös saan, ja jos kyseinen tuote on loppu niin mitään toista ei tule tilalle 😉

    Mies ei uskalla ostaa mitään ellei tiedä tarkalleen mikä tuotteen pitää olla 😀

  18. 20

    sanoo

    Olipas hauska ja oivaltava juttu! 🙂

    Sääliksi käy kyllä ne naiset, jotka saavat tuliaisiksi niitä vääränsvyisiä meikkivoiteita. Apua! 🙂

    Mieheni haluaa, että tuliaiset ovat osin yllätys, joten yleensä olen antanut hänelle muutaman vaihtoehdon, ja se yllätys on sitten se, että minkä niistä hän valitsee. Hänellä on myös mielestäni ihan hyvä maku, joten joskus on riittänyt vain epämääräisempi luokitus esim. Chanelin kynsilakka. Eli ymmärrän kyllä niitäkin naisia, jotka toivovat vain jotakin huulipunaa. 🙂

  19. 21

    sanoo

    Hih, ollaankohan me joskus puhuttu puhelimessa? 🙂

    Isäni haluaa tuoda äidilleni aina tuliaisia matkoiltaan ja tax-freessä käydessään hän on jo hyllyn edessä kun soittaa neuvoa sopivan tuotteen valitsemisessa. Yleensä yritän pikapikaa miettiä jotain kivaa ja välillä pyydänkin muutaman minuutin miettimisaikaa. Viimein soittaessani takaisin ja ehdottaessani tuotetta (ja kertoessani mistä sen voisi mahdollisesti löytää), isäni näppäränä etsii myyjän ja lykkää puhelimen hänen kouraansa – helppoa hänelle kun ei tarvitse ottaa osaa kuin maksutapahtumaan ja tuliaiset ovat tähän mennessä olleet aina mieluisia.

    Tämän luettuani tajusin ettei isäni taidakaan olla poikkeustapaus vaan tätä tapahtuu useamminkin! 🙂

  20. 22

    Anonyymi sanoo

    Hauska kirrjoitus, näin miehenkin näkökulmasta. Tunnistin itsenikin, ehkä parista eri lokerosta.
    Samahan tuo kun laittaisi naisen ostamaan poravasaran terää kun pitäisi kylmävesihana saada kylppärin seinään kiinni. Yhtä pihalla on valikoimien ja vaihtoehtojen kanssa.
    Siksi me niistä just tykätäänkin.
    Terv. Makera

  21. 23

    Anonyymi sanoo

    Olipa hauska postaus! Samalla haluan myös kiittää kivasta blogista. Yksi asia johon erityisesti olen "kiinnittänyt" huomioita on sinun tapa leikata putkilot keskeltä poikki. Tarkoituksena kaapia loputkin rasvavat? Minä ainakin leikkaan kaikkien putkiloiden "kaulat" poikki ja yleensä sieltä löytyy vielä viikon rasvat 😉

    Minä en halua mieheni yllättäväni minua uudella kasvojen hoitoaineella tai tuoksulla. Olen kovin tarkka mitä tuotteita voin kasvoilleni käyttää sillä kärsin atooppisesta/kuivasta/yliherkästä ihosta. En halua, että minut yllätettäisiin tuotteella jota en ehkä edes voisi käyttää. Sama asia koskee tuoksuja. Haluan itse valita tuoksuni. Jokaisella omistavallani tuoksulla on oma käyttötarkoitus. Niitä löytyy seuraavista kategorioista kesä/talvi/loma/työmatka. En myöskään halua, että tuoksuni on liian sitruunainen, mystinen, kukikas, voimakas tai raskas.

    Matkustan aika paljon itsekin työkseni ja yritän ajoittaa kosmetiikka/hajuvesiostokseni näille matkoille. Mikäli pyytäisin miestäni ostamaan minulle uutta tai lopussa olevaa tuotetta niin silloin pitäisi antaa erittäin tarkat koordinaatit mukaan loppuohjeella ettei hanki mitään vastaavaa mitä listassa lukee!

  22. 24

    sanoo

    Todella hyvä ja hauska kirjoitus! Mielenkiintoista lukea mitä ne miehet siellä kosmetiikkakaupan jännittävässä maailmassa oikein tekee. 😀 Itse en ole mieheltäni näiden vuosien aikana saanut kosmetiikkaa lahjaksi, mutta joskus olisi mielenkiintoista saada vaikka hänen itsensä valitsema hajuvesi! Vaikka vaarana kyllä on että sieltä voi tulla ihan mitä vaan "tätihajuvettä". 😀

  23. 25

    Anonyymi sanoo

    Mä oon kans harrastanut lappujen antamista missä on useempi tuliaisvaihtoehto 😀 en ikinä voisi antaa kenenkään ostaa sokkona mulle meikkivoidetta, sinänsä on helppoa että ettii sen vaaleimman mahdollisen, mutta jostain syystä kovin monelta ei löydy moista kellertävällä / norsunluun värisellä pohjalla. Sit oon possun värinen ku olis joku hempee lumikinkalpee vaaleenpunapohjanen 😀
    Nykyiselle poikaystävälle neuvoin ennen joulua varmuuden vuoksi, että vaikka kuinka joku kosmetiikkavihikoira (ne vanhan koulukunnan kosmetiikkamyyjät, joilla on fuksian väristä huulipunaa, sinistä ripsaria ja naama rutussa) suosittelisi Poisonia tai Vitosta, niin niitä ei ikinä saa mennä ostamaan!!:D ja syy ei ole vahvojen tuoksujen pelossa ku hyllystä löytyy Alien edp, vaan ne vaan haisee kertakaikkisen kamalalle x)
    Toivon, että mun mies on tulevaisuudessa tuommoinen kullanmuru. Kovasti hän aina nuuskuttaa mun kaulaa ja kommentoi aina kun tuoksun hyvälle 🙂 ehkäpä voisin itsekkin kovaan ääneen kehua kaupoissa tuoksuja ja poseerata niiden pakkausten kanssa hyvin teatraalisesti, jos joku jäis mieleen 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *