Men hej igen!

No niin, nyt on lomailut lomailtu ja maltan taas palata normaaliin postailurytmiin. Suunnitelmissa oli toki palata siihen jo viikonloppuna, mutta perjantaina hankittu, yhä vielä kolmatta päivää päällä oleva ruokamyrkytys on ollut hieman sabotoimassa asiaa…
Olen ollut viimeaikoina hieman huono yhteenvetojen(kin) kirjoittaja, joten tänään olisi varmasti hyvä hetki sellaiselle.
 Palasin viikko sitten kesälomareissultani Espanjasta, jonne pakkasin mukaani hyvin minimimäärän kosmetiikkaa. Pakkasin lähdes kahden viikon reissulle muutenkin huomattavasti normaalia vähemmän, sillä selvisin pelkillä käsimatkatavaroilla. Ennenkuulumaton juttu sille aiemmalle tavarahamsterille!
En jaksanut reissun aikana tosiaan panostaa kosmetiikan käyttöön liiemmin, mutta jotain mukaanraahattuja tuotteita kului loppuun.
Myönnän heti, että jouduin huijaamaan edellä hieman. Minulla oli mukanani kaksi tuotetta, jotka olivat nestemääriensä vuoksi liian isoja käsimatkatavaroihin, joten jouduin menomatkalla laittamaan käsimatkatavarakokoisen laukkuni ruumaan.

Reissussa tulee pitkin päivää aina rasvailtua itseään aurinkovoiteilla, jotka huuhtoutuvat kloorivedessä ja suolaisessa meressä uidessa iholta kiitettävästi pois ja vaikka kroppaa ei niihin asti saisikaan upotettua, tahtoo sen hikisen päivän päätteeksi jynssätä suihkussa kuitenkin kunnolla puhtaaksi. Niin tai näin, mutta lopulta iho kaipaa aina kunnon kosteutusta, joten yksi hyvin imeytyvä, mutta ihoa ihanasti kosteuttava ja ympärille tuoksupilven jättävä vartalovoide oli ehdottomasti hyvä olla mukana.
Toinen reissussa loppunut, mennessä ruumaan joutunut tuote oli luonnonkosmetiikkamerkki Laveran kasvovesi, josta aion pysyä vielä nyt hieman hissuksiin ja pyhittää sille huomenna oman postauksensa.
Käytin reissussa loppuun myös yhden erittäin, erittäin riittoisan näytteen. Olen yleensä melkoinen voiteiden lutraaja, mutta tämä muutaman millin ihmetys kesti minulla melkein kaksi viikkoa yövoiteena. Luksusmerkki La Prairien Anti-Aging Stress Cream oli jo nimensäkin perusteella iholleni juuri sitä, mitä nassuni kaipasi. Tuote tuntui kevyeltä, riittoisalta ja ihoani hyvin kosteuttavalta, mutta koska minulla on edelleen pieni kutiseva ja paikoittain punottava hinta-allergia en vain osaa puhua toista (vai peräti kolmatta?) sataa maksavien voiteiden puolesta, joten suonette anteeksi, jos jätän tämän tuotteen kommentoimisen tähän?
Reissatessa kului loppuun myös blogini kautta saamani Make Up For Everin Sens’Eyes -silmämeikinpoistoaine, joka on siis emulsiokoostumuksella oleva, myös vedenkestävän silmämeikin poistava tuote. Tällaiset emulsiokoostumukselliset tuotteet ovat vähissä kauppojen valikoimista ja suosin itsekin mielummin nestemäisiä tuotteita, mutta tämä oli mukava tuote kokeilla kosmetiikannälkään.
Periaatteessa tämä liotti silmämeikin pois hyvin, mutta jotenkin en vaan pitänyt siitä, kuinka lähmäisen tuntuiseksi iho vielä tämän jäljiltä jäi. En myöskään kokenut, että tämä olisi vähällä vaivalla puhdistanut silmämeikkiäni tarpeeksi täydellisesti pois ja silmien ympäriltä löytyikin tummaa meikinripettä vielä puhdistuksen päätteeksikin. Suosin siis jatkossakin freesimmän tunteen jättäviä nestemäisiä puhdistustuotteita.
Viimeinen loppunut tuote oli suosikkituoksuni Kenzo Amourin roll-on deodorantti, joka on pyörinyt kaapistoissani jo niin pitkään, että alkoikin olla jo hieman niillä rajoilla, toiko deodorantti kainaloihin enää hyvää tuoksua vai veikö se vaan niiltä enemmän. Käytin dödön kuitenkin loppuun, vaikka olenkin normaalisti kuitenkin aivan ehdottomasti enemmän hikoilun estävien antiperspiranttien ystävä. Tuote ajoi asiansa suht kiitettävästi, vaikkei kainaloita ihan toivotun raikkaana tietenkään pidäkään, deodorantti kun vain on.
Loppuneiden tuotteiden saldo näytti tällä kertaa tältä. Vähän tuotteita, mutta eipä mukanakaan ollut paljoa. 
Näillä viimeisillä Lontoon viikoillani minulla on ollut kotona meneillään oikea tuotemaraton ja olen parhaani mukaan yrittänyt vähentää olemassaolevien tuotteiden määrää siinä määrin kun se vain on mahdollista. Täytynee kuitenkin myöntää, että joku saanee minun täältä poislähtiessäni hyvän perinnön…
Kommentit
  1. 1

    Anonyymi sanoo

    Jos varsinkin käyttämättömiä tuotteita olisi paljon Lontooseen jäämässä, niin miksi et tekisi lukijoille "ylläripaketteja" tai teemapaketteja postikulujen + joidenkin vaivannäköpuntien hinnalla. Nopeimmille tarjolla 🙂

    • 1.1

      sanoo

      Tuntuu, että on nämä viimeiset päivät niin kiire, etten edes ehtisi selvittää, mistä löytäisin sopivan laatikon tai missä olisi lähin posti, jonne sen kiikuttaa. Täällä kun paketit ovat aina tulleet suoraan asunnon postihuoneeseen. :/

    • 2.1

      sanoo

      En ole löytänyt vielä mitään edullista tapaa lähettää, joten yritän vain suosiolla luopua noista. Luopuminen on aina harmittavaa, mutta seuraavana päivänähän niiden olemassaoloa ei enää edes muistakaan! 🙂

  2. 3

    Anonyymi sanoo

    Jos vaan aikaa ja viitseliäisyyttä löytyy niin tuollaisille paketeille olisi varmasti menekkiä,täällä ainakin yksi kosmetiikkanälkäinen:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *